Uutiset

Kipinä muuttaa maailmaa - Aallon alumnien startup-yritys auttaa ihmisiä tekemään ilmastotekoja

Ilmastoteot ovat tulevaisuudessa yhtä arkisia kuin säästäminen.
Felicia Aminoff, Anna Eriksson ja Amanda Rejström, kuva: Iiro Immonen
Kolmikko löysi toisensa netin kautta. Amanda Rejström (oikealla) postasi ajatuksiaan Protect our winters Facebook-ryhmään. Sitä kautta löytyi samaa alaa opiskellut Anna Eriksson. Felicia Aminoff (vasemmalla) on kirjoittanut ilmastoaiheista blogia kauan.

Lähes kymmenen vuotta sitten energiatekniikan opiskelija Amanda Rejström huomasi pohtivansa yhtä asiaa yhä enemmän useammin. Paljonko oma liikkuminen, syöminen ja sähkön kuluttaminen tuottaa hiilidioksidipäästöjä?

Kysymys ei jättänyt Rejströmiä rauhaan. Opiskeluaikana alkaneista pohdinnoista syntyi lopulta Spark Sustainability – startup-yritys, joka auttaa ihmisiä tekemään ilmastotekoja.  

Perustajiin kuuluvat myös energiatekniikasta valmistunut Anna Eriksson ja taloustieteitä opiskellut Felicia Aminoff.

”Haluamme saada ihmiset suhtautumaan ilmastotekoihin positiivisesti ja uteliaasti. Innostumisen ja oppimisen avulla niistä ei muodostu pakkoa muiden arjen velvollisuuksien päälle”, Spark Sustainabilityn perustajat kertovat.

Nimen Spark eli suomeksi kipinän Rejström keksi joogatunnilla, kun hän mietti, mikä nimi kuvaisi heidän haluaan kannustaa päästöjen vähentämiseen.

Tonni pois

Kolmikon visio oli alusta alkaen selkeä. Vision toteutustapaa he sen sijaan pohtivat pitkään. Yrityksen perustamiseen he päätyivät, koska ajattelivat, että sitä kautta pystyisivät saamaan eniten aikaan.

Luvut kertovat, miten merkittävästä asiasta on kyse. Pohjoismaissa asuu 30 miljoonaa ihmistä, jotka synnyttävät 225 megatonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa.

”Jos jokainen meistä vähentää päästöjään tonnin vuodessa muuttamalla jonkin asian arjessaan, säästämme vuodessa enemmän kuin puolet Suomen vuotuisista päästöistä. Ja tämä kaikki ilman vaikeita poliittisia päätöksiä tai kalliita sijoituksia infrastruktuuriin”, Amanda Rejström sanoo.

Tuhat kiloa hiilidioksidipäästöjä vuodessa säästyy esimerkiksi ryhtymällä vegaaniksi, kääntämällä shoppailuvaihteen aivan minimiin tai tekemällä monta pientä tekoa arjessa.

Käsi pitää kännykkää, jossa näkyy Spark Sustainabilityn mobiilisovellus. Kuva: Iiro Immonen
Mobiilisovelluksen avulla käyttäjä näkee, miten hän pystyy vähentämään päästöjä arjessaan.

Bisnesmalli löytyy

Kaksi ensimmäistä vuotta kolmikko testasi eri bisnesmalleja. He selvittivät, mistä ihmiset innostuvat ja mitä yritykset haluaisivat Sparkilta ostaa. Lopulta toimiva malli löytyi: yritys tarjoaa ilmastokonsultointia, sisällöntuotantoa, ilmastolaskurin sekä yhteistyötä mobiilisovelluksessa.

”Tuntui hyvältä, kun neuvonantajamme uskoivat ideaamme ja bisnesmalliimme”, Eriksson sanoo.

Tammikuussa lanseerattu mobiilisovellus antaa käytännön vinkkejä, joiden avulla käyttäjä voi tehdä helppoja, arkisia ilmastotekoja. Samalla hän saa tietoa omien valintojen päästövaikutuksista.

”Osa vinkeistä on kytketty palveluihin ja tuotteisiin, joiden avulla kukin voi vähentää päästöjään. Vinkit ottavat myös huomioon erilaiset elämäntavat ja tarjoavat keinoja niiden mukaisesti”, Rejström sanoo.

Esimerkiksi paljon lentäen ja autolla matkustavalle sovellus voisi mainostaa junalippuja. Yritykset maksavat siitä, että sovellus mainostaa niiden palveluita ja tuotteita niistä kiinnostuneelle kohderyhmälle.

Osta uusi puhelin harvemmin

Ensimmäisen ohjelmaversion testaajat ottivat mobiilisovelluksen hyvin vastaan. Yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana tehtiin jo 4 800 ilmastotekoa ja hiilidioksidipäästöjä säästettiin 100 tonnin edestä.

”Suosituin ja käyttäjille ehkä yllättävin ilmastoteko liittyy elektroniikkaan”, Aminoff kertoo.

Sovellus suosittelee käyttämään puhelinta puoli vuotta pidempään. Elektroniikan valmistaminen tuottaa hyvin paljon päästöjä, joten jos käyttää laitteitaan mahdollisimman pitkään, tekee samalla maapallolle hyvää.

Sparkin perustajat uskovat, että viiden vuoden kuluttua ilmastoteot ovat yhtä normaalia arjessa kuin säästäminen tai ajoissa oleminen.

Spark Sustainability

  • Perustettu vuonna 2017
  • Työtekijöitä 6
  • Kesäkuisella siemenrahoituskierroksella rahoitusta 250 000 €
  • Rahoittajina suomalaisia enkelisijoittajia ja yksi Spark Sustainabilityn asiakasyrityksistä
  • Neuvonantajina Tiina Zilliacus, Markus Terho ja Jussi Kiviniemi
  • Mobiilisovelluksella on lokakuuhun 2020 mennessä tehty 4 800 ilmastotekoa, joiden avulla hiilidioksidipäästöjä on säästetty 100 000 kg.

Lue lisää

Startup-toiminta ja yrittäjyys

Tutustu ja osallistu Aalto Startup Centerin tarjoamaan Business Generator ohjelmaan, mentorointiohjelmaan, sekä muihin yrittäjyysyhteisöihin ja tapahtumiin.

Alumneille
Graduation Party 2022

Alumneille

Alumnina olet osa Aalto-yhteisöä. Tervetuloa mukaan kehittymään, osallistumaan ja verkostoitumaan!

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Tundramaisema, jossa maassa yläosastaan avoimia tutkimuskammioita.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi

Ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
People registration to SSD
Mediatiedotteet Julkaistu:

Vuoden suurimman kestävyystapahtuman ohjelma julkaistu - mukana muun muassa taloustieteilijä Kate Raworth ja presidentti Tarja Halonen

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston Sustainability Science Days -tapahtuma yhdistyy tänä vuonna maailman suurimman kestävyys- ja innovaatiokonferenssin kanssa. Tapahtumassa 2000 asiantuntijaa kokoontuu ratkaisemaan kestävyyshaasteita.
Ursula von der Leyen pitämässä avajaispuhetta
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

New European Bauhaus -festivaali toi yhteen Euroopan päättäjiä ja monialaisen kestävän kehityksen asiantuntijoita

Aalto-yliopisto oli mukana New European Bauhaus -festivaalilla kestävää rakentamista käsittelevällä näyttelyllään Time out! Rethinking construction.
Biomateriaaleja
Yhteistyö Julkaistu:

Metsien tuottamaa arvonlisää on mahdollista nostaa merkittävästi

Metsäbiotalouden tiedepaneelin ensimmäisen selvityshankkeen tulokset on julkaistu. Laskelmien mukaan metsien tuottamaa arvonlisää on mahdollista nostaa merkittävästi ilman lisähakkuita: selvityksen mukaan vuonna 2035 Suomen metsistä voitaisiin saavuttaa jopa 15,6 miljardin euron arvonlisä, mikä tarkoittaa 80 % kasvua verrattuna vuoden 2019 tasoon.