Aalto game changers – Koodaa tulevaisuus

Koodauksella on turhaan erakkomainen maine. Kun Euroopan suurimpaan hackathoniin, Junctioniin, kokoontui yli tuhat ihmistä, uskomattomia asioita alkoi tapahtua. Voittajajoukkue pohtii Legojen, toimivan ruokahuollon ja uupumuksen merkitystä haasteen ratkaisemisessa.

Suuri halli on täynnä viimeisintä teknologiaa ja keskittyneitä kasvoja, joita tuhannet tilassa hehkuvat näytöt valaisevat. Tunnelma on samanaikaisesti jännittynyt ja rento. Lahjakkaat koodarit eri puolilta maailmaa ovat tulleet testaamaan taitojaan. Jatkuva ruokahuolto takaa, että he pystyvät keskittymään seuraavat 48 tuntia haasteensa ratkaisemiseen. 

Tällaista oli Junction Europessa, jonka voitti viime vuonna Aalto-yliopiston joukkue: Henri Nurmi, Matti Parkkila, Aleksi Jokela, Aleksi Tella ja Jere Vaara. Kaksi heistä opiskelee informaatioverkostoja ja loput tietotekniikkaa. Hackathonissa tiimi ratkoi tulevaisuuden liikenteeseen liittyvän tehtävän, jossa itseohjautuvan bussin piti ottaa matkustajat kyytiinsä oikeilta pysäkeiltä. ”Meillä ei ollut suunnitelmaa siihen, miten voittaisimme, mutta osasimme tehdä siistejä juttuja”, Matti kertoo. 

Tiimin jäsenet tutustuivat toisiinsa Aallossa, josta saatujen kontaktien merkitys on osoittautunut yllättävän tärkeäksi. ”Äkkiseltään voisi kuvitella, että teknologiset opit ovat tärkein asia, jonka opiskeluista saa – tärkeämpi kuin yliopiston kautta rakennettu verkosto. Mutta itse asiassa onkin toisinpäin. Ihmiset ja inspiraatio ovat parasta, mitä olen opinnoistani saanut”, Matti sanoo. 

Helsingin Junctionin jälkeen sama huipputiimi voitti vuonna 2017 myös Japanin Junctionin. Reissu oli täynnä uskomattomia kokemuksia, joista yhden tarjosi kilpailun paikallinen sponsori, joka kutsui tiimin vierailulle toimistoonsa Tokiossa. ”Se oli mahtavaa! Yrityksellä oli käytössään pilvenpiirtäjässä yksi kokonainen kerros, jonne oli rakennettu keinotekoinen metsä. Screeneillä eläimet ohjasivat vieraat oikeisiin kokoushuoneisiin. Oli mieletöntä ajatella, että me viisi suomalaista kaverusta pääsimme tuollaiseen paikkaan voittamalla hackathonit”, Matti muistelee. 

Tiimin jäsenet ovat päätyneet tekemään asioita, joista pitävät ja joissa ovat todella hyviä. Opiskelupaikan valinta ei kuitenkaan ollut heille itsestäänselvyys. Henri esimerkiksi ei ollut erityisen kiinnostunut tietokoneista tai teknologiasta ennen lukiota. ”Lapsena halusin vain leikkiä LEGOilla”, hän naureskelee. Matti vietti lukion jälkeen vuoden työelämässä, mikä antoi hänelle aikaa miettiä rauhassa, mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa. ”Tyttöystäväni kertoi minulle informaatioverkostojen opinnoista. Se tuntui hyvältä yhdistelmältä minua kiinnostavia asioita: bisnestä, teknologiaa ja ihmisiä.” 

Koko viisikko tekee nykyisin alansa töitä tahoillaan täysipäiväisesti. ”Hackathonissa unohtuu kaikki muu: kaverit kotona ja työasiat. Tiedän, että yhden viikonlopun ajan voin keskittyä vain haasteen ratkaisemiseen”, Matti kuvailee. 

Hackathon on hauska mutta rankka testi koko tiimille. Siinä selvitetään, mitä voi saada aikaiseksi rajatussa ajassa, ilman että tehtäviin voi oikeasti valmistautua etukäteen. ”Kisan aiheuttamat paine ja uupumus ovat tärkeitä, sillä ne tuovat ihmisistä esiin sekä parhaat että pahimmat puolet. Meille hackathonit ovat mahdollisuus testata omia rajojamme ja kokeilla uusinta teknologiaa”, Matti sanoo. 

Vaikka hackathonien puitteet ovat hienot, voiton tärkein aines löytyy toisaalta. ”Olemme löytäneet tavan yhdistää erilaiset taitomme. Jokainen keskittyy siihen, missä on paras. Vahvan tiimin avulla saavutamme upeita juttuja”, Matti kiteyttää.

Aalto game changers. Löydä oma maisteriohjelmasi ja hae Aalto-yliopistoon 15.12.2017–24.1.2018.