Aalto game changers – Ajatusten muotoilijat

Mitä tapahtui, kun ryhmä Aalto-yliopiston opiskelijoita yhdisti voimansa ja ryhtyi isoon urakkaan rankkasateessa ja paahtavassa auringossa? Projektin edetessä ja tiimityön jalostuessa heille kirkastui kärsivällisyyden, yhteisöllisyyden ja huumorin merkitys.

Yksi Euroopan siisteimmistä musiikkifestivaaleista keskellä kesäistä kaupunkia, kansainvälisiä artisteja ja yli 75 000 vierasta. Ei ihme, että opiskelijat Armi Teva, Miila Westin ja Robert Lönnqvist olivat innoissaan saadessaan mahdollisuuden suunnitella suuren seinämaalauksen Flow-festivaalialueelle Helsingin Suvilahdessa. 

”Koulumme oli järjestänyt kaikki käytännön asiat, ja meitä odotti valtava tyhjä maalauspohja, 100 metriä pitkä aita”, Armi kertoo. ”Kukaan meistä ei osannut arvioida etukäteen, kuinka suuri urakka meillä olisi edessämme. Kokoonnuimme yhteen ja aloimme miettiä, miten toimisimme.” 

Projektin etukäteissuunnittelu oli haastavaa, sillä sitä oli tehtävä tavallisten opintojen lomassa. Piti päättää, mitä värejä maalauksiin valitaan, kuka tekee mitäkin, ja mikä ylipäänsä on muraalin perusidea. 

Lopulta opiskelijat päättivät poimia seinämaalaustensa teemat festivaaleilla esiintyvien inspiroivien artistien kappaleista. Teos sai nimekseen Jukeboksi. ”Näin saimme kaikki keskittyä omaan muraalipätkäämme, mutta silti olla osa isoa, yhteistä kokonaisuutta.”, Armi täsmentää. 

Kukaan kolmikosta ei tiennyt vielä lukiossa, mitä haluaisi opiskella, mutta intohimo taiteeseen oli vahva. ”Olen aina harrastanut piirtämistä ja tein teini-ikäisenä graffiteja, joten halusin selvittää, kuinka voisin jatkaa samoja juttuja. Tunsin vetoa tiettyyn suuntaan, mutta en ollut varma, mikä olisi seuraava askel. Sitten huomasin, että Aallosta löytyi sopiva koulutusohjelma, jossa voisin tehdä saman tyyppisiä asioita, projektiluonteisesti”, Robert kertoo. 

Armi opiskeli ensin keramiikkataiteilijaksi Aallon muotoilun laitoksella, mutta jatkoi sitten opiskelemaan visuaalisen viestinnän muotoilua. “Aallossa kannustetaan kokeilemaan uusia asioita. Laitoksellamme kukaan ei pakota ketään kulkemaan jotain tiettyä polkua.” 

Nämä opiskelijat ovat tehneet isoja projekteja muun muassa Helsingin kaupungille ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle. He ovat kuvittaneet lehtiä, julkisia tiloja, seiniä ja julisteita. ”Vapaus testailla monenlaisia projekteja on tärkeää. Päästä kokeilemaan juttuja käytännössä”, Robert sanoo. 

Vaihtelevat projektit ovat mielenkiintoisia, mutta aina inspiraatio ei tule itsestään. Jokaisen on löydettävä oma tapansa päästä eteenpäin. ”Saan parhaat ideani yleensä hyvin väsyneenä. Odotan siis siihen saakka, kun kello on vaikkapa neljä aamuyöllä ja olen tosi poikki”, Miila naurahtaa. 

Armi puhuu hiuksenhienosta erosta: ensin tuntuu, että ei ole yhtään ideaa eikä osaa mitään – ja samanaikaisesti oletkin ideoinut asiaa. ”Loppujen lopuksi kysymys on siitä, että ideoille pitää antaa aikaa ja tilaa. Ottaa kynä käteen ja piirtää jotain. Ensin ehkä vihaat jälkeä, mutta jossain vaiheessa syntyy jotain, josta tykkäät. Pitää luottaa itseensä.”

Toisten tuki on osoittautunut korvaamattoman tärkeäksi opintojen ja projektien aikana. “Sitä ei edes tajua, miten paljon tukea kaipaa, ennen kuin sitä saa! Me saamme onneksi paljon tukea: professoreilta, opiskelukavereilta, kaikilta”, Miila kiittelee. 

Flow-muraalin valmistuttua sen tekijät olivat oppineet arvostamaan toisiaan ja omia prosessejaan aivan uudella tavalla. Vesisateet häiritsivät maalaustyötä, maali roiskui ja sotki. Lopputulos oli kuitenkin upea onnistuminen: seinämaalaus keräsi ylistystä, kymmenet tuhannet ihmiset näkivät sen, ja se ikuistettiin satojen selfieiden taustalle. Jälkikäteen tiimi hymyilee tyytyväisenä suoriutumiselleen. ”Olisimme varmasti voineet tehdä jotain toisin, mutta juuri se onkin tällaisen työn hieno puoli. Haastat itsesi ratkaisemaan ongelman. Tartut johonkin pelottavaan. Opit tekemästäsi ja siirryt seuraavaan haasteeseen”, Robert summaa.

Aalto game changers. Löydä oma maisteriohjelmasi ja hae Aalto-yliopistoon 15.12.2017–24.1.2018.