Kuvataidekasvatus

Tutkinto:

Taiteen kandidaatti.
Katso lisätietoja.

Laajuus:

180 opintopistettä (ECTS)

Koulutusala:

Taiteiden ala

Kesto:

3 vuotta, kokopäiväistä opiskelua

Hakukelpoisuus:

Ylioppilastutkinto tai toisen asteen ammatillinen perustutkinto.
Katso lisätietoja.

Opetuskieli:

suomi (ruotsi)
Katso lisätietoja.

Korkeakoulu/t:

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Laitos/kset:

Taiteen laitos

Hakuaika:

15.03.2017 - 05.04.2017

Tulosten julkaisu:

30.06.2017

Yleisiin hakuohjeisiin | How to apply | Till almänna ansökningsanvisningar
kuvis_kuva.png

Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma tarjoaa sinulle hienon mahdollisuuden syventyä taidepedagogiseen ja taiteelliseen ajatteluun sekä visuaalisen kulttuurin ja nykytaiteen ilmiöihin ja toimintatapoihin suhteessa yhteiskunnan ja ympäristön muutoksiin ja niihin vaikuttamiseen. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa suoritettu maisterintutkinto antaa sinulle kelpoisuuden kuvataideopettajan tehtäviin eri koulumuodoissa, mutta myös valmiudet toimia erilaisissa visuaalisen alan koulutus-, ohjaus-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä mm. koulutus-, kulttuuri- ja sosiaalialoilla tai itsenäisenä koulutus- ja kulttuuripalveluiden ja materiaalien tuottajana ja suunnittelijana.

Koulutuksen tavoite

Kuvataidekasvatuksen kandidaatintutkinnon osaamistavoitteet

Kuvataidekasvatuksen kandidaatintutkinnossa opiskelija perehtyy kuvallisiin, audiovisuaalisiin ja moniaistisiin ilmaisumuotoihin ja niiden ohjaamiseen. Tutkinto antaa opiskelijalle taiteelliset ja pedagogiset perustiedot ja -taidot sekä akateemiset perusvalmiudet. Opiskelija oppii tarkastelemaan kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä pedagogisesta näkökulmasta ja harjaantuu suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan koulu- ja muissa ympäristöissä tapahtuvaa taidekasvatustoimintaa.

Kuvataidekasvatuksen pääaineessa suoritettu kandidaatintutkinto (180 op) ei anna opettajankelpoisuutta.  Kandidaatintutkinnon suorittanut opiskelija voi jatkaa suoraan kuvataidekasvatuksen maisteriopintoihin. Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelmassa suoritettu maisterintutkinto (120 op) yhdessä kuvataidekasvatuksen pääaineessa suoritetun kandidaatintutkinnon kanssa antaa laaja-alaisen peruskoulun ja lukion kuvataiteen aineenopettajan kelpoisuuden sekä valmiudet toimia visuaalisen alan opetus-, ohjaus- ja asiantuntijatehtävissä muissa oppimisympäristöissä.

Kuvataidekasvatuksen maisteriopintojen osaamistavoitteet

Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa kuvataideopettajia, joilla on monipuolinen visuaalinen, taiteellinen ja kasvatuksellinen tieto ja osaaminen sekä hyvät vuorovaikutustaidot ja kyky kriittiseen ajatteluun. Kuvataideopettaja kykenee toimimaan oppilas- ja opiskelijaryhmien ohjaajana ja alansa asiantuntijana erilaisissa ryhmissä ja yhteisöissä, myös kansainvälisesti. Hänellä on valmiudet pedagogisten menetelmien ja oppimisympäristöjen kehittämiseen ja aktiiviseen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä tiedonalansa pedagogiseen ja tutkimukselliseen kansainväliseen keskusteluun osallistumiseen. Opiskelija saa myös valmiudet jatko-opintoihin hakeutumiseen.

Maisteriopinnoissa opiskelija syventää taidepedagogista ja taiteellista ajatteluaan sekä visuaalisen kulttuurin ja nykytaiteen ilmiöiden ja toimintatapojen tuntemustaan ja ymmärrystään suhteessa yhteiskunnan ja elinympäristömme muutoksiin ja niihin vaikuttamiseen. Tutkinnon suoritettuaan hän osaa suunnitella ja toteuttaa taiteellista toimintaa yhdessä erilaisten ihmisryhmien kanssa parissa kestävän elämäntavan ehdot tiedostaen. Hän ymmärtää taiteellisten oppimisprosessien dynamiikkaa ja tunnistaa kulttuurisen moninaisuuden ja sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden yhteydet taiteelliseen toimintaan. Hän osaa tarkastella toimintaansa erilaisista teoreettisista ja filosofisista näkökulmista sekä hyödyntää kehittyvän teknologian ja erilaisten oppimisympäristöjen mahdollisuuksia työssään.

 

Koulutuksen sisältö

Kuvataidekasvatuksen kandidaatintutkinnon sisältö

Kandidaatinopinnoissa opiskelija oppii hallitsemaan visuaalisen ilmaisun, kuvataiteen ja taidepedagogiikan perustiedot  ja keskeiset käsitteet. Opinnoissa tarkastellaan kriittisesti nykytaiteen, taidehistorian ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä ja niiden kasvatuksellisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä sekä perehdytään erilaisiin taidepedagogisiin traditioihin ja niiden taustalla vaikuttaviin taide-, oppimis- ja ihmiskäsityksiin. Yhteisissä ja pääaineopinnoissa opiskelija saa monipuoliset visuaalisen ilmaisun perustaidot, tutustuu taiteidenvälisiin toimintatapoihin ja oppii huomioimaan ympäristönäkökulmat pedagogisessa ja taiteellisessa toiminnassaan. Opetusharjoittelujen, ainedidaktisten opintojen ja opintoprojektien kautta hän oppii itsenäisesti suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan koulu-, museo- ja muissa ympäristöissä tapahtuvaa taidepedagogista toimintaa sekä toimimaan erilaisten oppilasryhmien ohjaajana. Opiskelija perehtyy alan keskeisiin teoreettisiin näkökulmiin ja tutkimusmenetelmiin ja saa tutkimuksen teon ja tiedonhankinnan perusvalmiudet, joita hän soveltaa kandidaatin opinnäytteessään. Kandidaatintutkinnon opinnot painottavat monipuolisia vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja sekä kykyä suunnitella ja reflektoida omaa oppimisprosessia. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti digitaalisia oppimisympäristöjä.

Kandidaatintutkinnon opinnot koostuvat yhteisistä opinnoista (40 op), kuvataidekasvatuksen pääaineen opinnoista (75–85 op), opettajan pedagogisista opinnoista (25 op), sivuaineopinnoista (15–25 op) ja vapaasti valittavista opinnoista (15 op). Henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta riippuen opiskelijan on mahdollista hakeutua toisen opetettavan aineen tai luokanopettajan kelpoisuuden antaviin 60 op:n laajuisiin sivuaineopintoihin toiseen yliopistoon. Kandidaatintutkinto sisältää 10 op:n laajuisen opinnäytteen.

Kuvataidekasvatuksen maisterin tutkinnon sisältö

Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelmassa visuaalista kulttuuria, taidetta ja kuvallisuutta lähestytään pedagogisesta näkökulmasta. Opetus perustuu ajankohtaiseen tutkimustietoon ja sille on luonteenomaista monitieteisten näkökulmien yhdistäminen taiteelliseen, pedagogiseen ja kokemustietoon.

Opiskelija perehtyy taiteellisiin, kuvallisiin, audiovisuaalisiin ja moniaistisiin ilmaisumuotoihin ja osaa käsitteellistää, kontekstualisoida ja kommunikoida taiteellisen työskentelynsä lähtökohtia ja tavoitteita. Hän osaa havainnoida, tulkita ja arvioida visuaalisten esitysten, ympäristöjen ja ilmiöiden merkityksiä ymmärtäen tulkintojen kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelija oppii tiedostamaan sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävän elämäntavan periaatteet pedagogisessa työssään.

Opiskelija kehittää valmiuttaan toimia kuvataiteen aineenopettajana ja kouluyhteisön jäsenenä. Hän oppii suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan kouluissa ja muissa toimintaympäristöissä tapahtuvaa taidepedagogista toimintaa. Hän ymmärtää nykytaiteen ilmiöiden pedagogisia ulottuvuuksia sekä tuntee taiteen kentän ja taidelaitosten pedagogisen toiminnan lähtökohtia ja käytäntöjä. Hän perehtyy erilaisiin taidepedagogisiin traditioihin ja niiden taustalla vaikuttaviin taide-, oppimis- ja ihmiskäsityksiin. Opiskelija tutustuu taiteen hyvinvointivaikutusten dynamiikkaan ja ymmärtää erilaisten kulttuuristen ja sosiaalisten ryhmien oppimisen erityispiirteitä ja tarpeita.

Opiskelija tarkastelee taidekasvatustoimintaa erilaisista teoreettisista, filosofisista ja tutkimuksellisista näkökulmista. Hän perehtyy visuaalisen kulttuurikasvatuksen ajankohtaiseen kansainväliseen keskusteluun sekä hyödyntää erilaisia filosofisia, teoreettisia ja tieteidenvälisiä näkökulmia ja taidealalle ominaisia tiedon rakentamisen tapoja taidepedagogisen ajattelunsa kehittämisessä.

Opiskelija oppii monipuoliset vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaidot sekä tieteellisen viestinnän taidot. Hän oppii myös suunnittelemaan ja reflektoimaan omaa oppimistaan ja hyödyntämään opiskelussaan erilaisia oppimismuotoja ja ympäristöjä.

Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelman opinnot koostuvat kuvataidekasvatuksen syventävistä opinnoista (85 op) ja opettajan pedagogisista opinnoista (35 op). Osa maisterintutkintoon kuuluvista syventävistä opinnoista voidaan toteuttaa yhdessä Taiteen laitoksen englanninkielisten maisteriohjelmien kanssa. Maisteriopinnoissa opiskelija valitsee omaa suuntautumistaan tukevan syventymisalueen. Maisterintutkinto sisältää 30 op:n laajuisen opinnäytteen, joka sisältää kirjallisen tutkielman.

Opettajan pedagogiset opinnot sisältävät yleispedagogisia ja ainedidaktisia opintoja sekä eri kouluasteilla suoritettavia opetusharjoittelujaksoja ja ne järjestetään yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Taideyliopiston kanssa. Ruotsinkielisten opiskelijoiden opettajan pedagogiset opinnot järjestetään yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. Muussa yliopistossa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot voidaan lukea hyväksi tutkintoon. Pääaineopintoja toteutetaan yhteistyössä muiden suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen, koulujen, taidelaitosten sekä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.

Kuvataideopettajan kelpoisuuden antavat tutkinnot on mahdollista suorittaa yhteensä viidessä vuodessa. Hakija, jolla on BA-tasoinen taiteellinen tai pedagoginen pohjakoulutus ja opetuskokemusta, voi hakeutua maisterivalinnassa opiskelemaan kuvataidekasvatuksen maisteriohjelman tarjoamaan muuntokoulutukseen.

Lisätietoa koulutuksen sisällöstä löydät lukuvuoden 2016-2017 opinto-oppaasta.

 

Uramahdollisuudet

Kuvataidekasvatuksen pääaineessa suoritettu taiteen maisterin tutkinto antaa sinulle laaja-alaisen opettajakelpoisuuden ja peruskoulun ja lukion kuvataiteen aineenopettajan kelpoisuuden. Voit myös suuntautua visuaalisen alan opetus-, ohjaus-, asiantuntija- ja kehittämistehtäviin muille koulutusasteille tai sosiaali- ja kulttuurialoille, esimerkiksi museoiden ja muiden taidelaitosten palvelukseen. Koulutusohjelmasta valmistuneet ovat työllistäneet itsensä esimerkiksi koulutus- ja kulttuuripalveluiden tuottajana tai oppimateriaalien suunnittelijana. Maisterin tutkinnolla voit hakeutua tohtorikoulutukseen ja suuntautua tutkijanuralle. 

Opettajakelpoisuuksista on säädetty asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (A986/1998, A865/2005) ja siihen johtavasta koulutuksesta on säädetty asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (A794/2004)

Tehtävänimikkeitä

Kuvataideopettaja, kuvataiteen lehtori, suunnittelija, kouluttaja, museolehtori.

Kansainvälistyminen

Kandidaatintutkinnon aineopintoihin voi liittää kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja ja kansainvälisen työharjoittelun yhteydessä toteutettuja opintoprojekteja. Maisterintutkinnon valinnaisia opintoja toteutetaan yhteistyössä taiteen laitoksen kansainvälisten maisteriohjelmien ja ulkomaisten partneriyliopistojen kanssa. Maisterintutkinnon antama opettajankelpoisuus koskee vain suomalaista koulujärjestelmää.

Valintamenettely

Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelmaan kuvataidekasvatuksen pääaineeseen haetaan taiteiden koulutusalan kandidaattivalinnassa. Opiskelijat valitaan kolmivaiheisen valintakokeen kautta. Valinnassa painotetaan visuaalista ajattelua, vuorovaikutustaitoja sekä motivaatiota ja soveltuvuutta alalle. Hakijalta edellytetään sujuvaa suomen tai ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa.

Sivusta vastaa: | Viimeksi päivitetty: 15.09.2016.