Kuvataidekasvatus

Tutkinto:

Taiteen kandidaatti.
Katso lisätietoja.

Laajuus:

180 opintopistettä (ECTS)

Koulutusala:

Taiteiden ala

Kesto:

3 vuotta, kokopäiväistä opiskelua

Hakukelpoisuus:

Ylioppilastutkinto tai toisen asteen ammatillinen perustutkinto.
Katso lisätietoja.

Opetuskieli:

suomi (ruotsi)
Katso lisätietoja.

Korkeakoulu/t:

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Laitos/kset:

Taiteen laitos

Hakuaika:

14.03.2018 - 28.03.2018

Tulosten julkaisu:

28.06.2018

Yleisiin hakuohjeisiin | How to apply | Till almänna ansökningsanvisningar
kuvis_kuva.png

Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma tarjoaa sinulle hienon mahdollisuuden syventyä taidepedagogiseen ja taiteelliseen ajatteluun sekä visuaalisen kulttuurin ja nykytaiteen ilmiöihin ja toimintatapoihin suhteessa yhteiskunnan ja ympäristön muutoksiin ja niihin vaikuttamiseen. Koulutusohjelmassa suoritettu maisterintutkinto antaa sinulle kelpoisuuden kuvataideopettajan tehtäviin eri koulumuodoissa, mutta myös valmiudet toimia erilaisissa visuaalisen alan koulutus-, ohjaus-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä mm. koulutus-, kulttuuri- ja sosiaalialoilla tai itsenäisenä alan palveluiden ja materiaalien tuottajana ja suunnittelijana.

Koulutuksen tavoite

Kuvataidekasvatuksen kandidaatintutkinnon osaamistavoitteet

Opiskelija perehtyy opinnoissa kuvallisiin, audiovisuaalisiin ja moniaistisiin ilmaisumuotoihin ja niiden ohjaamiseen. Tutkinto antaa opiskelijalle taiteelliset ja pedagogiset perustiedot ja -taidot sekä akateemiset perusvalmiudet. Opiskelija oppii tarkastelemaan kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä pedagogisesta näkökulmasta ja harjaantuu suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan erilaisissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa taidekasvatustoimintaa.

Kuvataidekasvatuksen pääaineessa suoritettu kandidaatintutkinto (180 op) ei anna opettajankelpoisuutta. Opiskelija voi jatkaa suoraan kandidaatintutkinnosta kuvataidekasvatuksen maisteriopintoihin (120 op), jotka yhdessä kandidaatintutkinnon kanssa antavat laaja-alaisen peruskoulun ja lukion kuvataiteen aineenopettajan kelpoisuuden sekä valmiudet toimia visuaalisen alan opetus-, ohjaus- ja asiantuntijatehtävissä muissa oppimisympäristöissä.

Kuvataidekasvatuksen maisteriopintojen osaamistavoitteet

Maisteriopinnoissa opiskelija syventää taidepedagogista ja taiteellista ajatteluaan sekä visuaalisen kulttuurin ja nykytaiteen ilmiöiden ja toimintatapojen tuntemustaan ja ymmärrystään suhteessa yhteiskunnan ja elinympäristömme muutoksiin ja niihin vaikuttamiseen.

Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmasta valmistuu kuvataideopettajia, joilla on monipuolinen visuaalinen, taiteellinen ja kasvatuksellinen tieto ja osaaminen sekä hyvät vuorovaikutustaidot ja kyky kriittiseen ajatteluun. Kuvataideopettaja kykenee toimimaan oppilas- ja opiskelijaryhmien ohjaajana ja alansa asiantuntijana erilaisissa ryhmissä ja yhteisöissä, myös kansainvälisesti ja kestävän elämäntavan ehdot tiedostaen. Hänellä on tarvittava osaaminen pedagogisten menetelmien ja oppimisympäristöjen kehittämiseen ja aktiiviseen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Hän ymmärtää taiteellisten oppimisprosessien dynamiikkaa ja tunnistaa kulttuurisen moninaisuuden ja sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden yhteydet taiteelliseen toimintaan. Opiskelija osaa tarkastella toimintaansa erilaisista teoreettisista ja filosofisista näkökulmista sekä hyödyntää kehittyvän teknologian ja erilaisten oppimisympäristöjen mahdollisuuksia työssään. Opinnoissa hän saavuttaa myös valmiuden osallistua tiedonalansa pedagogiseen ja tutkimukselliseen kansainväliseen keskusteluun ja alan jatko-opintoihin hakeutumiseen.

 

Koulutuksen sisältö

Kuvataidekasvatuksen kandidaatintutkinnon sisältö

Kandidaatinopinnoissa opiskelija perehtyy visuaalisen ilmaisun, kuvataiteen ja taidepedagogiikan perustietoihin ja keskeisiin käsitteisiin. Opinnoissa tarkastellaan kriittisesti nykytaiteen, taidehistorian ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä ja niiden kasvatuksellisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä sekä perehdytään erilaisiin taidepedagogisiin traditioihin ja niiden taustalla vaikuttaviin taide-, oppimis- ja ihmiskäsityksiin. Yhteisissä opinnoissa ja pääaineopinnoissa opiskelija saa monipuoliset visuaalisen ilmaisun perustaidot, tutustuu taiteidenvälisiin toimintatapoihin ja tiedostaa kestävän elämäntavan näkökulmat pedagogisessa ja taiteellisessa toiminnassaan. Opetusharjoittelussa, ainedidaktisten opinnoissa ja opintoprojekteissa hän oppii itsenäisesti suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan koulu-, museo- ja muissa ympäristöissä tapahtuvaa taidepedagogista toimintaa sekä toimimaan erilaisten oppilasryhmien ohjaajana. Opiskelija perehtyy alan keskeisiin teoreettisiin näkökulmiin ja tutkimusmenetelmiin ja saa tutkimuksen teon ja tiedonhankinnan perusvalmiudet, joita hän soveltaa kandidaatin opinnäytteessään. Kandidaatintutkinnon opinnot painottavat monipuolisia vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja sekä kykyä suunnitella ja reflektoida omaa oppimisprosessia. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti digitaalisia oppimisympäristöjä.
Kandidaatintutkinnon opinnot koostuvat yhteisistä opinnoista (40 op), kuvataidekasvatuksen pääaineen opinnoista (75–85 op), opettajan pedagogisista opinnoista (25 op), sivuaineopinnoista (15–25 op) ja vapaasti valittavista opinnoista (15 op). Henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta riippuen opiskelijan on mahdollista hakeutua toisen opetettavan aineen tai luokanopettajan kelpoisuuden antaviin 60 op:n laajuisiin sivuaineopintoihin toiseen yliopistoon. Kandidaatintutkinto sisältää 10 op:n laajuisen opinnäytteen.

Kuvataidekasvatuksen maisterin tutkinnon sisältö

Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelmassa visuaalista kulttuuria, taidetta ja kuvallisuutta lähestytään pedagogisesta näkökulmasta. Opetus perustuu ajankohtaiseen tutkimustietoon ja sille on luonteenomaista monitieteisten näkökulmien yhdistäminen taiteelliseen, pedagogiseen ja kokemustietoon.

Opiskelija perehtyy taiteellisiin, kuvallisiin, audiovisuaalisiin ja moniaistisiin ilmaisumuotoihin ja osaa käsitteellistää, kontekstualisoida ja kertoa muille ymmärrettävästi taiteellisen työskentelynsä lähtökohdista ja tavoitteista. Hän osaa havainnoida, tulkita ja arvioida visuaalisten esitysten, ympäristöjen ja ilmiöiden merkityksiä ymmärtäen tulkintojen kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelija oppii tiedostamaan sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävän elämäntavan periaatteet pedagogisessa työssään.

Opiskelija kehittää valmiuttaan toimia kuvataiteen aineenopettajana ja kouluyhteisön jäsenenä. Hän oppii suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan kouluissa ja muissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa taidepedagogista toimintaa. Hän ymmärtää nykytaiteen ilmiöiden pedagogisia ulottuvuuksia sekä tuntee taiteen kentän ja taidelaitosten pedagogisen toiminnan lähtökohtia ja käytäntöjä. Hän perehtyy erilaisiin taidepedagogisiin traditioihin ja niiden taustalla vaikuttaviin taide-, oppimis- ja ihmiskäsityksiin. Opiskelija tutustuu taiteen hyvinvointivaikutusten dynamiikkaan ja ymmärtää erilaisten kulttuuristen ja sosiaalisten ryhmien oppimisen erityispiirteitä ja tarpeita.

Opiskelija tarkastelee taidekasvatustoimintaa erilaisista teoreettisista, filosofisista ja tutkimuksellisista näkökulmista. Hän perehtyy visuaalisen kulttuurikasvatuksen ajankohtaiseen kansainväliseen keskusteluun sekä hyödyntää erilaisia filosofisia, teoreettisia ja tieteidenvälisiä näkökulmia ja taidealalle ominaisia tiedon rakentamisen tapoja taidepedagogisen ajattelunsa kehittämisessä.
Opiskelija oppii monipuoliset vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaidot sekä tieteellisen viestinnän taidot. Hän oppii myös suunnittelemaan ja reflektoimaan omaa oppimistaan ja hyödyntämään opiskelussaan erilaisia oppimismuotoja ja ympäristöjä.

Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelman opinnot koostuvat kuvataidekasvatuksen syventävistä opinnoista (85 op) ja opettajan pedagogisista opinnoista (35 op). Osa maisterintutkintoon kuuluvista syventävistä opinnoista voidaan toteuttaa yhdessä Taiteen laitoksen englanninkielisten maisteriohjelmien kanssa. Maisteriopinnoissa opiskelija valitsee omaa suuntautumistaan tukevan syventymisalueen. Maisterintutkinto sisältää 30 op:n laajuisen opinnäytteen, joka sisältää kirjallisen tutkielman.

Kuvataidekasvatuksen pääaineopintoja toteutetaan yhteistyössä muiden suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen, koulujen, taidelaitosten sekä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Kandidaatin ja maisterin tutkintoihin sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot sisältävät yleispedagogisia ja ainedidaktisia opintoja sekä eri kouluasteilla suoritettavia opetusharjoittelujaksoja ja ne järjestetään yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Taideyliopiston kanssa. Ruotsinkielisten opiskelijoiden opettajan pedagogiset opinnot järjestetään yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. Aiemmin suoritetut opettajan pedagogiset opinnot voidaan lukea hyväksi tutkintoon

Kuvataideopettajan kelpoisuuden antava maisterin tutkinto, yhdessä sen perustana olevan kandidaatin tutkinnon kanssa, on mahdollista suorittaa yhteensä viidessä vuodessa. Hakija, jolla on vähintään kandidaatin tutkinnon tasoinen taiteellinen tai pedagoginen pohjakoulutus ja opetuskokemusta, voi hakeutua opiskelemaan kuvataidekasvatuksen maisteriohjelman muuntokoulutukseen taiteiden alan maisterivalinnassa.

Lisätietoa koulutuksen sisällöstä löydät lukuvuoden 2017-2018 opinto-oppaasta.

 

Uramahdollisuudet

Kuvataidekasvatuksen pääaineessa suoritettu taiteen maisterin tutkinto antaa sinulle laaja-alaisen opettajakelpoisuuden ja peruskoulun ja lukion kuvataiteen aineenopettajan kelpoisuuden. Voit myös suuntautua visuaalisen alan opetus-, ohjaus-, asiantuntija- ja kehittämistehtäviin muille koulutusasteille tai sosiaali- ja kulttuurialoille, esimerkiksi museoiden ja muiden taidelaitosten palvelukseen. Koulutusohjelmasta valmistuneet ovat työllistäneet itsensä esimerkiksi koulutus- ja kulttuuripalveluiden tuottajana tai oppimateriaalien suunnittelijana. Maisterin tutkinnolla voit hakeutua myös tohtorikoulutukseen ja suuntautua tutkijanuralle.
Opettajakelpoisuuksista on säädetty asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (A986/1998, A865/2005) ja siihen johtavasta koulutuksesta on säädetty asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (A794/2004)

Tehtävänimikkeitä

Kuvataideopettaja, kuvataiteen lehtori, taideopettaja, taidepedagogi, suunnittelija, kouluttaja, museolehtori.

Kansainvälistyminen

Kandidaatintutkinnon aineopintoihin voi liittää kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja ja kansainvälisen työharjoittelun yhteydessä toteutettuja opintoprojekteja. Maisterintutkinnon valinnaisia opintoja toteutetaan yhteistyössä taiteen laitoksen kansainvälisten maisteriohjelmien ja ulkomaisten partneriyliopistojen kanssa. Maisterintutkinnon antama opettajankelpoisuus koskee vain suomalaista koulujärjestelmää.

Valintamenettely

Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelman kuvataidekasvatuksen pääaineeseen haetaan taiteiden koulutusalan kandidaattivalinnassa. Opiskelijat valitaan kaksivaiheisen valintakokeen kautta. Valinnassa painotetaan visuaalista ajattelua, vuorovaikutustaitoja sekä motivaatiota ja soveltuvuutta alalle. Hakijalta edellytetään sujuvaa suomen tai ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa.

Sivusta vastaa: | Viimeksi päivitetty: 01.09.2017.