Arkkitehtuurin maisteriohjelma

Tutkinto:

Arkkitehti.
Katso lisätietoja.

Laajuus:

120 opintopistettä (ECTS)

Koulutusala:

Tekniikan ala

Kesto:

2 vuotta, kokopäiväistä opiskelua

Hakukelpoisuus:

Alempi korkeakoulututkinto soveltuvalta alalta tai vastaavat opinnot.
Katso lisätietoja.

Lukukausimaksu:

Kyllä, EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille

Opetuskieli:

suomi (ruotsi) tai englanti
Katso lisätietoja.

Korkeakoulu/t:

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Hakuaika:

15.12.2017 - 24.01.2018

dry0142-002.jpg

Arkkitehtuuri on sekä tekniikan että taiteen ala. Arkkitehtuuriopetuksessa yhdistyvät tiedolliset ammattiainekset ja taiteellinen hahmotus- ja ilmaisukyky. Arkkitehdin tulee kyetä näkemään ongelmat monesta eri näkökulmasta, mikä on peruste arkkitehdin tutkinnon laaja-alaisuudelle. Koulutuksen ajankohtaisuudella kehitetään opiskelijan tieteellistä ja taiteellista ajattelua sosiaalisesti vastuullisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Koulutuksen tavoite

Osaamistavoitteiden taustalla ovat EU-direktiivin määräykset, jotka koskevat arkkitehdin ammattitoiminnan harjoittamista (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7.9.2005, Ammattipätevyyden tunnustamisesta). Direktiivin mukainen arkkitehdin tutkinto vastaa rakennusalan odotuksiin ja mahdollistaa uran myös ulkomailla.

Edellä mainitun direktiivin mukaisesti ohjelman tarkoitus on varmistaa, että arkkitehdin tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on:

  • kyky esteettiset, toiminnalliset ja tekniset vaatimukset täyttävään vaativaan arkkitehtuurisuunnitteluun,
  • riittävä arkkitehtuurin ja sille läheisten taiteen, tekniikan ja yhteiskuntatieteen alojen historian ja teorian tuntemus,
  • taiteiden tuntemus arkkitehtonisen suunnittelun laatuun vaikuttavana tekijänä,
  • riittävä perehtyneisyys kaupunkisuunnitteluun ja suunnitteluprosessin edellyttämät taidot,
  • kyky ymmärtää ihmisen ja rakennusten sekä rakennusten ja niiden ympäristön välisiä suhteita ja tarvetta suhteuttaa rakennukset ja niiden väliset tilat ihmisen tarpeisiin ja mittakaavaan,
  • kyky ymmärtää arkkitehdin ammattikuva ja hänen tehtävänsä yhteiskunnassa ja erityisesti kyky ottaa yhteiskunnalliset tekijät huomioon hankkeiden ohjelmoinnissa,
  • suunnitteluohjelman laadinnassa tarvittavien tutkimus- ja valmistelumenetelmien hallinta,
  • perehtyneisyys rakennussuunnitteluun liittyviin rakenne- ja muihin teknisiin kysymyksiin,
  • riittävä perehtyneisyys rakennusten fysikaalisiin ongelmiin, teknologiaan ja toimintaan miellyttävän ja säältä suojaavan sisätilan luomiseksi, kestävän kehityksen puitteissa.
  • riittävä suunnittelutaito rakennuksen käyttäjien vaatimusten täyttämiseksi kustannustekijöiden ja rakennusmääräysten asettamissa rajoissa,
  • sellaisten asianomaisten teollisuusalojen, järjestöjen, säännösten ja menettelytapojen tuntemus, joka on tarpeen rakennussuunnitelmia toteutettaessa ja sovitettaessa hankkeita kokonaissuunnitteluun.

Koulutuksella pyritään lisäksi vahvistamaan opiskelijan osaamista suunnitteluun liittyvissä koordinaatiotehtävissä, mikä mahdollistaa toimimisen vaativien rakennuskohteiden pääsuunnittelijana.

Kyky hahmottaa ammattikuvan laajentuva ja kansainvälistyvä tehtäväkenttä sekä kyky toimia muissa kulttuureissa kuuluvat samoin tutkinnon yleisiin taitotavoitteisiin. Tällä kehitetään opiskelijan työelämävalmiuksia ja edistetään urasuunnittelua, riippumatta siitä onko tavoitteena toimia työntekijänä yksityisellä tai julkisella sektorilla vai yksityisyrittäjänä.

Koulutuksen akateemisena tavoitteena on, että tutkinnon suoritettuaan opiskelija:

  • tuntee alansa akateemisen keskustelun ja keskeisen kirjallisuuden
  • osaa kirjoittaa akateemista tekstiä kriittisesti ja asiantuntevasti
  • tuntee keskeiset tutkimusmenetelmät ja osaa soveltaa niitä
  • osaa argumentoida tieteellisesti

Lisätietoa opetuskielistä

Arkkitehtuurin maisteriohjelman kieli on suomi (ruotsi). Osa opinnoista opetetaan englannin kielellä. Tutkinto on suoritettavissa englanniksi.

Lisätietoa opetuskielistä Aalto-yliopistossa.

Koulutuksen sisältö

Arkkitehtuuri on sekä tekniikan että taiteen ala. Arkkitehtuuriopetuksessa yhdistyvät tiedolliset ammattiainekset ja taiteellinen hahmotus- ja ilmaisukyky. Arkkitehdin tulee kyetä näkemään ongelmat monesta eri näkökulmasta, mikä on peruste arkkitehdin tutkinnon laaja-alaisuudelle. Koulutuksen ajankohtaisuudella kehitetään opiskelijan tieteellistä ja taiteellista ajattelua sosiaalisesti vastuullisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Maisteriohjelmassa koulutuksen keskeinen sisältö on kandidaattivaiheessa saavutettujen taitojen kehittäminen ja syventäminen. Aihealueita ovat mm. arkkitehtuurin historia ja teoria, rakennussuunnittelu ja suomalainen rakennustaide sekä yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu. Kurssien ja suunnittelustudioiden opetusta tehostetaan monialaisen yhteistyön ja uusien opetusmetodien avulla. Tekemällä oppiminen, ts. ”oikeiden” suunnittelutehtävien simulointi, on arkkitehtien koulutuksessa edelleen tärkeää.

Lisätietoa koulutuksen sisällöstä löydät lukuvuoden 2017-2018 opinto-oppaasta.

Uramahdollisuudet

Arkkitehtuuri on sekä tekniikan että taiteen ala. Arkkitehtuuriopetuksessa yhdistyvät tiedolliset ammattiainekset ja taiteellinen hahmotus- ja ilmaisukyky. Arkkitehdin tulee kyetä näkemään ongelmat hyvinkin monesta eri näkökulmasta, mikä onkin yksi peruste arkkitehdin tutkinnon laaja-alaisuudelle. EU-direktiivin mukainen arkkitehdin tutkinto vastaa rakennusalan odotuksiin ja mahdollistaa uran myös ulkomailla.

Arkkitehdin työtehtäviä

  • hankesuunnittelu
  • rakennusten toteutussuunnittelu
  • rakennuttaminen, kiinteistönkehitys
  • alueellisten kokonaisuuksien suunnittelu / kaavoitus
  • museotoimi
  • rakennushistorialliset inventoinnit ja selvitykset
  • hallinnolliset, opetus-, johtamis- ja tutkimustehtävät, asiantuntijatehtävät
  • kalustesuunnittelu, sisustus, muotoilu, näyttelysuunnittelu
  • arkkitehtuurigrafiikka, IT, multimedia

Tehtävänimikkeitä

Suuri osa arkkitehdeistä työskentelee yrityksissä projektiarkkitehtina, tai yrittäjänä omassa arkkitehtitoimistossa uudis- ja korjaushankkeiden parissa. Julkinen sektori on toinen merkittävä työllistäjä; nimikkeistä mainittakoon kaavoitusarkkitehti, lupa-arkkitehti, kulttuuriympäristöpäällikkö, museonjohtaja ja kaupunginarkkitehti. Arkkitehteja toimii akateemisina tutkijoina tai opettajina, kuten professoreina tai lehtoreina. Arkkitehdit voivat myös olla vaikkapa kiinteistöalan rakennuttajapäälliköitä, hankesuunnittelijoita tai johtavia asiantuntijoita; ympäristöalan ylitarkastajia tai erityisasiantuntijoita, tai taidealan näyttelyarkkitehteja ja kuraattoreita. Arkkitehtien tehtäväkenttä onkin yhä laajenemassa perinteisistä suunnittelutehtävistä myös muille aloille, joissa tarvitaan kokonaisnäkemystä ja luovaa ongelmanratkaisukykyä.

Kansainvälistyminen

Opiskelu antaa mahdollisuudet esimerkiksi kansainvälisiin vaihto-opintoihin ja kansainvälisiin opiskelijakilpailuihin ja opintomatkoihin. Tutkintoon mahdollisesti liittyvän harjoittelun voi suorittaa ulkomailla ja ulkomailla tehdään myös kenttätöitä. Osa laitoksen henkilökunnasta on kansainvälistä ja laitoksella vierailee luennoitsijoita ja vieraita kansainvälisistä arkkitehtikouluista. Eri yliopistojen kanssa on kansainvälisiä tutkimus- ja opetushankkeita.

Arkkitehtuurin laitoksella on runsaasti kansainvälisiä tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita. Opetusta annetaan osin englanniksi, varsinkin maisteritasolla, jolloin niin kotimaiset kuin kansainväliset opiskelijat opiskelevat samoilla kursseilla. Opiskelijoiden kattojärjestön EASAn kautta osallistutaan kansainvälisiin opiskelijatapahtumiin ja opiskelijoilla on myös kiltojen välistä vaihtoa.

Valintamenettely

Arkkitehtuurin maisteriohjelmaan haetaan tekniikan alan maisterivalinnassa. Valinta ylempään tutkintoon johtavaan maisteriohjelmaan tapahtuu pääsääntöisesti aiemmin suoritettujen opintojen perusteella ja toteutetaan ns. paperivalintana ilman pääsykoetta.

Maisterivaiheen valintakriteereinä ovat soveltuva aiempi tutkinto arkkitehtuurin alalta, soveltuvien opintojen määrä, aiempi opintomenestys, motivaatio ja sitoutuneisuus motivaatiokirjeen perusteella sekä hakemuksen taso kokonaisuutena. Hakijan omista harjoitustöistä ja mahdollisista muista omista töistä koostettu portfolio on pakollinen ja tärkeä hakuliite. Sen tulee esitellä laaja-alaisesti hakijan arkkitehtonista suunnittelutaitoa ja taiteellista luovuutta. Arvioinnin pääpaino kohdistuu suunnitelmapiirustuksiin ja muuhun kuva-aineistoon.

Arviointikriteerit

1. Soveltuva aiempi tutkinto, ts. kandidaatin- tai muu soveltuva tutkinto arkkitehtuurin alalta
2. Soveltuvien opintojen määrä
3. Aiempi opintomenestys
4. Hakemuksen taso kokonaisuutena
5. Motivaatio ja sitoutuneisuus motivaatiokirjeen perusteella

Hakijan omista harjoitustöistä ja mahdollisista muista omista töistä koostettu portfolio on pakollinen hakuliite. Sen tulee esitellä laaja-alaisesti hakijan suunnittelutaitoja ja taiteellista luovuutta. Arvioinnin pääpaino kohdistuu suunnitelmapiirustuksiin ja muuhun kuva-aineistoon. Portfolion tulee olla paperimuodossa ja helposti käsiteltävä, maksimikoko A3.

Täydentävät opinnot

Hakijalle voidaan asettaa vaatimus täydentävistä opinnoista, joiden määrä (maksimissaan 20 op.) ja laatu riippuu aiemmasta tutkinnosta.

Täydentävät opinnot määritellään tapauskohtaisesti opintojen alussa.

 

 

 

 

Sivusta vastaa: | Viimeksi päivitetty: 14.11.2017.