Tutkimuksen vahvuusalueet
Vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen arvioinnin perusteella Aalto-yliopiston tutkimuksen tärkeimmät vahvuusalueet ovat:
Laskenta ja mallinnus
Laskennallisen tieteen ja mallinnuksen huippuosaaminen on Aalto-yliopistossa keskittynyt erityisesti teknillisen fysiikan, lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen ja tietojenkäsittelytieteen laitoksille sekä Tietotekniikan tutkimuskeskukseen (HIIT) ja Kylmälaboratorioon. Näiden yksiköiden tutkimuksen taso arvioitiin vuonna 2009 järjestetyssä tutkimuksen arvioinnissa kansainvälisellä tasolla erinomaiseksi.
Yksiköiden tutkimusryhmissä kehitetään uusia laskennallisia menetelmiä sekä sovelletaan niitä muiden tieteenalojen ja teollisuuden tarpeisiin. Tutkimusalat ulottuvat teoreettisesta mallinnuksesta ja nanotieteistä erilaisiin käytännön sovelluksiin kuten geneettisen sääntelyn mekanismeihin ja tietoliikennejärjestelmiin.
Laskennallinen tiede ja mallinnus saavat Aalto-yliopistossa uudenlaisia yhtymäkohtia käytäntöön ja muihin tieteenaloihin. Alan huippuosaamista voidaan hyödyntää muun muassa perinteisissä insinööritieteissä ja kaupallisissa tieteissä.
Materiaalitutkimus
Aalto-yliopiston laaja materiaalitieteiden tuntemus tarjoaa mittavat mahdollisuudet uusiin yhteistyöavauksiin. Materiaalitutkimusta tehdään kaikissa Aalto-yliopiston tekniikan alan korkeakouluissa. Tutkimusalueisiin kuuluvat muun muassa nanotekniikka ja mikrovalmistustekniikka sekä biomateriaalit ja edistyneet funktionaaliset materiaalit. Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa erilaisten materiaalien ominaisuuksien syvällinen ymmärtäminen on tärkeä osa esimerkiksi kestävää tekstiilisuunnittelua.
Otaniemen kampus tarjoaa erinomaisen ympäristön korkealaatuiseen materiaalitutkimukseen. Siellä sijaitsevat muun muassa Nanomikroskopiakeskus sekä Micronovan ja VTTn yhdessä omistamat kansainvälisesti korkealuokkaiset puhdastilat.
Muotoilu
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muotoilun laitoksella tehdään tutkimusta, joka vastaa laadultaan maailman parhaita muotoiluyksiköitä. Laitos keskittyy käytettävyyden, käyttäjälähtöisen muotoilun, käyttäjäkokemuksen ja muotoilun kotiutumisen tutkimukseen. Näiden alojen tutkimusta voidaan kehittää edelleen yhdistämällä osaamista korkeatasoiseen taide- ja käytäntölähtöiseen tutkimustoimintaan. Lisäksi monitieteinen tutkimusympäristö tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia muotoilututkimuksen ja muiden tutkimusalojen vuorovaikutukselle.
Esimerkiksi yhdistämällä käyttäjälähtöinen muotoiluosaaminen tekniseen asiantuntemukseen luodaan uudenlainen lähestymistapa muun muassa kestävän kehityksen kysymyksiin. Monitieteisellä tutkimusotteella voidaan saavuttaa tuloksia, jotka vaikuttavat yhteiskunnan ja talouden kehitykseen uudella ja innovatiivisella tavalla.
ICT ja media
Suomalaisen ICT-osaamisen menestystarina on saanut alkunsa Teknillisestä korkeakoulusta, jolla on pitkät perinteet alan tutkimuksessa. Aalto-yliopiston tekniikan alan korkeakoulut jatkavat tätä perinnettä edelleen.
ICT:hen keskittyvää perus- ja strategista tutkimusta tehdään Perustieteiden ja Sähkötekniikan korkeakouluissa. Tutkimus keskittyy tietojenkäsittelyteoriaan, informaatioteoriaan, tieto- ja ohjelmistotekniikkaan, tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikkaan sekä signaalienkäsittelyyn.
Tämän lisäksi kaikissa Aalto-yliopiston tekniikan alan korkeakouluissa tehdään laskentaan ja mallinnukseen liittyvää tutkimusta, joka soveltaa ICT:tä muiden tieteenalojen ongelmien ratkomiseen. Yhdessä Aalto-yliopiston tekniikan alan korkeakoulut muodostavat vahvan ICT-osaamisen keskittymän, jolle Aalto-yliopiston monitieteinen tutkimusympäristö tarjoaa uusia yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi Taideteollisen korkeakoulun Media Lab -osaston ja Kauppakorkeakoulun tieto- ja palvelutalouden laitoksen kanssa.
Teoreettisen ICT-tutkimuksen, tietoliikennetekniikan, käyttäjäkeskeisen muotoilun, sisällön tuotannon ja liiketaloustieteellisen osaamisen yhdistämisellä luodaan lähtökohdat uusille innovaatioille. Muun muassa palveluiden siirtyminen ajasta ja paikasta riippumattomiin tietoverkkoihin (digitalisoituminen) ja sosiaalinen media ovat aiheita, joihin syventyminen vaatii monitieteistä osaamista – taiteen, tieteen ja teknologian lähtökohtien yhdistämistä.
Tutkimuksen kärkihankkeet
Tutkimuksessa tehdään yhteistyötä yliopiston omien osaamisalueiden välillä, aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan – yritysten, julkisten yhteisöjen ja teollisuuden kanssa.
Yliopisto tukee monialaista tutkimusta tarjoamalla mahdollisuuksia omaehtoiseen ja dynaamiseen yhteistyöhön. Uudet tutkimusympäristöt voivat muodostua poikkitieteellisyyttä vaativien teemojen kautta laajemmiksi tutkimusohjelmiksi tai -yksiköiksi. Yliopiston monialainen osaaminen heijastuu myös koulutustarjontaan.
Tutustu hankkeisiin:
aivoAALTO-tutkimusprojekti: Yhteisen todellisuuden jäljillä
Akateemikko Riitta Harin johtama aivoAALTO-tutkimusprojekti yhdistää ainutlaatuisella tavalla yliopiston eri korkeakoulujen osaamista. Projektissa tutkitaan esimerkiksi sosiaalista vuorovaikutusta ja päätöksentekoa.
Projekti perustuu aivokuvantamisen ja systeemisen neurotieteen osaamiseen, johon yhdistetään edistynyttä signaalinkäsittelyä, elokuvantutkimusta ja taloudellisen päätöksenteon tutkimusta. Käytössä on moderneja aivotutkimusmenetelmiä, kuten toiminnallinen magneettikuvaus (fMRI) ja magnetoenkefalografia (MEG). fMRI:llä seurataan hermosolujen toimintaan liittyviä aivojen hapetustason muutoksia, ja MEG:llä mitataan aivotoimintoihin liittyviä heikkoja magneettikenttiä.
Esittämällä koehenkilöille elokuvia voidaan aivokuvantamislaboratorioon luoda varsin luonnollinen, mutta kuitenkin kontrolloitava ärsykeympäristö. Elokuvien avulla tutkitaan esimerkiksi,miten samanlaisena ihmiset kokevat maailman.
– On kiehtovaa tutkia niitä aivotapahtumia, joiden avulla ihmiset luovat yhteisen todellisuuden. Mitkä aivoalueet toimivat samantapaisesti eri henkilöillä ja missä nähdään suurimmat erot? Lisääkö tunteiden tarttuminen vuorovaikuttavien aivojen samankaltaisuutta?
Sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvien aivotapahtumien tutkiminen on tärkeää, sillä ihmismieltä ei voi ymmärtää tutkimatta aivojen toimintaa suhteessa muihin ihmisiin ja sosiaalisiin käytäntöihin.
Neurotaloustieteen tutkijat taas hakevat aivokuvantamismenetelmien avulla päätöksenteon
hermostollista perustaa. Päätöksenteon malleina käytetään esimerkiksi peleihin liittyviä valintatilanteita. Hyviä päätöksiä ei synny pelkästään järkeilemällä, ja siksi tutkijoita kiinnostaa tunne- ja mielihyväalueiden aktivoituminen päätöksenteon
yhteydessä.
Aivotutkimuksessa ollaan suurten kysymysten äärellä, ihmisenä olemisen ytimessä. Tämä tekee työstä kiehtovaa.
– Ihmisaivot ovat pääpiirteiltään samanlaiset kuin kymmeniä tuhansia vuosia sitten, mutta ihmiset ja heidän taitonsa ovat aivan erilaisia. Ympäristö, kulttuuri ja työkalut muokkaavat aivojamme. Siksi aivojen tutkiminen mahdollisimman luonnonmukaisissa koetilanteissa on tärkeää.
aivoAALTO (neuro.hut.fi/aivoaalto)
----
EIT ICT Labs
Euroopan Yhteisö perusti vuonna 2006 Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) edistämään kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä. EIT toimii ideahautomona strategisesti merkittävillä alueilla ja vastaa globaaleihin haasteisiin helpottamalla innovaatioiden toteuttamista. Instituutti perustaa valituille strategia-alueille yliopistojen, tutkimuslaitosten, yritysten ja muiden sidosryhmien itsenäisiä osaamis- ja innovaatioyhteisöjä (KIC, Knowledge and Innovation Communities).
Tavoitteena on, että osaamisen ja tiedon tulisi virrata vapaasti sekä keskittymien sisällä että niiden välillä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kesken. EIT:ssä ovat mukana sekä huippuopetus, huippututkimus että koko innovaatioketju perustutkimuksesta yrityksiin asti.
Tähän mennessä on perustettu kolme osaamis- ja innovaatioyhteisöä (KIC): Climate Change (Climate KIC), Information and Communication Technologies (EIT ICT Labs) ja Sustainable Energy (KIC InnoEnergy).
EIT ICT Labs keskittyy tulevaisuuden tieto- ja viestintäyhteiskuntaan, ja yksi sen kuudesta yksiköstä on sijoitettu Suomessa Otaniemeen. EIT ICT Labs -yhteisön suomalaiset partnerit ovat Aalto-yliopisto, VTT ja Nokia. Muut keskittymät sijaitsevat Berliinissä, Eindhovenissa, Pariisissa, Tukholmassa ja Trento.
Toiminta keskittyy tieto- ja viestintäteknologiaan
Yhteisön toiminnassa keskitytään koulutuksen kehittämiseen, tulevaisuuden internetin infrastruktuureihin, tieto- ja viestintäteknologiaan pohjautuviin palveluihin, käyttäjäkeskeisiin ratkaisuihin tutkimus- ja kehitystyössä ja eurooppalaisen avoimen innovaatio-ekosysteemin luomiseen tietotekniikassa.
Tavoitteena on synnyttää dynaaminen ja itseään vahvistava eurooppalainen ICT-alan ekosysteemi, joka tuottaa tutkimuksesta innovaatioita, tuotteita, palveluja ja liiketoimintaa ja tukee siten Euroopan muutosta kohti tietointensiivistä yhteiskuntaa.
ICT on avainroolissa mahdollistamassa tulevaisuuden tietoyhteiskuntaa. Tavoitteena on parantaa yksilöiden elämänlaatua, mahdollistaa kestävä taloudellinen kehitys ja sosiaalinen hyvinvointi koko Euroopassa. ICT:n odotetaan vaikuttavan merkittävästi mm. seuraavilla yhteiskunnan alueilla:
- Terveys ja hyvinvointi
- Yksilöiden mobiliteetti ja voimaannuttaminen
- Sosiaalinen vuorovaikutus ja koheesio
- Energian käytön tehokkuus
- Kestävä kehitys
- Globaalin liiketoiminnan kehittäminen
EU:n suora rahoitus EIT:lle vuosina 2008–2013 on 308 miljoonaa euroa. Strategian suunnittelusta ja päätöksenteosta vastaa EIT:n johtokunta, johon kuuluu kahdeksantoista tutkimus-, opetus- ja yritysmaailman vaikuttajaa.
EIT ICT Labs (eitictlabs.eu)
Tutkimuksen arviointi
Aalto-yliopiston kansainvälinen tutkimuksen arviointi toteutettiin uuden yliopiston käynnistymisen kynnyksellä vuonna 2009. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää kolmen korkeakoulun tutkimuksen taso ja vaikuttavuus sekä tunnistaa kansainvälisen tason tutkimuspotentiaali.
Arvioinnin tulokset (englanniksi)
- Striving for Excellence - Aalto RAE 2009 and Bibliometric Analysis 2003-2007 (digijulkaisu.fi)
- Aalto University Research Assessment Exercise 2009: Panel Reports (pdf)
- Aalto University Bibliometric Report_2003-2007 pdf (pdf)
