Mika Aaltonen: Suomi ei rohkene luoda tulevaisuuttaan
11.06.2010
Robustness kokoaa kansainvälisen tutkimusryhmän tuloksia ympäri maailmaa eri maiden suhtautumisesta globaaliin epävarmuuteen. Esimerkkejä on kerätty hallitusten toiminnasta ja keskeisistä hankkeista Suomen lisäksi ryhmän muiden tutkijoiden kotimaista, Irlannista, Tanskasta, Hollannista, Singaporesta, Ranskasta, Saksasta ja Yhdysvalloista. Kirja on saatavilla kustantaja ISCE Publishingin mukaan "jokaisesta kunnon kirjakaupasta ympäri maailman".
Erityisesti Suomen ongelmaksi Aaltonen näkee vahvan tarpeen tiukkaan suunnitteluun ja tulevaisuuden ennakointiin. Vakaissa oloissa tällainen mentaliteetti saattaa toimiakin, mutta alati muuttuvissa globaaleissa ympäristöissä ne syövät toiminta- ja kilpailukykyä.
– Suomelle on tyypillistä virheiden ja riskien välttely. Täysin toisenlainen esimerkki löytyy Singaporesta, jossa tulevaisuuden ennustamisen ajatellaan olevan mahdotonta, jolloin on kehitettävä entistä joustavampia ja älykkäämpiä järjestelmiä ja toimintatapoja. Yhdysvalloissa esimerkiksi operaatioanalyysiin keskittyvät organisaatiot venyttävät kognitiivista tilaa uusien päätösten aikaansaamiseksi.
Vaihtoehtojen valintaa – vai luomista?
Aaltonen nosti seminaarissa esille myös länsimaita edelleen vaivaavan, antiikista ja renessanssin ajasta juontavan tieteenfilosofian, jonka mukaan kaikkeen on löydettävissä yksi oikea ratkaisu, määräävä syy huonojen, väärien ja merkityksettömien joukosta. Todellisuus on kuitenkin toinen: globaalin maailman kompleksisissa verkostoissa ei voi luottaa ”parhaisiin mahdollisiin” malleihin, joiden oletetaan toimivan konteksteista ja rajattomista käyttöyhteyksistä riippumatta.
– Kun monimuotoisia, toisiaan leikkaavia ja risteäviä syysuhteita yritetään ratkoa suoraviivaisesti yksinkertaisilla selityksillä, staattista toimintahorisonttia vasten, joudutaan vaikeuksiin.
Esimerkiksi turvallisuutta ei tulisikaan Aaltosen mukaan ymmärtää vanhoihin rakenteisiin ja organisaatioihin tukeutumiseksi tai epävarmuuden hallitsemiseksi niiden pohjalta. Taloudellinen, yhteiskunnallinen ja poliittinen turvallisuus syntyy pikemmin kokeellisten ja tulevia rakenteita visioivien hankkeiden ja organisaatiomuotojen merkittävästä lisäämisestä. Näin voidaan tulevaisuudessa onnistua vastaamaan tiettyyn paikkaan ja aikaan sidottujen, erottamattomasti globaalien ja paikallisten toimintaympäristöjen haasteisiin.
Uskalla, kannusta, reflektoi
Svenska Teaternin johtaja Johan Storgård näpäytti puheenvuorossaan, että suomen kielessä ei Aaltosen muotoilemalle kokeilevuudelle ja riskinotolle ole muuta sanaa kuin hulluus. Suomessa hulluutta ei kuitenkaan katsota edelleenkään suopeasti, vaan riskaabelit ja tavattomat ideat tyrmätään lähes poikkeuksetta. Kokeileminen – ja epäonnistuminen – on Storgårdin mukaan Suomessa nykyäänkin liki mahdotonta. Kannustavuuden ja innon jyräävät alleen kyräily, nollasummainen kilpailu ja haluttomuus ottaa riskejä.
Professori Esa Saarinen kiinnitti taas kuulijoiden huomion ihmisen tapoihin havainnoida ja ennakoida maailmaa ja ympäristöään. Aaltosen teoksen Saarinen otti esimerkiksi kyvystä reflektoida myös itse havaintoapparaattia, tarkastella ymmärryksen ja käsittämisen tapojen muutoksia ja eroja – ja kenties myös muuttaa niitä. Näitä taitoja Robustness-teos ilmentää Saarisen mukaan hyvin monipuolisesti.
