Hakuaika maisteriohjelmiin päättymässä

Maisteritason opintojen hakuaika päättyy maanantaina 28. helmikuuta kello 16.15.

Huomaathan, että hakemukseen vaadittavien pakollisten liitteiden saapumista ei voida merkitä järjestelmään ennen kuin hakemuksesi on saapunut yliopistoon. Voit seurata hakemuksesi käsittelyä sähköisessä hakujärjestelmässä kohdassa 'Valinnan seuranta'.

Valinnan tulokset julkaistaan aikaisintaan 28. huhtikuuta.

Onnea hakuun!

Tietoiskujen ohjelma 26.1.2011:

• Lisätietoja: hakijapalvelut@aalto.fi, p. (09) 470 22115

Uudet koulut muodostuvat nykyisistä tiedekunnista ja niiden nimet ja dekaanit ovat:    

Insinööritieteiden korkeakoulu
Högskolan för ingenjörsvetenskaper
School of Engineering
Dekaani: Petri Varsta

Kemian tekniikan korkeakoulu
Högskolan för kemiteknik
School of Chemical Technology
Dekaani: Outi Krause

Perustieteiden korkeakoulu
Högskolan för teknikvetenskaper
School of Science
Dekaani: Ilkka Niemelä

Sähkötekniikan korkeakoulu
Högskolan för elektroteknik
School of Electrical Engineering
Dekaani: Tuija Pulkkinen

Uusi korkeakoulujako virtaviivaistaa Aalto-yliopiston sisäistä rakennetta. Kaikki kuusi korkeakoulua ovat nyt likimain samankokoisia. Muutos tukee myös Aalto-yliopiston strategiaa. Uudet korkeakoulut voivat aiempaa selkeämmin profiloitua vahvuusalueilleen ja kehittää osaamistaan syvällisemmäksi.

Teknistieteellinen koulutusala säilyy muutoksesta huolimatta yhtenäisenä. Opiskelijat hakeutuvat jatkossakin Aalto-yliopiston tekniikan koulutusohjelmiin, jotka tulevat tekniikan korkeakoulut tuottavat yhdessä ja yhteistyönä.

Lisätietoja:
Mauri Airila
Varadekaani
mauri.airila@aalto.fi
puh. 050 568 0035

Kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun sekä Teknillisen korkeakoulun käyttäjätunnukset poistuvat kokonaan käytöstä wiki.aalto.fi -palveluun kirjauduttaessa. Muutoksen jälkeen Wikiin pääsee kirjautumaan ainoastaan Aalto-tunnuksilla. Aalto-tunnus kannattaa siis aktivoida nyt, jollet ole sitä jo tehnyt.

Käyttöoikeudet, suosikit ja historia kopioituvat automaattisesti uudelle tunnukselle

Poistuvien koulutunnusten käyttöoikeudet, suosikkityötilat sekä käyttäjähistoria migroidaan osaksi saman käyttäjän Aalto-tunnusta, lukuun ottamatta poistuvan käyttäjätunnuksen henkilökohtaista työtilaa (personal space).

Henkilökohtainen työtila (personal space)

Käyttäjätunnusten migraation jälkeen poistuvan käyttäjätunnuksen henkilökohtaisen työtilan sisältö täytyy käyttäjän itse näin halutessaan siirtää uudelle käyttäjätunnukselle manuaalisesti. Tämä tapahtuu joko kopioimalla tai siirtämällä työtilassa olevat sivut toiseen työtilaan eli uuden käyttäjätunnuksen henkilökohtaiseen työtilaan (personal space). Ohjeet sivujen siirtämiseen päivitettään Aalto-wikiin.

Lisätietoja:

* Näin hankit Aalto-tunnuksen

* Tietoa opiskelijoille Aalto-tunnuksesta

* Aalto-tunnuksella toimivat palvelut

Wikipalvelu:http://wiki.aalto.fi

Koko vuoden kestää Aaltoliike-projekti.

Tarjonnan ja lisätietoja löydät täältä: http://www.aalto.fi/fi/studies/mobility/aalto_courses/.

Vastaanottotilaisuuden tarkan aikataulun löydät tästä.

Lisätietoja tapahtumasta antaa Kimmo Rautio (etunimi.sukunimi(@)aalto.fi) tai p. 09-470 22115.

Tätä mieltä on Suomalainen Tiedeakatemia, joka luovutti hänelle Väisälän palkinnon, 15 000 euroa, Helsingin Säätytalossa 13. joulukuuta.

Tieteellisiä kannuksia vasta nelikymppinen professori Ruokolainen on jo ehtinyt hankkia melkoisesti. Hänen julkaisutoimintansa, yli 100 tieteellistä artikkelia alan johtavissa lehdissä, on laajalti tunnettu ja siteerattu.

Hän on vuodesta 2008 alkaen johtanut Aalto-yliopiston kansallista nanomikroskopiakeskusta, johon on sijoitettu keskitetysti sekä nanomateriaalitutkimuksen että biomateriaalitutkimuksen tarvitsemia herkkiä atomiresoluution tutkimuslaitteita.

- Otaniemestä on muodostunut kansallisesti johtava ja kansainvälisesti merkittävä nano-osaamisen keskus, totesi rehtori Tuula Teeri alkuvuodesta pidetyissä kansallisen nanomikroskopiakeskuksen avajaisissa.

Janne Ruokolaisen itseorganisoituvia polymeerien nanorakenteita käsittelevä väitöstyö palkittiin aikoinaan Tekniikan Akateemisten (TEK) väitöskirjapalkinnolla, ja se sai myös International Union of Pure and Applied Chemistry (IUPAC) -järjestön kunniamaininnan.

Vuoden 2002 Tekniikan edistämissäätiön nuoren tutkijan palkinnon hän pokkasi työskennellessään post doc -tutkijana Kalifornian yliopiston Santa Barbaran kampuksella tutkimassa ns. supramolekyläärisiä materiaaleja elektronimikroskopian avulla.

TKK:n teknillisen fysiikan professorina Ruokolainen on toiminut vuodesta 2007.

- Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahasto on maamme suurimpia tieteentukijoita matematiikassa, fysiikassa, tähtitieteessä, meteorologiassa ja geofysiikassa. Tänä vuonna Väisälän palkinto annettiin yhdelle fyysikolle ja yhdelle matemaatikolle. Palkinto on kannustava tunnustus urani tässä vaiheessa, professori Ruokolainen itse kommentoi.

Suomalainen Tiedeakatemia on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen seura, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta. Tämä tapahtuu mm. myöntämällä apurahoja, vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa, lähinnä nuorille tutkijoille.

Aalto-yliopiston kansallinen nanomikroskopiakeskus
http://nmc.tkk.fi/en/

Lisää tietoa palkinnosta ja palkituista löytyy
Suomalaisen Tiedeakatemian kotisivuilta

Muita aihepiiriin kuuluvia uutisia:

Kansallinen Nanomikroskopiakeskus avattiin Otaniemessä
Uusi Nanotalo vahvistaa TKK:n asemaa nanotutkimuksessa

Teksti: Eeva Pitkälä
Kuvat: Tero Pajukallio

Mihin Aalto-blogia voi käyttää?

Blogia voidaan käyttää esimerkiksi ryhmätyövälineenä, oppimispäiväkirjan alustana tai vaikkapa portfoliona. Ennen kaikkea blogit tukevat yhteisöllisyyttä ja yhteisöllistä oppimista. Kun vaikkapa luennon jälkeen avataan ajatuksia omiin kurssiblogeihin. Blogiviestien kommentointi lisää vuorovaikutusmahdollisuuksia.

Blogipalvelu tarjoaa mahdollisuuden perustaa blogeja monenlaisiin tarkoituksiin henkilökohtaisen blogin lisäksi. Esim. opetuksen tueksi, harrastusryhmän/killan esittelyyn, tutkimusryhmän ajankohtaisten asioiden esille tuomiseen tai hankeviestinnän välineeksi.

Perusta blogisi osoitteessa https://blogs.aalto.fi/

Tutustu suomenkielisiin ohjeisiin https://wiki.aalto.fi/display/opeapu/Blogiohje

Ota yhteyttä blogin ylläpitoon: blogs@aalto.fi

Iloisia blogihetkiä toivottaen,
TVT opetuksessa -tiimi

Teknillisen korkeakoulun jakautuessa 1.1.2011 neljäksi korkeakouluksi lopettaa nykyinen Otakaari 1 sijaitseva  opiskelijapalvelupiste toimintansa  ja sen toiminnot siirtyvät uusiin korkeakouluihin.

Vuoden vaihteen jälkeen opinto- ja opiskelijapalveluiden palvelupisteet (OOP-palvelupiste) toimivat uusissa korkeakouluissa:

• Insinööritieteiden korkeakoulu: K1-talo, Otakaari 4, huone 103

• Kemian tekniikan korkeakoulu: Kemian tekniikan talo, Kemistintie 1, huone C208

• Perustieteiden korkeakoulu: T-talo, Konemiehentie 2, huone A225.

• Sähkötekniikan korkeakoulu: Sähkötalo, Otakaari 5 A, 4 krs. E-siipi huoneet E411-E425

Huom! Aukioloajat Otaniemen OOP-palvelupisteissä ovat ma─pe klo 9─11 ja 12─14.

Opiskelijoiden toivotaan asioivan ensisijaisesti oman korkeakoulunsa OOP-palvelupisteessä, mutta kaikissa OOP-palvelupisteissä palvellaan kaikkia Aalto-yliopiston opiskelijoita. 

OOP-palvelupisteessä hoidetaan mm. opiskelijarekisteriin liittyviä asioita (ilmoittautuminen, nimen- ja osoitteenmuutokset opiskelijarekisteriin, opiskelu- ja läsnäolotodistukset).

Aalto-yliopiston kuuden korkeakoulun yhteiset opiskelijapalveluiden helpdesk-osoitteet opiskelijapalvelut@aalto.fi,   studentservices@aalto.fi ja studerandeservice@aalto.fi otetaan käyttöön 1.1.2011.

Opintotuen Otaniemen palvelupiste toimii edelleen osoitteessa Otakaari 1,  2.krs.

Lisäksi koulutusohjelmilla on edelleen omat palvelupisteensä, joissa asioidaan tutkintojen suorittamiseen ja opintojen sisältöön liittyvissä asioissa. Niiden sijainnit pysyvät muutoksessa lähes entisellään.

Insinööritieteiden korkeakoulu:

• Arkkitehtuurin koulutusohjelman palvelut: Rakentajanaukio 1 X, A107 ja A126c
  
  
• Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelman palvelut: Rakentajanaukio 1 X, A131b
  
  
• Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelman ja konetekniikan koulutusohjelman palvelut:
  K1-talo, Otakaari 4, huone 104a
  
  
• Geomatiikan ja kiinteistötalouden koulutusohjelmien palvelut: Otakaari 1Y, M111 ja M304
  
  
• Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan koulutusohjelman ja yhdyskunta- ja
  ympäristötekniikan palvelut: R-talo, Rakentajanaukio 4, R347, R348 ja R349
  
  
• Opintoneuvojat ovat aiempaan tapaan laitosten yhteydessä A-, K-, M- ja R-taloissa.
  
  
  

Kemian tekniikan korkeakoulu:

• Koulutusohjelmat:  Materiaalitekniikan talo, huoneet A110-A114, B157 (Vuorimiehentie 2) 

• Opiskelijaliikkuvuus, kaukokohteet: Kemian tekniikan talo, huoneet C202b-c (Kemistintie 1)

• Opintoneuvojat: Kemian tekniikan talo, huone C204 (Kemistintie 1)
  
  
  

Perustieteiden korkeakoulu:

• Informaatioverkostojen koulutusohjelman palvelut: T-talo, huoneet B204/B211  (Konemiehentie 2)

•  Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman palvelut: Konetekniikka 1, huoneet K140/K138, (Otakaari 4)

• Tietotekniikan koulutusohjelman palvelut: T-talo huone C212/C213 ja master-ohjelmien palvelut C211 (Konemiehentie 2)

•  Tuotantotalouden koulutusohjelman, IDBM-ohjelman ja master-ohjelmien palvelut: TUAS-talo huoneet 1157/1161/1156 (Otaniementie 17)

•  NordSecMob - Master's Programme in Security and Mobile Computing (Erasmus Mundus) ja euSYSBIO - Erasmus Mundus Master's Programme in Systems Biology  –ohjelmien palvelut: T-talo huone B231 (Konemiehentie 2)

• Opintoneuvojat ja jatko-opiskelijoiden palvelut: Tutkinto-ohjelmien yhteydessä T-, Tuas- ja  Konetekniikka 1 –taloissa. 

• Korkeakoulun yhteystiedot löytyvät tarkemmin  http://information.tkk.fi/fi/tiedekunta/yhteystiedot/henkilokunta/
  
  
  

Sähkötekniikan korkeakoulu:

• Keskitetty toimipiste, jossa kaikki koulutusohjelmiin ja jatko-opintoihin sekä kansainvälisiin opintoasioihin liittyvät palvelut: Sähkötalo, Otakaari 5 A, 4. krs, E-siipi huoneet E411-E425

• .Automaatio ja systeemitekniikan koulutusohjelman palvelut: TUAS-talo, (Otaniementie 17), 2545Opintoneuvojat: Sähkötalo, Otakaari 5 A, 1. krs, E-siipi, E115

Palkintolautakunnan mukaan työssä yhdistyy loistavalla tavalla syvällinen matemaattinen mallintamisteoria ja laitteen rakentaminen sekä edelleen konkreettiset mittaukset teollisuusolosuhteissa. Se on esimerkki vaativasta insinööritutkimuksesta, jossa saumaton teollisuusyhteistyö tuottaa kansainvälisesti arvostettuja
teknistieteellisiä tuloksia.

- Palkinto oli mukava yllätys, sillä en edes tiennyt työni olevan ehdokkaana. Erittäin hyvän teollisuusyhteistyön ansiosta tutkimuksessa kyllä saavutettiin käytännössäkin hyödynnettäviä tuloksia. Jatkotutkimushanketta samasta aihepiiristä ollaan parhaillaan valmistelemassa, Haavisto kertoo.

Vaahdotusrikastus on yksi yleisimmistä perusmetallien rikastusmenetelmistä. Siinä arvomineraalit erotetaan malmista hyödyntämällä mineraalien pintakemiallisten ominaisuuksien eroja. Haavisto tutki vaahdotusprosessissa näkyvän ja lähi-infrapuna-alueen heijastusspektroskopian soveltamista vaahtojen ja lietteiden pitoisuusmittausten parantamiseen. Sen edut perinteiseen, röntgenfluoresenssiin perustuvaan lietteiden analyysiin verrattuna ovat laitteiston edullisuus sekä mittauksen helppous ja nopeus.

Väitöskirjatyössä kehitettiin Outotec Oyj:n ja Pyhäsalmen kaivoksen (Inmet Mining Corp.) kanssa monikanavainen prototyyppilaitteisto. Se mittaa lietteen heijastusspektrin ja röntgenfluoresenssianalysaattoriin yhdistettynä analysoi lietelinjan pitoisuudet korkealla
näytteenottotaajuudella. Menetelmä parantaa merkittävästi vaahdotusprosessin monitorointi- ja
säätömahdollisuuksia, mikä taas parantaa tuotteiden laatua ja saantia. Koska käytettyjen kemikaalien määrä vähenee, menetelmä pienentää myös ympäristökuormaa.

Väitöskirjapalkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena ansiokkaasta tekniikan alan väitöskirjatyöstä. Palkinto myönnetään kansainvälisen mittapuun mukaan korkeatasoisesta väitöskirjasta, joka on merkittävästi
edistänyt tai jonka oletetaan edistävän tekniikan alan osaamista Suomessa. Muita arvioinnissa huomioitavia tekijöitä ovat muun muassa tulosten tieteellis-tekninen uutuusarvo ja hyödynnettävyys.

Elektroninen väitöskirja http://lib.tkk.fi/Diss/2009/isbn9789522482372/

Lisätietoja:
Olli Haavisto, s-posti: olli.haavisto@tkk.fi, puh. (09) 470 26090

- DC2F-tutkimusprojektin eri osa-alueilla on tarkoitus analysoida palvelinkeskusten ICT-laitteistojen ja jäähdytysratkaisujen energiakulutusta sekä löytää parhaat tulevaisuuden ratkaisut eri järjestelmien sähkönkulutuksen optimointiin ja siitä syntyvän lämmön hyödyntämiseen, kertoo projektin vastuullinen johtaja, professori Jukka Manner Aalto-yliopistosta.  

Erityisinä painopistealueina projektissa on kehittää tasavirtaan (400 volttia) pohjautuvaa sähkönsyöttöä niin palvelimiin kuin tietoliikennelaitteisiin. Jo olemassa olevia palvelinkeskuksia on tarkoitus analysoida ja kehittää sen pohjalta ratkaisuja sekä tilojen jäähdyttämistä että syntyvän lämmön hyötykäyttöä varten. Lisäksi projektissa otetaan tarkastelun kohteeksi tietoliikennelaitteet, joiden sähkönkulutus tulee dramaattisesti kasvamaan Internetin ja sähköisten palvelujen käytön lisääntymisen myötä.

- Palvelinkeskusten energiankulutusta voi konkretisoida sillä, että keskikokoinen sadan kilowatin palvelinkeskus vastaa noin viittätoista jatkuvasti päällä olevaa sähkökiuasta, joita jäähdytetään ilmalla. Tilan lämpötila on pidettävä noin kahdessakymmenessä asteessa tai muutoin laitteet rikkoutuvat, professori Manner selittää.

Tutkimusprojektissa ovat mukana Aalto-yliopiston tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan, sähkötekniikan sekä rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitokset.

- Kullakin laitoksella on oma roolinsa projektissa. Tavoitteena on saada aikaan kokonaisvaltaista osaamista palvelinkeskusten rakentamiseen sekä niiden ICT-laitteistojen valintaan. Projekti on hyvä esimerkki poikkitieteellisestä tutkimuksesta Aalto-yliopistossa, professori Manner kertoo.

- Kokonaisvaltaisen tutkimuksen avulla suomalainen alan tutkimus ja teollisuus voivat nousta näkyvämpään rooliin maailmalla ja voimme edesauttaa kotimaan palvelinkeskushankkeita. Uusin ICT-teknologia on tyypillisesti tehokkaampaa, mutta samalla laitteet kuluttavat enemmän energiaa kuin edeltävän sukupolven laitteet. Suurimpana uhkana onkin, että sähköä ei riitä kaikkien palvelinkeskusten käyttöön.

Projektia rahoittavat Tekes ja valtiovarainministeriö. Teollisina partnereina projektissa ovat mukana Cisco Systems Finland Oy, CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy, Efore Oyj ja Oy International Business Machines AB.

Lisätietoja:

Projektin vastuullinen johtaja, professori Jukka Manner, jukka.manner@tkk.fi, 050 511 2973
Projektipäällikkö, Dr. Jose Costa-Requena, jose@netlab.tkk.fi, 050 577 0142

Hari tutkii nykyisin vuorovaikutustilanteisiin liittyviä aivotapahtumia – ja kulkee jälleen kärkijoukoissa. Aalto-yliopiston kylmälaboratorion aivotutkimusyksikköä johtavan akateemikon ja hänen ryhmänsä tunnetuimpiin saavutuksiin kuuluu magnetoenkefalografian (MEG) ja sen sovellusten pitkäjänteinen kehittäminen. MEG:llä mitataan aivotoimintoihin liittyviä heikkoja magneettikenttiä ja saadaan tietoja aivotoiminnoista millisekuntien tarkkuudella. Tuloksia voidaan hyödyntää perustutkimuksen lisäksi neurologisten sairauksien diagnostiikassa ja seurannassa.

Riitta Hari valmistui lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1980. Kylmälaboratoriossa hän on työskennellyt vuodesta 1982 lähtien.

Aktiivinen tiedejulkaisija

Harin julkaisutoiminta on laajaa ja kansainvälisesti arvostettua. Hän on julkaissut 285 tieteellistä artikkelia. Hän on myös aktiivinen uuden tutkijapolven kouluttaja. Opinnäytealojen kirjo kertoo niiden ohjaajan monipuolisuudesta: kliininen neurofysiologia, neurologia, psykologia, psykiatria, neuropediatria, audiologia, fysiikka, lääketieteellinen fysiikka, neurokirurgia ja radiologia.

Riitta Hari työskentelee kolmatta kertaa akatemiaprofessorina. Lisäksi hän johtaa Aalto-yliopistossa kansallista Systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksikköä, joka on saanut Suomen Akatemialta rahoitusta noin 2,7 miljoonaa euroa vuosina 2006–2011. Yhdysvaltain tiedeakatemian jäsen hän on ollut vuodesta 2004.

Hän on vastaanottanut lukuisia kansainvälisiä ja kansallisia huomionosoituksia, kuten kunniatohtorin arvon Lissabonin yliopistossa vuonna 2003, Louis-Jeantet Prize for Medicine -palkinnon Sveitsissä 2003, Justine and Yves Sergent Prize for Cognitive Neuroscience -palkinnon Kanadassa 2002 ja Advancement of European Science -palkinnon Saksassa 1987 sekä Suomen Tiedepalkinnon 2009, kunniatohtorin arvon Kuopion yliopistossa 2005 ja Matti Äyräpää -palkinnon 2001.

12 akateemikkoa

Tasavallan presidentti myöntää tieteen akateemikon arvonimen erittäin ansioituneelle kotimaiselle tai ulkomaiselle tieteenharjoittajalle. Akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti enintään kahdellatoista kotimaisella tieteenharjoittajalla.

Harin lisäksi muut tieteen akateemikot ovat Olli Lehto (matematiikka, nimitysvuosi 1975), Olavi Granö (maantiede, 1980), Pekka Jauho (fysiikka, 1987), Erik Allardt (sosiologia, 1995), Jorma K. Miettinen (radiokemia, 1995), Albert de la Chapelle (lääketiede, 1997), Teuvo Kohonen (fysiikka, 2000), Arto Salomaa (matematiikka, 2001), Pirjo Mäkelä (lääketiede, 2003), Päiviö Tommila (historia, 2004) ja Anna-Leena Siikala (folkloristiikka, 2009).

Lisätietoja:

Suomen Akatemian tiedote nimityksestä

Riitta Harin johtama aivoAALTO-projekti

Kylmälaboratorio

Työllään Jari Hämäläinen on edistänyt merkittävällä tavalla operaatiotutkimuksen menetelmien kehittämistä ja soveltamista. Hänen johtamassaan tutkimusyksikössä on toteutettu poikkeuksellisen monia ja vaikuttavuudeltaan huomattavia teollisuuden ja julkisen sektorin tutkimushankkeita, joiden tulokset ovat esimerkiksi parantaneet energiajärjestelmien turvallisuutta sekä tuotanto- ja logistiikkatoimintojen tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä.

Jari Hämäläinen suoritti diplomi-insinöörin tutkinnon Teknillisen korkeakoulussa systeemiteorian laboratoriossa vuonna 1981. Tämän jälkeen hän työskenteli Teknillisessä korkeakoulussa ensin matematiikan laitoksella ja vuodesta 1984 lähtien tuolloin juuri perustetussa systeemianalyysin laboratoriossa. Väitöskirjansa hän laati Suomen Akatemian rahoituksella verenkierron toimintaa kuvaavista optimointimalleista. Nykyisin Hämäläinen työskentelee VTT:ssä teknologiapäällikkönä.

Suomen Operaatiotutkimusseura ry (Finnish Operations Research Society, FORS) on vuonna 1973 perustettu tieteellinen seura, jonka edistää toiminnallaan operaatiotutkimusta tieteenalana, tukee menetelmien vastuullista soveltamista ja toimii operaatiotutkimuksesta kiinnostuneiden henkilöiden yhdyssiteenä.

 Tunnusomaista operaatiotutkimukselle on monitahoisten teknis-taloudellisten järjestelmien matemaattinen mallintaminen, jolla syvennetään järjestelmiä koskevaa ymmärrystä ja luodaan pohjaa paremmalle päätöksenteolle. Operaatiotutkimuksen menetel¬miä sovelletaan erittäin laajasti: onnistuneita sovelluksia löytyy lähes kaikilta liikkeenjohdon, teollisuuden ja julkisen hallinnon aloilta.

Lisätietoa

Prof. Ahti Salo
ahti.salo@tkk.fi
050 383 0636

http://www.operaatiotutkimus.fi

TKK systeemianalyysi

• Ilmoittautuminen Aalto-yliopiston Taideteollisen alan kursseille on alkanut 25.11.
• Ilmoittautuminen Aalto-yliopiston Kauppatieteellisen alan kursseille alkaa 27.-28.11.
• Ilmoittautuminen Aalto-yliopiston Teknillisen alan kursseille alkaa 8.12.

Lue lisää ilmoittautumisesta (aalto.fi)

Tutkimuksessa selvitettiin, miten koehenkilöt muistivat heille tuntemattomien muinaistyökalujen nimet välittömästä oppimisen jälkeen sekä viikkojen ja kuukausien päästä. Esineiden nimeämisen aiheuttamaa aivotoimintaa mitattiin magnetoenkefalografialaitteen (MEG) avulla.

Viikko oppimisvaiheen jälkeen tehdyssä testissä kaikki tutkittavat onnistuivat nimeämään esineet lähes täydellisesti. Kuitenkin samassa yhteydessä MEG-laitteella mitatussa aivosignaalissa havaittiin yksilöiden välisiä eroja, joiden perusteella oli mahdollista ennustaa tutkittavien suoriutumista kymmenen kuukauden kuluttua tehdyssä lopullisessa muistitestissä. Hyvää muistisuoritusta ennusti se, että esineiden nimeämistilanteessa aivosignaalit vahvistuivat vasemmassa ohimolohkossa ja otsalohkon alaosassa, jotka ovat tunnettuja kielen käsittelyn alueita. Tulokset voidaan tulkita siten, että jokainen mieleenpalauttamiskerta voi joko heikentää tai vahvistaa muistijälkeä. Hyvän kielellisen muistin salaisuus piilee siis tehostuneessa aivotoiminnassa nimenomaan mieleenpalauttamisen yhteydessä.

Tulos ei ainakaan suoraan selity älykkyydellä tai kokeenaikaisella keskittymisellä. Tulos oli yllättävä ja ensimmäinen ihmistutkimuksissa, vastaavia tuloksia on aikaisemmin löytynyt vain eläintutkimuksissa. Lisätutkimuksilla voidaan selventää sitä, mitkä toiminnot johtavat tehostuneeseen aivotoimintaan mieleenpalauttamisen aikana.

Tutkimus tehtiin Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. Artikkelin nimi on "Modulation of brain activity after learning predicts long-term memory for words", ja on vastikään julkaistu arvostetussa Journal of Neuroscience -lehdessä.

Lisätietoja:

Tutkija Annika Hultén
Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu
Kylmälaboratorio puh. 050 344 2351 annika.hulten@tkk.fi

– Rikas, monitieteellinen ja monikansallinen vuorovaikutus sekä energia, jonka opiskelijat panostavat tähän erittäin vaativaan kurssiin, osoittavat sen, että Aalto-yliopisto todellakin tuo lisäarvoa tohtoriopintoihin, MIDEn johtaja Yrjö Neuvo summaa kurssin etuja.

Tulevaisuuden näkymien hahmottaminen nykyisten käytäntöjen avulla

Kurssin teemat ovat vaihdelleet vuosittain. Ensimmäinen Bit Bang keskittyi digitalisoitumisen tulevaisuuteen, toisena vuonna työskenneltiin innovaatioiden ja energiakysymysten parissa. Tämän lukuvuoden Bit Bang 3 -kurssi paneutuu yrittäjyyteen ja palvelubisnekseen. Lisäksi kurssiin on jokaisena vuonna kuulunut tiukasti aikataulutettu opintomatka kurssin teemoja käytännössä avaavaan kohteeseen. Ensimmäinen Bit Bang -ryhmä vieraili Kalifornian piilaaksossa, missä tutustuttiin digitalisoitumisen uusimpaan kehitykseen. Viime vuonna kurssimatka suuntautui Kiinaan, missä päästiin konkreettisesti näkemään Shanghain alueen teollista nousua.

Kurssin teemoja ovat omilla käytännön esimerkeillään ja ajatuksillaan joka vuosi tukeneet nimekkäät vierailijaluennoitsijat, heistä esimerkkeinä Anssi Vanjoki, Jaakko Rauramo ja Jorma Eloranta. Vierailuluennoitsijoiden kanssa on myös tutkailtu Nokian ensimmäisen kommunikaattorin syntyä ja robottien käyttömahdollisuuksia arjen helpottajina mm. sairaaloissa.

Ymmärtämisestä yhteispeliin

Koko Bit Bang -lukuvuosi tähtää yhteiseen englanninkieliseen julkaisuun, johon opiskelijat 5-6 hengen ryhmissä kirjoittavat oman artikkelinsa. Poikkitieteellisen ja monikulttuurisen tiimityön oppeja on kiitelty myös kurssipalautteessa.

- Erityisenä plussana nostaisin kurssista esille loistavan mahdollisuuden oppia muista tieteenaloista ja verkostoitua Aallon sisällä, toteaa kansainvälisestä liiketoiminnasta Kauppakorkeakoulussa väitöskirjaansa työstävä saksalainen Daniel Graff, joka oli mukana viime vuoden Bit Bang -kurssilla.

- Lisäksi jokaisen tulee kurssin alussa opettaa myös omasta tutkimusaiheestaan muille, jotta prosessin edistyessä puhutaan samaa kieltä. Koulutustaustojen erilaisuudesta johtuen tämä on välttämätöntä, jotta yhdenmukaisen artikkelin kirjoittaminen onnistuu. Haastavaa se on, mutta samalla erittäin opettavaista.

Kurssihaun yhteydessä on korostettu sitä, että aiheet eivät pureudu syvälle teknologiaan, vaan tarkoitus on tutkia jokaista teemaa monitieteellisesti ja useasta näkökulmasta. Graff näkeekin monimuotoisten tiimien etuna sen, että ne pystyvät löytämään ehkä jo hieman kuluneeseenkin aiheeseen ihmisten erilaisten taustojen ansiosta tuoreen näkökulman.

Onko yhteistyö sitten tuonut vastauksia alussa esitettyihin kysymyksiin? Tulevaisuudessa luksusta ei välttämättä mielletä ainoastaan materiaksi, vaan myös esimerkiksi käytettävissä olevaksi

vapaa-ajaksi. Ekokaupunkien suunnittelussa taas tullaan todennäköisesti hyödyntämään kukkaismallia, mikä ohjaa matkustajaliikenteen kaupungin ytimestä sen laidoille. Robottien virheitä koskevan vastuunjaon suhteen tulee sopimusten ja vakuutusten olla jokaisella osapuolella kunnossa. Niin ja miten käy Kiinan? Se jää nähtäväksi.

Aikaisempien Bit Bang -kurssien kirjat ovat luettavissa seuraavissa osoitteissa:

Bit Bang - Rays to the Future (2008-2009) http://lib.tkk.fi/Reports/2009/isbn9789522480781.pdf

Bit Bang – Energising Innovation, Innovating Energy (2009 -2010),
http://lib.tkk.fi/Reports/2010/isbn9789526034140.pdf

http://mide.tkk.fi