Etelä-Suomen kevättulvat vaihtuvat talvitulviksi
31.05.2012
Ilmastonmuutoksen ennakoidaan nostavan keskilämpötilaa ja lisäävän sateita Suomessa. Myös nykyinen tulvarytmi lumien lähtöön ajoittuvine kevättulvineen tulee muuttumaan, selviää DI Noora Veijalaisen Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakouluun tekemästä väitöstutkimuksesta.
Veijalaisen tutkimus arvioi ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesistöjen virtaamiin ja tulviin Suomessa aina vuoteen 2100 saakka. Tutkijan työkaluna olivat veden kiertokulkua luonnossa kuvaavat matemaattiset mallit sekä ilmastonmuutoksen etenemistä kuvaavat vaihtoehtoiset ilmastoskenaariot.
Mallien perusteella ilmastonmuutoksen selvimmät vaikutukset nähdään veden virtaamien vuodenaikaisvaihtelussa. Keskilämpötilan nousu ohentaa lumipeitettä erityisesti Etelä-Suomessa. Sateet saadaan talvisin nykyistä useammin vetenä.
− Kevään sulamistulvat pienenevät, kun taas syksyn ja talven vesisateesta aiheutuvat tulvat kasvavat etenkin suurissa järvissä ja niiden laskujoissa, Noora Veijalainen kertoo.
Tutkimuksen perusteella talvinen tulvariski kasvaa esimerkiksi Saimaassa, Päijänteessä ja Kymijoessa. Nykyisin vesistöjen vedenpinta tyypillisesti alenee talven aikana. Arvioiden mukaan vuosisadan jälkipuoliskolla vedenpinta tulee pysymään talvisinkin korkealla. Pitkäaikaiset talvisateet saattavat nostaa vedenpinnan yli tulvarajan.
Sen sijaan Pohjois-Suomessa sateet tulevat edelleen lumena.
− Pohjoisessa lumen sulamisen aiheuttamien kevättulvien odotetaan pysyvän ennallaan tai pienenevän hieman, Veijalainen kertoo.
Suurtulvat mahdollisia, mutta harvinaisia
Vaikka Suomi on Euroopan vähiten tulvaherkkiä alueita, aiheuttavat tulvat joka vuosi taloudellisia vahinkoja. Tänä keväänä tulvarajalla käytiin esimerkiksi Kittilässä. Vuonna 2005 veden nousu aiheutti Kittilässä miljoonien eurojen vahingot. Erittäin harvoin, muutaman kerran vuosituhannessa toistuvat suurtulvat saattavat aiheuttaa huomattavasti suurempiakin vahinkoja.
− Esimerkiksi Porissa suuren tulvan riski on hyvin pieni, mutta potentiaaliset vahingot hyvin suuria, Veijalainen pohtii. Hän työskentelee Suomen ympäristökeskuksen hydrologina.
Mallien perusteella tulevaisuuden kesiä saattavat vaivata sekä kuivuus että kesäiset rankkasadetulvat. Nykyiset kalenteriin sidotut järvien säännöstelyohjeet on laadittava uudelleen nykyistä joustavammiksi. Myös positiivisia vaikutuksia on luvassa: lisääntynyt kokonaissadanta lisää vesivoiman tuotantoa erityisesti Pohjois-Suomessa.
Veijalaisen väitöstyön tuloksia voidaan käyttää lähtötietoina, kun järvien säännöstelyä ja tulvariskien hallintaa sopeutetaan muuttuvaan ilmastoon. Tutkimuksessa vertailtiin useaa eri menetelmää ilmastonmuutossignaalin siirtämiseksi ilmastomalleista hydrologiseen malliin. Siinä myös arvioitiin menetelmien, ilmastoskenaarioiden ja valuma-alueen ominaisuuksien vaikutuksia tuloksiin.
− Suuret erot eri ilmastoskenaarioiden tulosten välillä kertovat ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvistä epävarmuuksista, Veijalainen sanoo.
DI Noora Veijalaisen vesitalouden alaan kuuluva väitöskirja Estimation of climate change impacts on hydrology and floods in Finland tarkastetaan perjantaina 1.6.2012 kello 12 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa (Rakennus- ja ympäristötekniikan talo, R1-sali, Rakentajanaukio 4 A, Espoo). Vastaväittäjänä toimii tohtori Jonas Olsson, Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut.
Väitöskirja verkossa. (pdf)
Aalto-yliopiston vesitutkimus. (civil.aalto.fi)
Lisätiedot:
Hydrologi Noora Veijalainen
Suomen ympäristökeskus
puh. 0400 148 545
noora.veijalainen [at] ymparisto [dot] fi
