Laivojen uppoamisennustemenetelmiä parannettu
22.05.2012
Tutkijat ovat luoneet uutta tietoa sekä arvioineet ja kehittäneet laskentamenetelmiä, joilla voidaan auttaa kriisinhallinta- ja pelastustoimintaa vuotoon johtavissa laivaonnettomuuksissa. Tehdyn työn tulosten avulla laivan päällystön on mahdollista aiempaa paremmin arvioida, kuinka suuressa vaarassa kylkensä repäissyt alus on kaatua ja kuinka paljon aikaa on laivan evakuointiin.
Vuodon etenemistä on testattu kokeellisesti ja laskennallisesti useissa laboratoriokokeissa.
− Tutkimustyön tulosten ja niihin perustuvien suositusten avulla päällystö voi tehdä kriisitilanteessa parempia ja oikea-aikaisempia päätöksiä, kertoo tutkimushankkeen koordinaattori Risto Jalonen.
Vesitiiviiden osastojen sisäiset rakenteet ja varustelu, kuten palo-ovet, voivat myös vaikuttaa vuotoveden virtaukseen matkustaja-aluksen sisällä. Aiemmin laskelmat eivät ole ottaneet tarpeeksi hyvin huomioon kaikkien näiden tekijöiden vaikutusta vuotoveden virtaukseen laivassa.
Osana FLOODSTAND-projektia Puolassa tehdyt vuotokokeet muun muassa ovilla ja luukuilla ovat tuottaneet uutta tietoa liittyen niiden vuotamiseen ja pettämiseen nestekuorman vaikutuksesta. Tämän tietämyksen liittäminen osaksi laskentamenetelmiä parantaa tarkkuutta, jolla vuodon etenemistä mallinnetaan.
Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat eräässä hiljan julkaistussa raportissaan, että virtaus laivan sisällä olevissa, vuodon hallintaa varten suunnitelluissa kanavissa on mahdollista yliarvioida käytettäessä erästä nykysäännöstön mukaista menetelmää.
Vuodontasauskanavat yhdistävät tankkeja laivan molemmin puolin. Niiden tarkoituksena on johtaa yhdeltä laivan sivulta sisään tulvivaa vettä tasaisemmin laivan kummallekin puolelle, jotta alus ei kaatuisi repeytyneelle sivulleen vaan laivan kallistuma oikenisi.
Tutkijat ovat todentaneet testattujen rakenteiden virtausvastusarvot yliopiston tiloissa tehdyissä virtauskokeissa. Tutkijat pitivät tärkeänä todentaa laskentatulokset kokeellisesti, koska matkustaja-alusten koko kasvaa ja laivat kehittyvät jatkuvasti.
Laivojen koon kasvu ja monet muut tekijät saattavat helposti kasvattaa laskentamallien epätarkkuutta. Se lisää virhearviointien riskiä. Oletusten tilalle on nyt saatu paljon kokeellista tietoa. Kokeelliset ja laskennalliset tulokset tukivat toisiaan.
Motivointia parempaan sääntöjen noudattamiseen
− Hankkeessa tuotettu uusi tieto, kehitetyt menetelmät ja niiden avulla syntyvä parempi ymmärrys auttavat myös motivoimaan ihmisiä noudattamaan sääntöjä. Useissa onnettomuusraporteissa eri puolilta maailmaa on havaittu laiminlyöntejä turvasääntöjen noudattamisessa. Esimerkiksi kaikkien vesitiiviiden ovien pitäminen suljettuina, sääntöjen edellyttämällä tavalla, voi joissakin tapauksissa vaikuttaa turhalta ja ylimääräistä vaivaa aiheuttavalta. Osastoinnin tuomaa turvallisuutta ei pitäisi silti vaarantaa vuoto-onnettomuuksissa, Risto Jalonen sanoo.
Tutkimuksen perusteella saadut tulokset on saatettu tiedoksi Kansainväliselle Merenkulkujärjestölle (IMO), joka kehittää kansainvälisen merenkulun sääntöjä. Tutkimustulosten perusteella laaditut uudet suositukset siirtynevät siten lähivuosina osaksi kansainvälisen merenkulkulainsäädännön uusia suosituksia.
Tutkimushankkeen tulokset ja johtopäätökset sisältävät raportit ovat nyt ilmestyneet. Ne on mahdollista ladata sivulta: floodstand.aalto.fi
Lisätiedot:
Projektipäällikkö Risto Jalonen
Insinööritieteiden korkeakoulu, Sovelletun mekaniikan laitos/Meritekniikka
risto.jalonen [at] aalto [dot] fi
puh. 050 339 6117
Tutkimushankkeen verkkosivut (floodstand.aalto.fi)
Tutkimus on osa Aalto-yliopiston koordinoimaa ja yhteensä 17 kansainvälisen yhteistyökumppanin FLOODSTAND-tutkimushanketta, jossa tavoitteena on laivojen turvallisuuden parantaminen vuototilanteissa, vuodon hallinnan ja standardinmukaisten vaatimusten avulla. Siihen on osallistunut yliopistoja, tutkimuslaitoksia, telakoita, luokituslaitoksia ja alan yrityksiä kymmenestä Euroopan maasta.
FLOODSTAND-tutkimusta on rahoittanut Euroopan Unionin tutkimuksen 7. puiteohjelma (sopimus nro 218532).
