Aalto-yliopiston tutkijoita Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan alojen akatemiatutkijoiksi ja tutkijatohtoreiksi
07.05.2012
Suomen Akatemia on myöntänyt 21,7 miljoonaa euroa tutkijantehtäviin luonnontieteiden ja tekniikan aloilla. Aalto-yliopistosta tutkijatohtoreita valittiin yksitoista ja akatemiatutkijoita viisi.
Suomen Akatemia on myöntänyt 21,7 miljoonaa euroa tutkijantehtäviin luonnontieteiden ja tekniikan aloilla. Aalto-yliopistosta tutkijatohtoreita valittiin yksitoista ja akatemiatutkijoita viisi.
Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan päätöksellä rahoitetaan 48 kolmevuotista tutkijatohtorin tehtävää ja 20 viisivuotista akatemiatutkijan tehtävää. Tutkijatohtorin tehtävää tavoitteli 244 ja akatemiatutkijan tehtävää 166 hakijaa.
Tutkijatohtoreiksi valittiin Aalto-yliopistosta:
Antti Niemi: Miten käsitellä rakenteiden primadonnaa: Kuorirakenteiden simuloinnissakäytettävien diskretointimenetelmien analyysi ja kehitys.
Jasun Gong: Geometrisia näkökulmia metristen avaruuksien analyysiin
Jan Kujala: Elektrofysiologisilla ja hemodynaamisilla aivokuvantamismenetelmillä mitattavien hermostollisten toimintojen ja vuorovaikutusten väliset suhteet
Pekka Marttinen: Hierarkkisten rakenteellisten mallien tehostettu oppiminen lääketieteellisten ja biologisten aineistojen analysointiin
Sampsa Pursiainen: Elementtimenetelmän ja Bayesilaisen laskennan yhdistäminen aivojen EEG- ja MEG-kuvantamisessa
Nelli Salminen: Äänenpaikannuksen hermostollinen perusta
Seppo Sierla: Turvallisuuskriittisten järjestelmien ohjelmistotuotelinjat
Xuefeng Song: Lähemmäksi lämpöliikettä ja kvanttirajaa nano-mekaanisilla resonaattoreilla
Constantinos Valagiannopoulos: Semi-analyysimenetelmät ja sovellukset sähkömagneettinen mallinnus, Anisotrooppinen rakenteet
Pauli Virtanen: Epätasapaino- ja kvantti-ilmiöt topologisissa eristeissä
Ville Lehtola: Automatisoitu sisätilojen 3D mallinnus ja visualisointi
TkT Ville Lehtolan tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa viittä Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden tärkeimmillä alueilla toimivien strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) tutkimusta. Lehtolan tutkimus sijoittuu Rakennetun ympäristön RYM Oy:n teema-alueelle. Hän kehittää laskennallisia metodeja, jotka yhdistävät lidarilla keilatun ja kameroilla kuvatun informaation automaattisesti kuvatarkaksi malliksi, jota voi pyörittää 3D-pelikoneilla. Laservaloon perustuva lidar-tekniikka mahdollistaa sisätilojen kuvatarkan kolmiulotteisen mallintamisen. Sovelluksia menetelmällä on paljon. Esimerkiksi asuntojen virtuaaliset tutustumiskäynnit voidaan toteuttaa tällä tekniikalla.
Tutkijatohtorirahoituksella edistetään lupaavien tutkijoiden pätevöitymistä ammattitutkijoiksi. Tutkijatohtorien rahoitus sisältää sekä palkkauskustannuksia että tutkimussuunnitelman toteuttamiseen tarvittavia tutkimuskuluja.
Lähes kolmannes tutkijatohtorin tehtävää hakeneista oli ulkomaalaisia. Ulkomaalaisten hakijoiden määrä oli kasvanut viime vuodesta 25 prosenttia. Rahoituksen saaneista ulkomaalaisia oli lähes neljännes. Heistä suurin osa on tullut Suomeen vasta tohtorintutkinnon suorittamisen jälkeen.
Kahdestakymmenestä akatemiatutkijasta viisi Aalto-yliopistosta
Aalto-yliopistosta akatemiatutkijoiksi valittiin:
Mika Järvinen:Ympäristönsuojelua lukuja murskaamalla − Kohti uuden sukupolven laskentatyökaluja energia-, materiaali- ja taloustehokkaiden prosessien kehittämiseksi
Eero Kontturi: Kasvin soluseinän polymeerit 2D-pinnalla
Tuomo Kuusi: Epälineaaristen parabolisten osittaisdifferentiaaliyhtälöiden säännöllisyysteoria
Harri Lähdesmäki: Biologisten verkkojen laskennallinen mallintaminen
Teemu Ojanen: Kvantti-ilmiöt topologisissa eristeissä ja suprajohteissa ja teoreettinen nanoelektroniikka
Akatemiatutkijan rahoitus kattaa tutkijan palkan, ja tehtävään valituilla on mahdollisuus hakea tutkimukseensa Akatemiasta myös tutkimuskulurahoitusta.
Korkeatasoisista akatemiatutkijahakijoista vain joka kymmenes voitiin rahoittaa. Akatemiatutkijan tehtävän saaneet ovat iältään 30-39-vuotiaita, ja heistä viidesosa on naisia.
Rahoituksen saaneista henkilöistä yli puolella on väitöksen jälkeistä työkokemusta ulkomailta. Akatemiatutkijoista lähes joka kolmas on kautensa aikana lähdössä yli vuodeksi ulkomaille. Yli puolet tehtävän saaneista on Akatemian nykyisiä tai entisiä tutkijatohtoreita.
