Väitös valottaa hedge-rahastojen vaikutuksia
30.04.2012
Hedge-rahastoja pidetään salamyhkäisinä ja julkisessa keskustelussa niiden toiminta saa ajoittain lähes myyttisiä piirteitä. KTM Petri Jylhän Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tekemä väitöstutkimus valottaa hedge-rahastojen toimintaa ja osoittaa, että näillä rahastoilla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia niin sijoittajilleen kuin rahoitusmarkkinoille.
Väitöstutkimus koostuu neljästä erillisestä esseestä, jotka tarkastelevat hedge-rahastojen toimintaa eri näkökulmista.
Ensimmäisessä esseessä tutkitaan hedge-rahastojen toimintaa kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Tulosten mukaan rahastot harjoittavat yleisesti perinteistä korkoerokaupankäyntiä, jossa lainataan varoja matalakorkoisessa valuutassa ja sijoitetaan korkeakorkoiseen valuuttaan.
Rahastot ovat kasvaneet niin suuriksi, että niiden kaupat valuuttamarkkinoilla vaikuttavat valuuttakursseihin ja korkotasoihin. Näin tapahtui esimerkiksi syksyllä 2008, jolloin pääomapako hedge-rahastoista vahvisti Japanin jeniä ja heikensi monia korkeakorkoisia valuuttoja.
Pääomavirroilla merkittävä vaikutus rahastojen tuottoihin
Toisessa esseessä todetaan hedge-rahastojen tarjoavan likviditeettiä osakemarkkinoilla. Tulosten mukaan rahastot ostavat sellaisia osakkeita, joita muut sijoittajat haluavat myydä, ja myyvät osakkeita, joita muut haluavat ostaa. Siten hedge-rahastot parantavat markkinoiden likviditeettiä ja vähentävät osakekurssien heiluntaa.
Kolmas essee osoittaa, että pääomavirroilla on merkittävä vaikutus hedge-rahastojen tuottoihin. Sijoittajien sijoittaessa pääomia rahastoihin rahastot kasvattavat olemassa olevia sijoituksiaan, mikä puolestaan nostaa rahaston sijoitusten arvoa.
Tämän hintavaikutuksen poistuminen kestää lähes kaksi vuotta. Näin ollen osa hedge-rahastojen lyhyen aikavälin tuotoista on pääomavirtojen aiheuttamaa.
Hedge-rahastot vääristelevät tuottojaan omaksi edukseen
Neljännessä esseessä tarkastellaan hedge-rahastojen tuottoraportointia ja sen totuudenmukaisuutta. Tulosten mukaan osa hedge-rahastoista vääristelee raportoituja tuottolukujaan ajoittain omaksi edukseen.
Vääristelyllä voidaan keinotekoisesti paisuttaa rahastoa ja laskuttaa korkeampia palkkioita, muokata tuottohistoriaansa houkuttelevammaksi uusille sijoittajille, ja myydä rahasto-osuuksia ylihintaan uusille sijoittajille tai toteuttaa sijoittajien lunastuksia alihintaan.
Tuottojen vääristelyä tapahtuu eniten silloin, kun siitä on myös eniten hyötyä rahastolle. Tuottojen manipulointi keinotekoisesti alentaa arvioita rahaston riskisyydestä ja paisuttaa arvioita riskikorjatusta tuotosta. Mahdollisesti juuri näistä syistä sijoittajat suosivat vääristeleviä rahastoja totuudenmukaisesti raportoivien sijaan.
Väitöstilaisuus
KTM Petri Jylhän rahoituksen aineeseen kuuluva väitöskirja Esseitä hedge-rahastojen taloustieteestä (Essays on the Economics of Hedge Funds) tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 4.5. kello 12 (Chydenia, Stora Enso -sali, 3. kerros, Runeberginkatu 22−24).
Vastaväittäjänä toimii professori Joshua Pollet (Michigan State University) ja kustoksena professori Matti Suominen.
Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-econ [at] aalto [dot] fi tai puh. 050 566 5673. Väitöskirjan voi tilata sähköpostitse osoitteesta: toolo [at] ayy [dot] fi
Lisätietoja:
Petri Jylhä
petri.jylha [at] aalto [dot] fi
puh. 040 353 8034
