Opiskelijaliikkuvuus kasvussa
09.11.2011
Vaihto-opiskelijaksi lähteminen avartaa maailmankatsomusta, kasvattaa ja tuo rohkeutta. Se kartuttaa kielitaitoa ja ulkomailta löytyy usein kursseja, joita suomalaisissa yliopistoissa ei ole tarjolla. Ulkomaankokemus saattaa olla myös hyödyksi työnhaussa.
Yhä useampi opiskeleva nuori näkeekin, että nyt on vain mentävä.
Korkeakouluopiskelijoiden vaihto-opiskelu ja harjoittelujaksot ulkomailla lisääntyvät reipasta tahtia, todetaan myös kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOsta.
Sama on todettu Aalto-yliopistossa. Aalto-yliopiston yli kolme kuukautta kestäviin vaihto- ja harjoitteluohjelmiin lähti vuonna 2010 yhteensä 874 opiskelijaa, yli sata enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2010 Suomesta lähti maailmalle kaikkiaan 10 123 opiskelijaa, noin 700 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Opiskelijaliikkuvuus ei kuitenkaan jakaannu tasaisesti. CIMOn opiskelijavaihdon tilastojen erot sukupuolten, koulutusalojen ja alueiden välillä löytyvät myös Aalto-yliopiston luvuista.
Kauppatieteilijät kilpailevat vaihtopaikoista
Yleisesti ottaen Aallosta lähtijöistä noin neljäkymmentä prosenttia on naisia. Myös CIMOssa on todettu naisten lähtevän vaihtoon hiukan miehiä herkemmin. Tosin aloilla, joilta vaihtoon lähdetään, naisia on myös keskimäärää enemmän.
− Kauppatieteiden opiskelijat lähtevät vaihtoon mielellään, ja suorastaan kilpailevat vaihtopaikoista. Yhtä kohdetta saattaa hakea jopa 40 opiskelijaa, Saila Kurtbay kauppakorkeakoulun kv-asioista kertoo.
− Me olemme jo pitkään panostaneet vaihto-ohjelman ja yliopistoverkoston laadun kehittämiseen. Meillä on hyvät kansainväliset verkostot ja koulun kansainväliset akkreditoinnit tuovat näkyvyyttä ja arvostusta maailmalla.
Melkoista kasvua on myös tapahtunut Insinööritieteiden korkeakoulussa, jossa vuoden aikana kasvua tapahtui 125 lähtijästä 190 lähtijään.
Lähtijöiden määrät ovat kasvaneet erityisesti perustutkinto-opiskelijoiden joukossa. Vaikka Eurooppa kohteena on yleisesti laskussa, esimerkiksi insinööritieteiden vaihtokiinnostus on kohdistunut Keski-Eurooppaan saksankieliselle alueelle.
− Kiinteistötalouden opiskelijat olivat innokkaimpia vaihtoon lähtijöitä vuonna 2010 suhteessa sisään otettavien opiskelijoiden määrään, kertoo kansainvälisten opiskelijapalveluiden suunnittelija Saara Sokolnicki Insinööritieteiden korkeakoulusta.
− Perustieteiden korkeakoulun liikkujat ovat enimmäkseen tuotantotalouden ja informaatioverkostojen opiskelijoita. Vähiten liikkuvat muutenkin verkossa surffaavat tietotekniikan opiskelijat, kertoo suunnittelija Mari Dagnall korkeakoulun Kansainvälinen liikkuvuus -yksiköstä.
Vaihtoon lähtevien määrät ovat aavistuksen verran laskeneet Sähkötekniikan ja Kemian tekniikan korkeakouluilla.
− Täältä meiltä siirrytään työelämään niin varhaisessa vaiheessa, että vaihtovuosi ei taida tuntua erityisen houkuttelevalta, pohtii Anita Bisi "Sähkön" kansainvälisestä yksiköstä.
− Tutkinnonuudistus voisi tuoda tähän muutoksen. Vaihto-opiskelulle tulisi tehdä oma tila opintosuunnitelmaan, Kauppakorkeakoulun tapaan.
Pariisiin, Singaporeen
Kaikkiaan vaihtomaita on noin sata, mutta suurin osa vaihto-opiskelijoista ja harjoittelijoista suuntaa kulkunsa pariin kymmeneen näistä.
Opiskelijoilla on alakohtaisia mieltymyksiä. Siinä missä Taideteollisen korkeakoulun noin sata vaihto-opiskelijaa suuntaa kulkunsa muodon ja muotoilun suuriin keskuksiin: Pariisiin, Milanoon, New Yorkiin, ja uusimpaan vetonaulaan: Berliiniin. Kauppakorkeakoululaisten suosikkeja taas ovat Keski-Eurooppa, tosin jo hiipuvana tendenssinä, sitten tulevat Kanada ja Australia, sekä nousevana Aasia.
Tekniikan aloilta insinööritieteiden opiskelijat suuntaavat enimmäkseen Keski-Eurooppaan. Insinööritieteiden opiskelijoille ja perustieteiden opiskelijoille Saksa on kirkas ykkönen, mutta myös Kiinaan ja Singaporeen lähdetään.
Kemian alan vaihto-opiskelijat matkustivat niin ikään Keski-Eurooppaan, sen saksankielisille alueille. Kiinnostusta ovat herättäneet myös Aasian ja Australian vaihtomahdollisuudet, samoin sähkötieteiden noin sata "vaihtaria" tutustuu, Hollannin ja Belgian lisäksi, yhä enenevässä määrin Aasian kasvaville markkinoille, Singaporeen ja Hong Kongiin.
Teksti: Eeva Pitkälä
Katso myös
Kansainvälinen vaihto-opiskelu Aalto-yliopistossa (Into-opiskelijaportaali, into.aalto.fi)
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO (cimo.fi)
Lisätietoa vaihtoon lähtämisestä koulukohtaisesti Into-opiskelijaportaalista:
Insinööritieteiden korkeakoulu
