Ruotsalaisilla kasvattiperheillä merkittävä vaikutus sotalasten koulutustasoon
04.11.2011
Torsten Santavirran väitöskirja “Esseitä inhimillisen pääoman kehityksestä, palkkadynamiikasta ja kirkkoon kuulumisesta” koostuu neljästä erillisestä esseestä, joista kahdessa tarkastellaan suomalaisia sotalapsia. Näistä toisessa tutkitaan väliaikaisen kasvuympäristön vaikutuksia suomalaisten sotalasten koulutustasoon.
Santavirran tutkimustulosten mukaan lapsuuden aikaisella sosioekonomisella kasvuympäristöllä, jolle lapsi on altistunut muutaman vuoden ajan varhaisessa kehitysvaiheessa, on keskimäärin huomattava merkitys hänen koulutustasoonsa.
Suomalaiset sotalapset päätyivät Ruotsissa kasvatusympäristöön, joka useimmiten oli riippumaton lasten omasta perhetaustasta tai geneettisestä perimästä. Siten kasvuympäristön vaikutusta voidaan tarkastella ilman geneettisiä tekijöitä.
Toisen maailmansodan aikana Suomesta lähetettiin Ruotsiin noin 50 000 lasta kansallisen lastensiirto-ohjelman kautta. Nämä sotalapset olivat noin viiden vuoden ikäisiä ja he viettivät kasvattiperheissä noin kaksi vuotta. Lastensiirrot toteutettiin järjestelmällisesti noudattaen lastensiirto-operaation käytäntöä. Lapsia käsiteltiin heille annetun vuoronumeron mukaan, eikä lapsilla ollut mukanaan tietoa perhetaustastaan.
Tutkimuksessa käytetty aineisto yhdistää edustavalle otokselle sotalapsia sodanaikaista henkilötason rekisteriaineistoa laajaan kyselyhaastatteluun. Kyseessä on ensimmäinen laaja kvantitatiivinen aineisto, joka on kerätty edustavalle satunnaisotokselle sotalapsia.
Toisessa sotalapsia käsittelevässä esseessä tarkastellaan sotalapseuden vaikutusta aikuisiän pitkäaikaismasennukseen. Tulosten mukaan sotalapset eivät eroa tilastollisesti merkittävästi verrokeistaan. Tutkimuksessa vertaillaan edustavaa otosta sotalapsia verrokkiryhmään vakioiden demografiset tekijät, sosioekonominen tausta ja sotalapseksi päätymisen valintakriteerit.
Palkkojen pysyvyys pienempää Suomessa
Väitöskirjan kolmannessa esseessä vertaillaan palkkasopimusmalleja, ja todetaan, etteivät suomalaiset yritykset implisiittisesti vakuuta työntekijöiden palkkoja vallitsevilta ulkoisilta markkinaolosuhteilta. Näyttää siltä, että työsuhteen aikana aikaisemmin vallinneet markkinaolosuhteet eivät merkittävästi vaikuta työntekijän nykyiseen palkkaan. Siten palkkojen pysyvyys on huomattavasti pienempää Suomessa kuin verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin.
Kirkollisveron korotus vähentää kirkkoon kuulumista
Väitöskirjan viimeisessä esseessä analysoidaan kirkollisveron vaikutusta kirkkoon kuulumispäätökseen hyödyntäen suomalaista henkilötason rekisteriaineistoa. Tulokset viittaavat siihen, että koko väestön tasolla verokannustinten keskimääräinen vaikutus kirkkoon kuulumiseen on tilastollisesti merkitsevä ja käytännössä merkittävän kokoinen. Tulosten mukaan yhden keskipoikkeaman kokoinen kirkollisveron korotus (noin 140 euroa vuodessa) laskee ihmisten todennäköisyyttä kuulua kirkkoon noin yhdellä prosenttiyksiköllä.
VTM Torsten Santavirran taloustieteen aineeseen kuuluva väitöskirja ”Essays on Human Capital Development, Wage Dynamics, and Religious Participation” tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa Economicum-rakennuksen luentosalissa, Arkadiankatu 7 perjantaina 11. marraskuuta kello 14.15 alkaen. Väitöskirjan otsikko suomeksi on: “Esseitä inhimillisen pääoman kehityksestä, palkkadynamiikasta ja kirkkoon kuulumisesta”.
Vastaväittäjänä toimii Uppsalan yliopiston professori Mikael Lindahl ja kustoksena professori Pekka Ilmakunnas.
Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestint%C3%A4-econ [at] aalto [dot] fi (viestintä-econ@aalto.fi) tai puh. 050 566 5673.
Väitöskirja on myynnissä AYY:n palvelupisteessä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun päärakennuksessa, Runeberginkatu 14−16, Helsinki.
Lisätietoja:
Torsten Santavirta,
puh. +46 76 61 09761,
torsten.santavirta [at] sofi [dot] su [dot] se,
