Matkapuhelinsäteilyn vaikutuksista soluihin saatu ristiriitaisia tutkimustuloksia
02.11.2011
Matkapuhelinsäteilyn vaikutuksista ihmisen soluihin on saatu osittain ristiriitaisia tutkimustuloksia.
DI Reetta Nylund altisti väitöstutkimuksessaan ihmisen verisuonten sisäseinämien soluja kahdelle eri matkapuhelintaajuudelle. Tutkimuksessa kävi ilmi, että solujen proteiinitasoissa tapahtui joitakin muutoksia 900 MHz:n GSM-altistuksessa.
̶ Muutoksia havaittiin solun tukirangan proteiinissa. Tällä voi olla vaikutusta esimerkiksi solun muotoon, Nylund kertoo.
Soluja altistettiin myös 1800 MHz:n taajuudelle, jolloin muutoksia ei havaittu lainkaan tai ne olivat huomattavasti vähäisempiä kuin 900 MHz:n altistuksen jälkeen. Tulokset vaihtelivat solutyypin ja altistusolosuhteiden perusteella, eikä yhdenmukaista solutason vastetta matkapuhelinaltistukselle voitu todeta.
Nylund korostaa, että biologiset solutason muutokset eivät kerro vielä mitään matkapuhelinsäteilyn vaikutuksista ihmisen terveyteen. Tutkimuksissa solut kasvavat petrimaljalla irrallaan luonnollisesta ympäristöstään – vuorovaikutteisesta ja kompleksisesta ihmiskehosta.
̶ Joissakin tutkimuksissa havaittiin matkapuhelinsäteilyaltistuksen jälkeen biologinen vaste, mutta tulokset kertovat vain siitä, että solut ylipäätään tunnistivat altistuksen. Myöhemmin tehdyissä 1800 MHz:n altistuksissa vastetta ei ollut, joten solut eivät edes havainneet matkapuhelinsäteilyä.
Jatkotutkimuksia tarvitaan – säteily huolettaa ihmisiä
Matkapuhelinsäteilyn vaikutuksia on tutkittu paljon, mutta toistaiseksi ei ole saatu varmuutta siitä, onko matkapuhelinsäteilyllä biologisia tai terveydellisiä vaikutuksia. Nylundin mukaan ristiriitaiset tutkimustulokset ja ihmisten huoli antavat aihetta jatkotutkimuksille.
̶ Kun tällaisia ristiriitaisia tuloksia saadaan, on tärkeää selvittää, mistä ne johtuvat. Kännyköiden käyttö on yleistynyt huomattavasti 1990-luvulta lähtien, joten mahdolliset haittavaikutukset huolestuttavat ihmisiä.
Reetta Nylundin väitöskirjassa sovellettiin laaja-alaisia seulontatekniikoita, kuten proteomiikkaa, solujen proteiinitason muutosten tutkimiseen matkapuhelinsäteilyaltistuksen jälkeen. Proteomiikkamenetelmät ovat yksittäisiä ilmiöitä tutkivia menetelmiä tehokkaampia, koska niiden avulla voidaan yhtäaikaisesti tutkia satoja, tai jopa tuhansia proteiineja.
Väitöskirja “Proteomics analysis of human endothelial cells after short-term exposure to mobile phone radiation” tarkistetaan Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa 4.11. kello 12, audiotorio F239a, Otakaari 3, Espoo.
Väitöskirja verkossa: http://lib.tkk.fi/Diss/2011/isbn9789524786584/
Lisätietoja:
Reetta Nylund
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
puh. 09 7598 8468
reetta.nylund [at] stuk [dot] fi
Proteome Science 2010, 8:52
http://www.proteomesci.com/content/8/1/52
