Tutkimusryhmä apuna yrityksen muutosprosessissa
15.09.2011
Aalto-yliopiston tutkimusryhmä selvitti työntekijöiden näkemyksiä, kun Ericsson Finland R&D käynnisti merkittävän yrityskulttuurin muutoksen. Haastattelu- ja observointitutkimuksen tuloksena yritykselle annetaan myös kehitysehdotuksia.
Ericsson Finland R&D on viimeisen kahden vuoden aikana käynyt läpi historiansa suurimman muutoksen omaksuessaan vesiputousmallia noudattavan ohjelmistotuotantoprosessin tilalle ketterän ohjelmistokehityksen. Muutosprosessin vaikutuksista saadaan tietoa Perustieteiden korkeakoulun professori Casper Lasseniuksen "Sofware Process Research Group" -tutkimusryhmän tekemillä haastatteluilla, joilla selvitetään Ericsson Finland R&D:n työntekijöiden näkemyksiä muutosprosessista.
− Tutkimuksellisesti tapaus on erittäin kiinnostava, sillä kirjallisuudessa tämän kokoisen organisaation ketterän ohjelmistokehityksen käyttöönotosta ei ole juurikaan tietoa, Casper Lassenius toteaa.
Ericsson Finland R&D:n johtotiimiin kuuluvan Christian Engblomin mukaan yrityksessä käydään tulevaisuudessa paljon keskusteluja Lasseniuksen tutkimusryhmän kanssa. Engblom lisää, että akateemisen maailman ja yritysmaailman yhteistyö on tärkeää.
− Akateeminen maailma seuraa, mitä yrityksissä tapahtuu ja kerää kokemusmateriaalia, jota voidaan hyödyntää yliopistojen opetuksessa. Saamme tulevaisuudessa työntekijöiksemme yhä enemmän henkilöitä, jotka ovat jo opintojensa aikana tutustuneet yrityksen ajattelutapoihin.
Christian Engblom esitelmöi Helsingissä 15.−18.8. 2011 järjestetyssä Hajautetun ohjelmistokehityksen (ICGSE 2011) konferenssissa aiheesta "From waterfall to Agile in Global Software Development at Ericsson". Globaali, hajautettu ohjelmistokehitys on maailmanlaajuisesti merkittävä trendi, johon myös suomalaiset yritykset osallistuvat yhä enemmän siirtäen kehitystyötä halvan työvoiman maihin.
Ketterä ohjelmistokehitys voi parantaa kommunikaatiota
Christian Engblom kertoo, että vesiputousmallissa etukäteen suunnitellun prosessin toteutus etenee vaihe vaiheelta alaspäin. Ericsson Finland R&D:n omaksumassa ketterässä työskentelytavassa ohjelmistokehitys jaetaan lyhyisiin projekteihin eli sprintteihin, joissa viestintä tapahtuu kasvokkain ja tiimit työskentelevät samassa työtilassa.
− Vanhassa projektistruktuurissamme kommunikointi oli määrättyjen kanavien kautta ohjattua. Vain tietyt henkilöt puhuivat suoraan toisilleen, joten toisen käden tietoon perustuvat väärinkäsitykset olivat todennäköisiä. Nyt ohjelmistokehitystä tehdään tiimeissä, jotka keskustelevat keskenään jopa päivittäin.
Engblomin mukaan ketterä malli ei ratkaise kaikkia globaalin, hajautetun ohjelmistokehityksen haasteita, kuten aika- ja kulttuurieroja. Etuna on kuitenkin se, että ketterässä ohjelmistokehityksessä palataan jatkuvasti pohtimaan tiimien edellisiä sprinttejä.
− Kokoajan pohditaan myös, mitä petrattavaa edellisen sprintin globaalissa yhteistyössä olisi ollut.
Miksi hypätä tuntemattomaan?
Ketterään malliin siirtyminen vaati Engblomin mukaan yrityksen johdolta kykyä sietää epävarmuutta − ketterässä mallissa prosessia ei suunnitella valmiiksi etukäteen, vaan suunnittelua tehdään jatkuvasti koko projektin ajan. Yrityksen työntekijöille muutos aiheuttaa usein vastarintaa. Monet saattavat kysyä, miksi työskentelytapa on muutettava, kun kerran työt on ennenkin tehty ajallaan ja hyvin.
− Etenkin he, joiden ura oli juuri nousussa, pelkäsivät asemansa puolesta. Usein tällaiset henkilöt myös ymmärsivät organisaatiomme sen hetkistä toimintaa hyvin ja keksivät satoja syitä vastustaa muutosta.
Miksi sitten ottaa riski ja hypätä uuteen ja tuntemattomaan lyhyessä ajassa?
− Vielä suurempi riski on olla muuttamatta mitään. Ulkoinen todellisuutemme muuttuu päivä päivältä dynaamisemmaksi − se, mikä toimii yhtenä päivä, ei välttämättä toimi tulevaisuudessa. Yrityksen koneisto ei saa olla jäykkä, on pystyttävä reagoimaan nopeasti.
Aalto-yliopisto ja Ericsson ovat Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus Oy TiViTin Cloud Software -hankkeen partnereita. Casper Lasseniuksen Software Process Research Group -tutkimusryhmä ja Ericsson Finland R&D tekevät hankkeessa tiivistä yhteistyötä.
Teksti: Tea Kalska
