Ensimmäisestä tekniikan alan väitöksestä tasan sata vuotta
24.05.2011
Suomen ensimmäisestä tekniikan alan väitöksestä on kulunut tänään 24.5.2011 tasan sata vuotta. Kemian alalta väitellyt Sulo Viljo Hintikka työskenteli useissa eri tehtävissä ennen kuin hänet nimitettiin Teknillisen korkeakoulun orgaanisen kemian professoriksi vuonna 1923. Olipa hän myös mukana ensimmäisellä teekkareiden ulkomaanekskursiollakin.
Ensimmäinen tekniikan tohtorinarvon saantia varten julkaistu väitöskirja tarkastettiin Hietalahden torin laidalla sijainneen korkeakoulun juhlasalissa 24.5.1911. Sali oli täynnä kuulijoita.
Tarkastettavana oli vuonna 1907 diplomi-tutkintonsa suorittaneen Sulo Viljo Hintikan väitöskirja ”Kamfenilonitutkimuksia”. Opettajakollegin valitsemina tarkastajina toimivat kemian lehtori, tohtori Gustaf Mattsson ja kemian professori, tohtori Gustaf Komppa, ”jotka tekijän vastattavaksi esittivät ne kysymykset, joita väitöskirjan oikein arvostelemiseksi pidettiin tarpeellisina”. Opettajakollegi hyväksyi työn ja Hintikan tutkinto valmistui seuraavana vuonna.
Sulo Hintikalla pitkä ansioluettelo
Sulo Hintikka keräsi itselleen erilaisia työ- ja luottamustehtäviä. Hän toimi Suomen Teollisuuslehden toimittajana, kemian professorin sijaisena ja otti hoitaakseen toisen professuurin viransijaisuuden.
Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa Hintikka toimi Kotimaisen Työn Liiton toimituksen apujäsenenä ja maan itsenäistyessä useiden komiteoiden ja lautakuntien jäsenenä. Hän kuului myös Suomalaisten Kemistien Seuran perustajajäseniin ja työskenteli vuodesta 1920 Teknillisen Aikakausilehden päätoimittajana. Tämän lisäksi hän huolehti omasta tieteellisestä tutkimuksestaan ja julkaisi useita artikkeleita.
Sulo Viljo Hintikka nimitettiin vuonna 1923 orgaanisen kemian, erityisesti puun kemiallisen teknologian professoriksi. Professuuri oli noussut esille Puunjalostusteollisuuden keskusliiton aloitteesta.
Tärpättiä bensatankkiin
Vuoden 1918 aikana suomalaiset kemistit saivat useita pyyntöjä eri tahoilta polttoaineongelman ratkaisemiseksi. Teknillisen korkeakoulun kemisteistä päävastuun kantoi Sulo Hintikka. Hän teki kokeita tärpätin käytöstä bensiinimoottorin voimanlähteenä kesällä 1918. Kokeissa käytettiin O/Y Aatran johtajan Weilin tarkoitukseen luovuttamaa vanhaa Opel-merkkistä kuorma-autoa. Tärpättifraktion 70–140 °C todettiin käyttöominaisuuksiltaan vastaavan huonolaatuista bensiiniä.
Myös toinen tohtori oli kemisti
Kemia oli jo pitkään ollut hyvin merkittävässä asemassa korkeakoulussa. Kemistien ensimmäistä tohtorintutkintoa avitti myös se, että kemian laboratoriossa oli tutkimusta edistämässä kaksi valmista tohtoria, Gustaf Komppa ja Frans Oskari Routala, josta tuli orgaanisen kemian professori Hintikan jälkeen.
Ensimmäisen väitöksen lisäksi koulun toinen oma tohtori oli myös kemisti, Rolf Helmer Roschier, jonka väitöskirja Über die Ozonisation des Apobornylens und der verschiedenen Fenchene: Beiträge zur Feststellung der konstitution dieser Kohlenwasserstoffe julkaistiin vuonna 1917.
Historian tietojen perusteella Sulo Hintikasta muodostuu kuva aktiivisesta ja monessa mukana olleesta miehestä. Hän oli esimerkiksi yhdessä Gustaf Kompan kanssa johtamassa teekkareiden ensimmäistä ulkomaanekskursiota toukokuussa 1921. Kemistien matka suuntautui Viroon. Kuva on Teknillisen korkeakoulun arkistosta.
Lähteet:
Nykänen, Panu. Kortteli sataman laidalla. Suomen Teknillinen Korkeakoulu 1908–1941. WSOY. Porvoo 2007.
Wuolle, Bernhard. Suomen teknillinen korkeakouluopetus 1849–1949. Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjapaino. Helsinki 1949.
