Tutkimuksessa selvitettiin Storan Enson Amerikan fuusion kaatumisen syitä
14.07.2010
Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden laitoksen tutkimuksessa on käyty läpi metsäteollisuusyritys Stora Enson johdon arviot ja oletukset, joihin perustui päätös pohjoisamerikkalaisen Consolidated Papers -yhtiön ostamisesta vuonna 2000. Stora Enso tavoitteli fuusiollaan nousua todella globaaliksi metsäteollisuusyritykseksi.
Tutkimuksen diplomityönään (The Assumptions Behind an Acquisition: Case Stora Enso - Consolidated Papers) tehnyt Antti Koulumies toteaa, että monet Stora Enson johdon olettamuksista sekä globaalin markkinatalouden että Yhdysvaltojen markkinan luonteesta ja kehityksestä eivät monilta osin toteutuneet.
– Aloite tutkimukseeni tuli neljältä Stora Enson entiseltä johtajalta, jotka halusivat, että kaupasta tehdään kunnollinen loppuselvitys, Koulumies kertoo.
Tutkimuksessa käytiin haastatteluin läpi sekä Stora Enson johdon, finanssimaailman neuvonantajien, kilpailijoiden ja Consolidate Papersin amerikkalaisen myyjän arviot silloisesta markkinatilanteesta, markkinoiden kehittymisestä ja Stora Enson johdon kyvystä toteuttaa fuusio.
Tutkimuksessa todettiin Stora Enson tappion johtuvan pääasiassa siitä, että aikakauslehti- ja hienopaperin kysynnän suhde talouskasvuun katkesi samalla, kun aasialaiset paperinvalmistajat ryhtyivät hintakilpailuun Yhdysvaltain paperimarkkinoilla. Vaikka Consolidated Papersin kannattavuus oli jo ennen fuusiota heikentynyt, trendin ei uskottu jatkuvan. Valuuttakurssien kehityksen ei arveltu lisäävän fuusion kustannuksia yhtiölle. Dollarin heikentyminen aiheutti kuitenkin osan myytäessä syntyneistä tappioista.
Stora Enson päättäessä yrityskaupasta julkisuudessa kovana pidettyä hintaa harkittiin yhtiön johdossa ja hallituksessa vakavasti, mutta kilpailevien tarjoajien vuoksi kauppa ei olisi toteutunut alemmalla hinnalla. Tutkimus toteaa kuitenkin, että monet julkisuudessa esitetyt arviot siitä, paljonko kauppa ja sen myynti lopulta tulivat yhtiölle maksamaan, ovat liian korkeita. Realistinen hinta-arvio asettuu 2,0 ja 2,7 miljardin euron välille.
Koulumiehen mukaan tutkimukseen kehitettyä oletustyökalua voisi käyttää myös esimerkiksi Soneran UMTS-kauppojen tai Nokian Navteq-kaupan tutkimiseen.
– Lisäksi tutkimus herättää jatkokysymyksen muun muassa siitä, oliko Pohjois-Amerikan toimintojen myynti oikea ratkaisu, Koulumies toteaa.
Tutkimus on osa metsäteollisuuden ja metsäteollisuusyritysten evoluutiota tutkivaa yhteishanketta, jossa ovat Aalto-yliopiston lisäksi mukana Jyväskylän yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto.
Tutkimus sai myös kansainvälistä huomiota esimerkiksi Reutersin uutisoimana.
