Akatemiaprofessori Maarit Karppinen innostaa nuoria tutkijoita kansainväliselle uralle
23.04.2010
Akatemiaprofessori Maarit Karppinen on noussut nopeasti urallaan materiaalitutkimuksen kansainväliseen kärkeen. Uusin virstan pylväs hänen urallaan on 12.4. myönnetty Suomalaisen Tiedeakatemian jäsenyys. Teknillisen korkeakoulun kemian laitoksen johtajana toimiva Karppinen patistaa nuoria tutkijoita lähtemään rohkeasti ulkomaille. Aalto-yliopiston tulevaisuuteen hän katsoo toiveikkaasti.
Suunnan omalle uralleen Karppinen löysi Japanista, jossa hän vietti ensimmäisen vuotensa lisensiaatin tutkinnon jälkeen paikallisessa tasokkaassa tutkimuslaitoksessa.
– Japaniin lähtö oli urani kannalta olennaista, vaikka hakiessani paikkaa en ajatellut niin. Minua kiinnostivat lähinnä eksoottinen maa ja uudet kokemukset. Tästä vuodesta muodostui kuitenkin erittäin hyvä kokemus, se poiki paljon kontakteja ja antoi suunnan uralleni.
Toiselle Japanin matkalleen Karppinen lähti 1995, kun hän sai kutsun vierailevaksi apulaisprofessoriksi Tokion teknilliseen korkeakouluun, jonne hänen aiempi esimiehensä oli siirtynyt. Pisin, 5 vuotta kestänyt, Japanin kausi Karppisella alkoi 2001, jolloin hän sai apulaisprofessuurin samaisesta yliopistosta.
Japani on materiaalitutkimuksen ykkösnimi maailmassa ja Karppisen luomat kontaktit siellä ovat olleet olennaisen tärkeitä hänen urallaan. Tokion teknillinen korkeakoulu ja muut japanilaiset yliopistot ovat edelleen Karppisen tärkeitä yhteistyökumppaneita.
Japanissa ollessaan hän piti tiiviit yhteydet kotiyliopistoonsa kutsumalla Otaniemestä opiskelijoitaan diplomityöprojekteihin ja muihin tutkimusprojekteihin Japaniin. Hän tarjosi noin 15 opiskelijalle ja nuorelle tutkijalle ainutlaatuisen kansainvälisen työkokemuksen.
Nyt Karppinen isännöi vuorostaan japanilaisia kollegoitaan. Tällä hetkellä kemian laitoksella työskentelee FidiPro-professori Tokion teknillisestä korkeakoulusta.
Yksi Aalto-yliopiston isoista haasteista on Karppisen mielestä yliopiston työympäristön kansainvälistämisen.
– Ymmärrän vierailevien professorien tilanteen hyvin, koska olen itse kokenut saman. Tokiossa sain tottua siihen, että kaikki yleiset tilaisuudet pidettiin japaniksi. Aalto-yliopistoon toivon kansainvälistä ilmapiiriä, toki suomenkieltäkään ei saa unohtaa.
Avainsanoja uralla ovat motivaatio, terve kilpailuhenki ja esikuvat
Karppisen mielestä tärkeitä tekijöitä nuoren tutkijan etenemisessä ovat muun muassa oma motivaatio, sopiva kilpailuhenkisyys, esikuvat ja kansainväliset kokemukset.
– Hyvästä tutkijasta löytyy annos kilpailuhenkeä. Hän tietää seuraavan tavoitteensa ja on valmis taistelemaan saavuttaakseen sen. Nuoret tutkijat tarvitsevat myös esikuvia, ja jo sen vuoksi on tärkeää, että Aalto-yliopisto rekrytoi aktiivisesti kansainvälisiä huipputukijoita. Esikuvista nuoret saavat parhaimmillaan rohkeutta yrittää jotain ensimmäisenä maailmassa.
Aalto-yliopistoon suunnitellun Tenure Track- urajärjestelmän käyttöönottoa Karppinen odottaa toiveikkaana.
– Suunniteltu urapolku on moniportainen, mikä takaa sen että polku ei ole liian suoraviivainen. Kaikki eivät pääse huipulle, vaan portaalta toiselle siirryttäessä tutkijat joutuvat jatkuvasti yrittämään parastaan. On tärkeää, että urajärjestelmään saadaan ulkomaisia huipputukijoita - hakuprosessit on oltava avoimia ja kansainvälisiä.
Haastavin pullonkaula nuoren tukijan uralla on Karppisen mukaan väitöksen jälkeinen aika.
– Tällöin tutkija on ensimmäistä kertaa omillaan ja silloin hänen on todella pystyttävä näyttämään kykynsä. Tämä on hetki, jolloin nuoren tutkijan on oltava valmis lähtemään vuodeksi tai kahdeksi ulkomaille. Meidän on tuettava ja hieman patistettavakin nuoria tutkijoitamme lähtemään. Uran kannalta kansainvälinen postdoc- kokemus on ensisijaisen tärkeää.
Lisätietoja:
Maarit Karppinen
akatemiaprofessori, kemian laitoksen johtaja
050 3841726, maarit.karppinen [at] tkk [dot] fi
