Nieminen on Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun teknillisen fysiikan laitoksen professori (Distinguished Professor). Hän johtaa laskennallisen nanotieteen huippuyksikköä (COMP Center of Excellence in Computational Nanoscience) ja kansallista materiaalifysiikan tutkijakoulua (National Graduate School in Materials Physics). Hän on toiminut aikaisemmin mm. CSC-Tieteellinen laskenta Oy:n  tieteellisenä johtajana,  NORDITA-instituutin johtajana Ruotsissa sekä professorina ja laitosjohtajana Teknillisessä korkeakoulussa ja Jyväskylän yliopistossa. Hän on kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu tutkija, jolla on kokemusta muun muassa Yhdysvalloista, Tanskasta ja Englannista sekä lukuisia merkittäviä luottamustehtäviä. Nieminen väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 1975 Teknillisestä korkeakoulusta.

− Olen iloinen, että saimme Perustieteiden korkeakoulun dekaaniksi arvostetun oman alansa huippuosaajan, jolla on juuret Aalto-yliopistossa, vankka akateeminen tausta ja erinomaiset kansainväliset verkostot. Nieminen edustaa maailmanluokan osaamista, jota haluamme Aalto-yliopistossa vaalia ja vahvistaa, sanoo rehtori Tuula Teeri. 

− Haluan tässä yhteydessä kiittää myös Kimmo Kaskea hänen arvokkaasta panoksestaan Perustieteiden korkeakoulun varadekaanina ja dekaanina.

Dekaanin tehtävänä Aalto-yliopistossa on johtaa korkeakoulun toimintaa yliopiston strategisten linjausten puitteissa sekä osallistua Aalto-yliopiston pitkäjänteiseen kehittämiseen johtoryhmän jäsenenä. Dekaani vastaa korkeakoulun toiminnan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja kansainvälisestä kilpailukyvystä, resurssien jaosta korkeakoulussa yliopiston toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa sekä tutkimus- ja opetushenkilöstön rekrytoinnista Aalto-yliopiston urajärjestelmien linjausten mukaisesti.

Risto Niemisen cv 


Lisätietoja:
Rehtori Tuula Teeri
p. 050 512 4194 (assistentti Harriet Jehkonen)
president@aalto.fi
Aalto-yliopisto

Vastanneista 23 % oli erittäin tyytyväisiä tutkintoonsa ja jollain tapaa tyytyväisiä (joko tyytyväisiä, melko tai erittäin tyytyväisiä) yhteensä 94 %. KTM-tutkintoa pidettiin yleisesti hyvänä ja arvostettuna pohjakoulutuksena, joka mahdollistaa erilaisiin tehtäviin hakemisen.

Vastaajien mielestä yliopisto-opiskelu kehitti hyvin englannin kielen viestintätaitoja, yritystoiminnan perusteiden tuntemusta, analyyttisen, systemaattisen ajattelun taitoja, ryhmätyö- ja sosiaalisia taitoja, tiedonhankintataitoja ja oman alan teoreettista osaamista. Harvat kriittiset kommentit nousivat avoimista vastauksista ja koskivat lähinnä toiveita käytännönläheisyyden lisäämisestä opintoihin.

– Uraseurantaraportti on meille opetuksen kehittämisen väline. Edellisen, kaksi vuotta sitten tehdyn kyselyn pohjalta olemme panostaneet muun muassa tiimityöskentely-, viestintä- ja projektityöskentelytaitojen systemaattiseen kehittämiseen, Kauppakorkeakoulun opetuksesta ja oppimisesta vastaava varadekaani Seppo Ikäheimo havainnollistaa.

– Tuoreimmasta kyselystä saatujen tulosten perusteella aiomme tuoda mm. neuvotteluissa tarvittavat argumentaatiotaidot osaksi käytännön taitojen opetusta. Käytännönläheisyyttä opetuksessa ja oppimisessa tulemme korostamaan monella tapaa, esimerkiksi entistä läheisemmällä yhteistyöllä liike-elämän kanssa. 

Uudet kandidaatti- ja maisteriohjelmat alkavat syksyllä

Kauppakorkeakoulu uudistaa Aalto-yliopiston korkeakouluista ensimmäisenä sekä kandidaatin että maisterin tutkinnot. Uudet ohjelmat alkavat syksyllä 2013. Uusien ohjelmien myötä opiskelijoille tarjoutuu enemmän mahdollisuuksia suorittaa opintoja muissa Aallon korkeakouluissa ja kehittää poikkitieteellistä osaamista, jota työelämä enenevissä määrin vaatii. Ohjelmiin on myös lisätty käytännön työelämätaitoja, joiden kehittymistä seurataan systemaattisesti. 

Oppimisessa hyödynnetään yhä enemmän opetustapaa, jossa ratkotaan todellisia yrityselämän haasteita. Syksyllä Helsingissä aloittavat uudet kauppatieteen kandidaattiopiskelijat tutustuvat Rovion liiketoimintaan heti opintojensa alussa. Opiskelijat pääsevätkin reflektoimaan teoriaa ja käytäntöä suhteessa toisiinsa yritystapausten kautta useaan otteeseen opiskelun aikana ja useiden eri organisaatioiden kanssa. 

– Olennaisinta on opiskelijan oppiminen. Tärkeintä on se, mitä opiskelija tekee, ei se, mitä opettaja tekee, Ikäheimo kiteyttää.

Koulutusohjelmat 1.8.2013 alkaen

Tutkintorakenteet 1.8.2013 alkaen

Uraseurantaraportti

Lisätietoja:

Opetuksen ja tutkintojen uudistaminen: Varadekaani Seppo Ikäheimo, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, puh. 050 505 4990, seppo.ikaheimo@aalto.fi

Uraseurantaraportti: Jonna Söderholm, päällikkö, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun yrityssuhteet ja ura- & rekrytointipalvelut, puh. 040 353 8417, jonna.soderholm@aalto.fi

Palkitut työt edustavat poikkitieteellisyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta

Masters of Aalto -tapahtuman vuoden 2013 pääyhteistyökumppani Helsingin kaupunki palkitsi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijan Jenni Sepän hänen pienten muotoiluyritysten yhteistoiminnallista kattobrändiä käsittelevästä lopputyöstään.

– On kaupungin ja koko elinkeinoelämän etu, että muotoilutoimijoiden monipuolista osaamista käytetään mahdollisimman paljon, perusteli kaupungin elinkeinopalvelun yritysasiamies Anu Mänttäri valintaa.

– Sepän työ tarjoaa helposti lähestyttävän tavan edistää muotoiluosaamisen saavutettavuutta ja tarjoaa tukea yrittäjyydelle kauppatieteiden oppeja soveltaen.

Yhteistyökumppani Unigrafia palkitsi tekstiilitaiteen opiskelijan Paula Barclayn, joka on yhteistyössä Makia Clothingin ja WWF Suomen kanssa toteuttanut painotekstiilimalliston lisäämään tietoisuutta ylikalastukseen liittyvistä ongelmista.

– Tärkeä ja ajankohtainen teema yhdistettynä visuaalisesti korkeatasoiseen, aiheeseen istuvaan ja raikkaaseen toteutukseen varmisti palkittavan valinnan. Tekstiilitaiteilijan suunnittelemat kuosit olisivat helposti sovellettavissa myös laajempaankin tuotevalikoimaan ja eri materiaalisiin painotuotteisiin, kertoi asiakkuuspäällikkö Sirkku Grönholm.

Metex-säätiön palkinto luovutettiin monialaiselle ryhmälle, jossa kolme vastavalmistunutta ovat kukin omien tutkimusalueiden näkökulmasta pohtineet matkustaja-alusten ja risteilypalvelujen kehittämistä. Insinööritieteiden korkeakoulusta valmistuva Oliver Parmasto, Kauppakorkeakoulun kasvatti Yali Wu ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa tutkinnon suorittanut Vesa Ylirisku saivat kiitosta oikeasta elämästä otetun haasteen monialaisesta ja holistisesta lähestymisestä säätiön edustajalta Jussi Neuvolta.

Palkitut lopputyöt:  

Jenni Seppä: http://moa.aalto.fi/2013/fi/maisterit/jenni-seppa/
Paula Barclay: http://moa.aalto.fi/2013/fi/maisterit/paula-barclay/
Oliver Parmasto: http://moa.aalto.fi/2013/fi/maisterit/oliver-parmasto/
Yali Wu: http://moa.aalto.fi/2013/fi/maisterit/yali-wu/
Vesa Ylirisku: http://moa.aalto.fi/2013/fi/maisterit/vesa-ylirisku/  

Vielä ehdit tutustua Masters of Aallon tarjontaan

Masters of Aalto -tapahtumatila ja näyttely Helsingin Sörnäisissä (Kruununmakasiini, Hämeentie 39) on avoinna yleisölle päivittäin sunnuntaihin 26.5. saakka (ma−pe klo 12−20, la−su klo 12−18). Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Lisätietoja:

Tapahtumatuottaja Katri Winqvist
puh. 050 591 4314
katri.winqvist@aalto.fi

Näyttelytuottaja Tarja Peltoniemi
puh. 050 532 3817
tarja.peltoniemi@aalto.fi

Masters of Aalto -tapahtuman sivut (moa.aalto.fi)

Yhdessä Helsingin merkittävimmistä muotitapahtumista nähdään myös kansainvälisissä kilpailuissa palkintoja saaneita opinnäytemallistoja. Huhtikuussa ranskalaisen Hyères Fashion Festival -pääpalkinnon voittaneen tuoreen taiteen maisterin Satu Maarasen kilpailumallisto esitellään toukokuisessa näytöksessä. Näytös13 esittelee myös viime vuoden Hyères-voittajien Elina Laitisen, Tiia Sirénin ja Siiri Raasakan uuden miestenvaatemalliston, joka esiteltiin ensimmäisen kerran Hyerèsissa. Mallisto nähdään myös Pariisin miesten muotiviikoilla.

− Kansainvälinen muotiväki hehkuttaa Aalto-yliopiston voittokulkua ja voittajia. On ensimmäinen kerta kun Hyères-pääpalkinto on tullut kahtena peräkkäisenä vuotena saman koulun opiskelijoille. On täysin mahdollista, että Helsinki tekee saman nousun muodin kärkeen kuin Antwerpenin kuutoset tekivät 80-luvulla Belgiassa. Tämä ei ole sattumaa, vaan pitkän ja määrätietoisen työn tulos, kommentoi Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen johtaja Pirjo Hirvonen.

Aalto-yliopiston näytös noteerataan kansainvälisesti laajasti myös alan mediassa. Myös tänä vuonna Näytös13:n yleisössä nähdään useita kansainvälisen muotimedian ja huippumuotitalojen edustajia.

Ammattimaisesti toteutettavan muotinäytöksen tuotannosta vastaa taiteen maisteriopiskelijoista koottu tuotantotiimi, jonka vetäjänä toimii TaM Susse Roos. Tapahtuman pääyhteiskumppanit ovat Marimekko, Diesel, Mercedes-Benz ja Gloria-lehti.

Edellisenä päivänä järjestettävä Creative Currency -seminaari käsittelee luovuuden ja kaupallisuuden yhteensovittamista sekä muodin uusia haasteita, mahdollisuuksia ja menestymisen malleja alati muuttuvilla markkinoilla. Kansainvälisiin puhujiin kuuluvat muun muassa Lontoon tunnetuimpiin nuoren polven suunnittelijoihin kuuluva Jonathan Anderson sekä pariisilaisen Rue du Mail’n taiteellinen johtaja, legendaarinen muotisuunnittelija Martine Sitbon. Muita puhujia seminaarissa ovat merkittävät taustavaikuttajat Yohji Yamamoton art director Marc Ascoli sekä Michel Gaubert. Creative Currency -seminaarin kuraattorina ja paneelikeskustelun moderaattorina toimii arvostetun belgialaisen A Magazine Curated by -muotilehden päätoimittaja Daniel Thawley.

Lisätiedot muotinäytöksestä ja seminaarista

Näytös13: perjantai 24.5.2013 klo 18, Suvilahti Kattilahalli, Sörnäisten rantatie 22, Helsinki
Liput 5 /10e ovelta ja ennakkoon Diesel Storesta, Mannerheimintie 2, Helsinki

Tapahtuman suuresta suosiosta johtuen pääsyliput on hyvä ostaa ennakkoon hyvissä ajoin.

Näytösmallistot ovat esillä ja lainattavissa kuvauskäyttöön PR-toimisto Toveri Hki:ssä 29.5.–12.7.2013

Maanantaina 20.5.2013 julkistetaan taiteen kandidaattiopiskelija Inka Ikävalkon suunnittelema näyteikkuna Helsingin Diesel-Storessa osoitteessa Mannerheimintie 2, Helsinki.

Creative Currency -seminaari: torstai 23.5.2013 klo 13–17 Mediakeskus Lume, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Hämeentie 135 C, Helsinki

Seminaarin ohjelma  (arts.aalto.fi)

Lisätiedot:

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
professori Pirjo Hirvonen, 050 363 6011, pirjo.hirvonen@aalto.fi
lehtori Tuomas Laitinen, 040 952 6024, tuomas.p.laitinen@aalto.fi

Veikkauksen Taloustutkimuksella teettämässä Haaveileva Suomi -tutkimuksessa todettiin, että suomalaiset haaveilevat paljon, mutta eivät sano haaveitaan ääneen. Eniten haaveillaan asumiseen ja kotiin liittyvistä asioista, lomailusta ja matkustelusta, omaisuudesta, ihmissuhteista ja rakkaudesta.

MIND-tutkimusryhmä ja yrittäjä Saku Tuomisen Dreamdo-verkkopalvelu kokosivat Haaveileva Suomi -tutkimuksesta loppuraportin. Anssi Tuulenmäki ja tutkimusapulainen Marianne Tenhula esittelivät raporttia ja ajatuksiaan haaveilusta Taidehallilla järjestetyssä Haavebrunssi -tapahtumassa 16.5.

Faktat pöytään

Tuulenmäki uskoo, että haaveilu antaa ihmiselle suuntaa, ja monet arvokkaat asiat pystyy aluksi tavoittamaan ainoastaan unelmissa.

Yritysmaailmassa, jossa pärjätäkseen on luotava jotain ainutlaatuista, kyky unelmoida on kilpailuetu.

− Jos organisaatio ei osaa unelmoida ja ajatella tulevansa paremmaksi, ei se varmasti myöskään tule paremmaksi. Parhaiten ovat pärjänneet ne, jotka ovat uskoneet ihmeisiin ja tehneet toisin, vaikka ympäristö on aluksi ollut sitä kaikkea vastaan.

Yksi ulottuvuus haaveilussa on kuitenkin faktojen myöntäminen. Töissä voi esimeriksi olla jatkuva kiire, joka ahdistaa kaikkia.

− Firmat jotka myöntävät tämän,  alkavat yleensä myös tehdä asialle jotain. Optimaalinen organisaatio on sellainen, joka myöntää faktat kuin tietokone, mutta unelmoi kuin ihminen, Tuulenmäki vertaa.

Lupa kokeilla

Jos haaveet siivittävät menestykseen, miksi niistä ei puhuta ääneen?  Yksi syy voi olla pelko siitä, että haave ei ehkä toteudukaan.

Silti Anssi Tuulenmäki peräänkuuluttaa rohkeaa kokeilemista: usein asioita tehdään valmiiden suunnitelmien mukaisesti, vaikka joskus olisi hyvä kokeilla jotain aiemmin tekemätöntä.

Silloin epäonnistumisia pitää kuitenkin sietää.

− Yksi tapa kokeilla asioita on se, että tehdään riittävän pieniä juttuja tarpeeksi usein. Ne kaikki tuskin epäonnistuvat, jolloin ehkä uskalletaan lähteä toteuttamaan jotain suurempaakin.

Teksti: Tea Kalska

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkosivustolle haetaan uutta konseptia kilpailun avulla. Kysymyksessä on nimenomaan kilpailu uudesta konseptista, ei valmiista verkkosivustosta. Tavoitteena on, että kilpailuehdotuksen työstämistä jatketaan voittaneen kilpailutyön tekijän kanssa ensi syksynä.

– On hienoa, että voimme tehdä asioita hyödyntäen korkeakoulumme osaajia. Toimintatapa on lähellä meille tärkeää yhteissuunnittelua ja kertoo korkeakoulullemme ominaisesta kulttuurista, jota haluamme vaalia, painottaa dekaani Helena Hyvönen.

Tavoitteena on myös, että voittavan kilpailutyön konseptia hyödynnetään taiteellisen toiminnan esittämisessä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun sivustoa laajemmin, esimerkiksi Aalto-yliopiston sivuilla ja Aalto ARTSin laitossivustoilla.

Käyttäjäpalaute kehittämisen tukena

Aalto-yliopiston verkkosivustojen kehittämisessä hyödynnetään käytettävyystestejä ja käyttäjiltä saatua palautetta. Verkkouudistus tähtää nyt erityisesti sivuston käytettävyyden parantamiseen ja ilmeen uudistamiseen. Käyttäjäpalautteissa toivotaan sivustolle myös lisää visuaalista materiaalia.

– Etsimme kilpailussa konseptia, jolla ARTSin visuaalinen osaaminen tehdään näkyväksi. Jotta varmistamme sivuston visuaalisen materiaalin ajantasaisuuden, tarvitsemme toimivan visuaalisen sisällöntuotantoratkaisun, muistuttaa kilpailusihteerinä toimiva viestintäpäällikkö Eveliina Olsson.

Verkkouudistus ulottuu myös laitossivustoille

Aalto-yliopiston verkkosivustokokonaisuus (aalto.fi ja korkeakoulusivustot) on suunnattu ulkoisille sidosryhmille. Verkkouudistus koskee myös korkeakoulujen laitossivustoja, ja ARTSin laitoksilta on pyydetty toiveita laitossivustojen kehittämiseen. Laitosten antama palaute nykyisistä sivustoista otetaan huomioon kilpailun voittajaa valittaessa.

Aalto ARTSin verkkosivustokilpailun ehdotukset käsittelee tuomaristo, johon kuuluvat viestintäjohtaja Hanna Maula (pj.), professorit Pirjo Hirvonen, Marjatta Itkonen ja Teemu Leinonen, opiskelijajäsenet Veera Konsti (TOKYO) ja Jere Pääkkönen (Arkkitehtikilta), konseptisuunnittelija Teriina Lindblom (alumni) sekä viestintäpäälliköt Anne Tapanainen ja Eveliina Olsson (kilpailusihteeri). Tuomariston työ käynnistyy syyskuussa, kilpailun voittaja/t julkistetaan lokakuussa. Käytännön toteuttaminen alkaa tämän jälkeen.

Lue lisää verkkosivustokilpailusta (into.aalto.fi)

Aalto-yliopiston verkkosivusto uudistuu vuoden 2013 aikana. Uudistus koskee niin Aalto-yliopiston kattosivustoa kuin korkeakoulujen sivustoja. Aalto-yliopiston verkkosivusto on suunnattu ulkoisille sidosryhmille. Suurin yksittäinen käyttäjäryhmä on potentiaaliset opiskelijat, muita tärkeitä sidosryhmiä ovat akateeminen yhteisö, alumnit sekä tieteestä, tutkimuksesta ja taiteellisesta toiminnasta kiinnostunut ns. suuri yleisö. Aalto-yliopiston verkkosivustoilla on kuukausittain yhteensä noin 570 000 käyntiä, josta ARTSin sivustolla noin 35 000.

Työt on suunniteltu nimenomaan TUAS-taloon sijoitettavaksi. Kurssin tarkoituksena oli löytää matematiikan, taiteen ja arkkitehtuurin yhtymäkohtia ja sitä kautta tarkastella näitä aiheita kullekin osallistujalle poikkeavasta, uudesta näkökulmasta.

Opiskelijoita kurssilla oli viidestä Aallon korkeakoulusta. Eniten aihe kiinnosti arkkitehteja, joiden lisäksi kurssille osallistui kemistejä, matematiikan pääaineopiskelijoita, fyysikoita, sekä sähkötekniikan, teollisen muotoilun, muotoilun laitoksen ja informaatioverkostojen opiskelijoita. Opiskelijat olivat opinnoissaan myös hyvin eri vaiheessa.

– Tämä monimuotoisuus aiheutti alussa jossain määrin hämmennystä, koska ryhmät koostuivat kovin erilaisista ihmisistä. Toisten alojen kunnioittaminen kuitenkin syveni ja yhteistyön mahdollisuudet alkoivat tulla esiin, kun samoja teemoja käsiteltiin eri näkökulmista, toteaa kurssin opettaja ja ideoija Kirsi Peltonen.

Musiikin matemaattiset perusteet

Yksi esimerkki poikkitieteellisen kurssin sisällöstä on musiikkia harrastavien Jukka Eerikäisen ja Julian Ilincan essee länsimaisen, valtavirtaisen pop- ja rock-musiikin matemaattisista perusteista.

Tarkastelun keskipisteessä on erityisesti melodian muotojen, harmonian sekä rytmiikan jäsentäminen matematiikan keinoin - ensisijaisesti he selvittivät, millaisia matemaattisia ilmiöitä pop-musiikin taustalta löytyy, kuten symmetrioita ja muita matemaattisia muunnoksia.

Taustalla eri alojen asiantuntijoita

Kurssin toteuttamiseen osallistui monitieteinen joukko eri alojen asiantuntijoita mm. Heurekasta ja ARTSista. Mukana opetuksessa oli myös kansainvälisiä tähtiä kuten Jeff Weeks ja George Hart. Heidän luentonsa voi katsoa Youtubesta (youtube.com):

Jeff Weeks: Shape of Space

George Hart: From Mathematics to Sculpture

Kristallikukkia peilisaleissa –kurssi järjestettiin ensimmäistä kertaa. – Sen toteuttamiseen saatiin vararehtori Martti Raevaaran myöntämän Aalto-kurssi rahoituksen, matematiikan laitoksen taloudellisen tuen, Design Factoryn tilat sekä mahdollisuuden hyödyntää Otaniemen arkkitehtipajan laitteita  ja osaamista, Kirsi Peltonen kiittelee. Hän on itse matemaatikko ja opettaa mm. differentiaaligeometriaa.

Innovaatioiden aiheuttamilla radikaaleilla muutoksilla yritykset pyrkivät muuttamaan asiakkailleen tuottamaansa arvoa. Mullistavat innovaatiot voivat liittyä tuotteisiin, palveluihin, prosesseihin tai liiketoimintamalleihin. Niiden onnistunut kehittäminen ja implementointi vaativat yritykseltä usein täysin uudenlaisia kyvykkyyksiä, kuten aikaisempaa laajempaa mahdollisuuksien kartoittamista, pitkäjänteisempiä investointipäätöksiä sekä vanhan arvontuotantorakenteen muokkaamista.

Kiihtyvään tahtiin muuttuvassa ja monimutkaistuvassa liiketoimintakentässä kyvystä innovoida on tulossa uusi kestävän kilpailuedun lähde.

Epäonnistuneet hankkeet opettavat onnistumaan

Tutkimus havainnollistaa epäonnistuneiden tai äärimmäisen haasteellisten innovaatiohankkeiden ja erilaisten lähestymistapojen avulla miten yritysten uudenlaista innovaatiotoimintaa voidaan paremmin analysoida ja ymmärtää. Esimerkiksi kun perinteinen tuotevalmistaja pyrki laajentumaan palveluliiketoimintaan, ei yrityksessä tunnistettu tarpeeksi hyvin vanhojen kyvykkyyksien epäsopivuutta uuteen kontekstiin. Tämän takia laajentuminen epäonnistui.

Käytännön liike-elämälle tutkimuksen tulokset paljastavat uusia näkökulmia innovaatiotoiminnan haasteellisuuteen. Tuloksista käy ilmi mm. miten yhteistyösuhteiden laatu vaikuttaa yhteistyöhön perustuviin innovaatioihin ja mikä on politikoinnin merkitys mullistavien innovaatioiden toimeenpanossa. Lisäksi tutkimus tarjoaa käytännön liike-elämälle eväitä merkittävimpien haasteiden ja esteiden ohittamiselle.

Väitöstutkimus kehittää innovaatiotutkimusta yhdistämällä uusimpia teoreettisia ja konseptuaalisia viitekehyksiä kuten avoimen innovaation ja dynaamiset kyvykkyydet epäonnistuneista ja äärimmäisen haasteellisista innovaatiohankkeista rakentuviin empiirisiin konteksteihin. Esimerkiksi analysoimalla epäonnistuneita avoimeen innovaatioon perustuvia palveluinnovaatioita voidaan tunnistaa merkittävimpiä haasteita, jotka liittyvät niiden toimeenpanoon.

KTM Mikko Laukkasen markkinoinnin aineeseen kuuluva väitöskirja, Failure to Innovate: Essays on the Challenges and Barriers to Realizing Business Transformation, tarkistettiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 10.5.2013.  Vastaväittäjänä toimi professori Tomas Falk saksalaisesta EBS Universität für Wirtschaft und Rechtistä. Kustoksena toimi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksen johtaja, professori Henrikki Tikkanen.

Lisätietoja:
Mikko Laukkanen
puh. 050 4079790
mikko.laukkanen@aalto.fi     

Pienoismalleja hyödyntävissä akustisissa mittauksissa tarvitaan äänilähde, joka on taajuudeltaan leveäkaistainen, ympärisäteilevä (omnidirectional), massaton ja mahdollisimman pieni. Pienten elektrodien väliin synnytettyjä sähkökipinöitä on käytetty tällaisina lähteinä vuosikymmenet. Kipinät eivät kuitenkaan ole täysin ideaalisia tähän tarkoitukseen, koska elektrodien läheisyys antaa epätoivotun suuntakuvion äänilähteelle ja niiden tuottama pulssi on jokaisessa kipinässä hieman erilainen.

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston akustiikan tutkijat lähtivät yhdessä etsimään mittauksille sopivampaa äänilähdettä. He kokeilivat laserin käyttöä äänilähteiden tuottamisessa. Kun hyvin pieni osa ilmaa kuumennetaan fokusoidulla lasersäteellä tuhansien asteiden lämpötilaan, kyseiseen kohtaan ilmestyy pieni plasmapallo, joka lähettää yhden akustisen impulssin. Tutkijat veivät lasersäteen pienoismallissa olevan ikkunan läpi sisälle tilaan, jolloin onnistuttiin tuottamaan ideaalinen mittaussignaali ilman minkäänlaista kaiutinta tai elektrodiparia.

Tutkimus julkaistiin akustiikan alan johtavassa lehdessä Journal of the Acoustical Society of American huhtikuun numerossa: J. G. Bolaños et al., J. Acoust. Soc. Am. 133, EL221, 2013.

Linkki artikkeliin (dx.doi.org)

Laserin toimintaa demonstroidaan videolla

Lisätietoa:

Professori Ville Pulkki
puh. 050 520 8392
ville.pulkki@aalto.fi
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu
Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos

Financial Times julkaisee selvityksessään vain 50 parhaan liikkeenjohdon kouluttajan arviot. Kaikkiaan maailmassa on arviolta 4 000 johdon koulutusta ja MBA-tutkintoja tarjoavaa instituuttia.   

FT Executive Education -selvityksessä arvioidaan erikseen ns. avoimet koulutukset ja yrityksille räätälöidyt koulutusohjelmat. Kokonaissijoitus perustuu näiden kahden kategorian yhteistulokseen. Arviointi perustuu sekä asiakkaiden antamaan avoimeen palautteeseen että koulujen tuottamaan tilastoaineistoon.    

Maailman bisneskoulujen kärki säilyi samana: HEC Paris, Iese Business School ja IMD. Aalto EE:n strateginen kumppani barcelonalainen ESADE paransi sijoitustaan ja nousi neljänneksi.

Linkki uutiseen (aaltoee.fi)

Tryffeli löydettiin Puumalasta kasvamassa mäntypuun alla. Tryffeli tunnistettiin muodon ja molekyylibiologisten menetelmien perusteella. Fylogeneettisen (lajien sukupuu) analyysin perusteella tryffelin tunnistettiin olevan Tuber anninae. Aalto-yliopisto ja Juvan tryffelikeskus tulevat selvittämään uuden tryffelin syömiskelpoisuuden ja kaupallistamismahdollisuudet.

Tryffelilajit ovat levinneet ympäri Aasiaa, Eurooppaa, Pohjois-Afrikkaa ja Pohjois-Amerikkaa. Euroopassa esiintyvien tryffelilajit vaihtelevat paljon muodoltaan. Tryffelit ovat ekologisesti symbioottisia sieniä, jotka voivat muodostaa symbioosisuhteen mm. männyn, koivun, kuusen tai tammen kanssa. Tryffelitutkimus on melko uutta Suomessa. Tähän mennessä Aalto-yliopisto ja Juvan tryffelikeskus on löytänyt vain muutamia villitryffeleitä, kuten mm. löyhkätryffeleitä ja tarhatryffeleitä . 

Tutkimusta bioreaktorilla

– Tällä haavaa tutkimme kuinka DNA-tekniikan tai sormenjälkitekniikan avulla voitaisiin todentaa suomalaisten villitryffelien lajit. Eri tryffelilajeilla on eri hinnat, jotka perustuvat mm. niiden saatavuuteen ja ravintoarvoihin, Juvan Tryffelikeskuksen johtaja, Aalto-yliopiston tutkija TkT Salem Shamekh kertoo.

– Me tutkimme myös tryffeleiden homerihmastojen tuottamista bioreaktorilla sekä aromiaineiden ja antioksidanttien uuttamista. Teemme yhteistyötä Aalto-yliopiston orgaanisen kemian tutkijoiden kanssa, mm. professori Reija Jokelan ryhmän kanssa. ”

– Olemme onnistuneet ymppäämään suomalaisiin puihin tryffeli-itiöitä (esim. Black Diamondista ja kesätryffelistä saatavia), mikä saattaa mahdollistaa  taimitarhan perustamisen. Me olemme Suomen ensimmäinen tutkimusryhmä, joka on saanut aikaan tryffelien tarhakasvatuksen, TkT Salem Shamekh kertoo.

Lisätietoja:

TkT Salem Shamekh
Aalto-yliopisto
Kemian tekniikan korkeakoulu
Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos
salem.shamekh@aalto.fipuh. 470 22545

Aalto-yliopisto menestyi jälleen erinomaisesti Taloustutkimuksen vuosittain tekemässä korkeakoulujen imagotutkimuksessa. Kysely tehtiin alle 30-vuotiaille Manner-Suomessa asuville nuorille. Tutkimuksessa tarkasteltiin korkeakoulun imagoja eri tekijöiden kautta. Tutkittavana oli kaikkiaan 17 yliopistoa.

Nuoret rankkasivat Aalto-yliopiston ensimmäiselle sijalle useilla alueilla. Vastaajat katsoivat Aalto-yliopiston olevan tunnetuin yliopisto.

Vastaajat uskoivat myös Aalto-yliopiston tutkintoja arvostettavan työelämässä eniten. Ykköspaikka tuli lisäksi edelläkävijyydessä, myönteisessä medianäkyvyydessä, erottuvuudessa muista korkeakouluista ja näkymisessä sosiaalisessa mediassa.

Maine opiskelupaikkana, opetuksen laatu ja kansainvälisten asioiden tarjonta olivat vastaajien mielestä Aalto-yliopistossa toiseksi parhainta tutkituista korkeakouluista.

Vastaajia Taloustutkimuksen kyselyssä oli noin 2 000.

Toukokuussa 1993 käynnistyivät Kauppakorkeakoulun avoimen yliopiston ensimmäiset kurssit.  Samana vuonna alkoi myös Teknillisen korkeakoulun avoin yliopisto-opetus. Taideteollisessa korkeakoulussa ensimmäiset avoimet kurssit pidettiin jo vuonna 1989.

– Aalto-yliopiston avoin opetus painottuu kauppatieteisiin. Viime vuonna 81 prosenttia suoritetuista opintopisteistä tuli kauppatieteellisistä opinnoista, 11 prosenttia teknillisistä ja 8 prosenttia taideteollisista. Yhteensä ilmoittautumisia kaikille kursseille tuli 7570, selvittää Avoimen yliopiston erikoissuunnittelija Leena Ylä-Anttila.

Lisää taitoja työelämään, tie tutkintoon

Ylä-Anttila kertoo, että monet tekevät Avoimessa yliopistossa sivuaineen johonkin muuhun tutkintoon – tai suorittavat opintoja saadakseen lisäpätevyyttä työelämään.

Avoin yliopisto on myös väylä tutkinto-opetukseen. Vuosittain tutkinto-opetukseen on otettu 15–30 opiskelijaa, joiden kurssiarvosanat ovat täyttäneet vaatimukset. Avoimen kurssit ovat tutkinto-opetusta vastaavia ja tasoa seurataan koko ajan.

– Nyt on menossa selvitys, jossa verrataan tutkintopuolen ja avoimen kurssien tenttiarvosanoja. Niissä ei saisi olla suurta vaihtelua.

Ylä-Anttilan mukaan yli 30 prosenttia Avoimen yliopiston opiskelijoista on jo suorittanut akateemisen tutkinnon, mutta toisaalta mukaan mahtuu peruskoulupohjalta ponnistavia. Aiempien korkeakouluopintojen puuttuminen voikin olla haaste opettajille, mutta silti monet opettajat pitävät Avoimessa yliopistossa opettamista mielekkäänä.

– Avoimessa opiskelevilla on usein jo käytännön kokemusta työelämästä. He haluavat keskustella opettajien kanssa ja tuoda opetukseen omia esimerkkejään.

Jonotusta ja lomakkeen täyttöä

Nyt osa-aikaeläkkeellä oleva Leena Ylä-Anttila aloitti työt Kauppakorkeakoulun avoimen yliopiston koulutuspäällikkönä vuonna 1993, heti ensimmäisten kurssien alkaessa.

– Kauppakorkeakoulun avoin yliopisto perustettiin opetusministeriön ja korkeakoulujen välisten neuvottelujen tuloksena. Koulutus oli keskeinen lääke 1990-luvun alun lamaan ja valtiolta saatiin erilaisiin koulutusohjelmiin rahoitusta, hän kertoo.

Ensimmäiset Avoimen yliopiston kurssit olivat kesäkursseja, joita oli mainostettu Helsingin Sanomissa. Kun opetukseen halusi ilmoittautua, piti jonottaa Avoimen yliopiston toimistoon, täyttää ilmoittautumislomake ja maksaa kassalippaaseen 200 markkaa käteisellä.

– Jono jatkui jopa Hietaniemen hautausmaalle asti silloisista Hietaniemenkatu 7:ssä olevista tiloista, Ylä-Anttila muistelee.

1990-luvun loppupuolella käyttöön otettiin puhelinilmoittautuminen, mutta silloinkin opiskelupaikka piti tulla maksamaan ja lunastamaan toimistolle. Viimeiset kaksi vuotta ilmoittuminen on ollut sähköistä ja paikan on voinut maksaa nettipankissa.

Teksti: Tea Kalska

Avoimen yliopiston syntymäpäiväkahvit 21.5. kello 15-16.30 Kauppakorkeakoulun päärakennuksen aulassa, Runeberginkatu 14-16. Tervetuloa!

Lisätietoja Aalto-yliopiston avoimesta yliopistosta verkkosivuilta (avoin.aalto.fi)

Ihon alla oleva, paljain silmin nähtävä rasva ei välttämättä korreloi sisäelinrasvan määrän kanssa – hoikkakin ihminen voi olla ”sisäisesti lihava”. Kehon sisällä piilevä rasva saattaa olla terveysriski: metabolinen oireyhtymä on yhteinen tekijä ainakin syövälle, diabetekselle, valtimonrasvoittumistaudille ja neurologisille häiriöille sekä välillisesti psykiatrisille häiriöille ja sydämen vajaatoiminnalle. Nämä suomalaisiakin vaivaat krooniset sairaudet vastaavat suurta osaa terveydenhuollon kustannuksista ja heikentävät monen ihmisen terveyttä.

Sisäelinten ympärille kertyvän rasvan määrää on hyvää pitää silmällä terveystarkastusten yhteydessä. Näin riskiryhmät ehditään tunnistaa ja elintapoja muuttaa ennen kuin vakavia terveysongelmia syntyy. Magneettikuvaukset ja röntgentomografiat ovat kuitenkin liian kalliita toimenpiteitä rutiinitarkastuksiin käytettäviksi. Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämä laite sen sijaan on niin edullinen, että sellaisia on varaa hankkia työterveyshuoltoon ja terveyskeskuksiin.

Laitteen prototyyppi on valmis. Alustavat tulokset vaikuttavat lupaavilta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) radiologiaosastolla tullaan aloittamaan pilotti, jossa magneettikuvauksen avulla arvioidaan laitteen ottamien sisäelinkuvien tarkkuutta. 

Lisätietoa: 

Professori Raimo Sepponen
raimo.sepponen@aalto.fi
p. 050 551 2223
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu, elektroniikan laitos

Kuvassa sisäisen rasvan mittarin prototyyppi ilman koteloa. Menetelmä perustuu eri kudosten määrän ja jakautuman toteamiseen niiden sähköisten ominaisuuksien perusteella: rasvakudos johtaa huonosti sähköä verrattuna lihaskudokseen ja sisäelimiin. Tutkittava henkilö seisoo hetken laitteen kelan sisällä. Heikon vaihtomagneettikentän avulla saadaan selville kehon rasvakudoksen määrä ja jakautuma ihonalaisen ja sisäisen rasvan välillä.

Yleisin aivojen toimintahäiriö on aivoverenkiertohäiriö eli AVH, joka voi olla esimerkiksi aivoverisuonen tukos eli aivoinfarkti tai aivoverisuonen repeämän aiheuttama verenvuoto. AVH on suomalaisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Suomessa AVH-tapauksia on vuosittain noin 15 000. Se ei ole pelkästään vanhojen ihmisten tauti, vaan moni työikäinenkin sairastuu.

AVH aiheuttaa hermokudosvaurion, joka voi vaikuttaa henkilön fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Siitä voi seurata erilaisia fyysisiä oireita, kuten halvauksia ja tuntopuutoksia, sekä häiriöitä henkisessä suoriutumisessa, kuten puheessa, havaitsemisessa ja päättelykyvyssä.  Toimintakykyyn vaikuttavia neurologisia oireita ilmenee noin puolella AVH:sta selviytyneistä. 

Oireita voi hoitaa kuntoutuksella riippumatta potilaan iästä, sukupuolesta tai sairauden vaikeusasteesta (Aivoinfarktin käypä hoito -suositus, 2006).

Koetilassa simuloidaan potilaan selviytymistä arkielämän ärsykkeiden keskellä

Kuntoutuspoliklinikalle avattava SALI-niminen koetila on tarkoitettu lähes oireettomien ja takaisin työelämään pyrkivien AVH-potilaiden neuropsykologisen toimintakyvyn arviointiin ja kuntoutukseen.

SALIn avulla pystytään arvioimaan ihmisen aivojen toimintoja, jotka liittyvät esimerkiksi havaitsemiseen, tunnistamiseen, päättelyyn ja muistamiseen. Potilaalle esitetään erilaisia ärsykkeitä kuten ääniä ja erimuotoisia tai värisiä kuvioita, joihin on reagoitava tietyn logiikan mukaan: esimerkiksi siirtymällä tilassa tiettyyn paikkaan tai koskettamalla tiettyä kohtaa seinässä.

– Useiden ärsykkeiden yhtäaikaista käsittelyä tarvitaan jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen. Esimerkiksi katua ylittäessä täytyy samaan aikaan kävellä, väistää autoja ja muita liikkujia sekä tarkkailla liikennevaloja samalla, kun altistutaan melulle ja muille keskittymistä vaikeuttaville häiriöille, kertoo laboratorioinsinööri Matti Linnavuo Aalto-yliopistosta.

Lisätietoa

Professori Raimo Sepponen
raimo.sepponen@aalto.fi
p. 050 551 2223

Laboratorioinsinööri Matti Linnavuo
matti.linnavuo@aalto.fi
p. 0400 618 530
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu, elektroniikan laitos

Näyttelyn temaattinen konsepti on muotoilija Arni Aromaan käsialaa.

Aalto-yliopiston opiskelijat pohtivat töissään nopeasti muuttuvaa maailmaa. Valmistuneiden töissä esitellään mielenkiintoisia näkökulmia ja ennakkoluulottomia visioita globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. Ne heijastelevat toivoa ja innostusta uusien mahdollisuuksien kynnyksellä.

Masters of Aalto järjestetään Kruununmakasiini-rakennuksessa Hämeentien ja Lautatarhankadun risteyksessä. Helsingin kaupungin omistama 121-vuotias rakennus on toiminut ennen valtion viljamakasiinina ja varastona ja avautuu nyt ensimmäistä kertaa yleisölle.

Näyttelyn lisäksi Aalto-yliopisto kutsuu yleisöä mukaan seminaareihin, työpajoihin ja tilaisuuksiin, joista tässä poiminta: 

16.5. Me and We -seminaari pohtii luovuuden roolia: miten luova prosessi muuttuu maailman muuttumisen vauhdissa. Löytyykö tilaa luovuudelle ja miten luovuutta tulisi tukea? Aihetta pohtimassa mm. Senior Design Specialist Paula Bello KONEesta sekä toimitusjohtaja Kigge Hvid tanskalaisesta Index: Design to Improve Life -järjestöstä. Seminaari on englanninkielinen.

14.5. kansainvälisessä seminaarissa Co-creating sustainable opportunities for all aiheina ovat mm. kaupungistuminen, liiketoimintamallien muuttaminen, sosiaalinen yrittäjyys ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Seminaari on englanninkielinen.

21.5. Seminaari Hyvinvoinnin muotoilu – julkisia palveluja kehittämässä tarkastelee mm. muotoilun roolia kasvavien tarpeiden ja niukkenevien resurssien välisessä yhtälössä.  Hyvä muotoilu perustuu realistiseen käsitykseen todellisuudesta ja siitä, millaisia vaikutuksia uusilla ratkaisuilla voi olla. 

18.–19.5. ARTS Exposed -myyntitapahtumassa esillä on kokoelma Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun alumnien ja nykyopiskelijoiden suunnittelemia uutuuksia ja omia klassikoita. Myynissä on aiempaa enemmän yksittäiskappaleita sekä piensarjatuotantoa.  Kokoelmassa on esillä mm. muotikuvituksia nousevalta nuorelta Johanna Härköseltä sekä jo meritoituneelta Minni Havakselta (Minni f. Ronya), uniikkeja sekä piensarjatuotantoa taiteen ja muotoilun rajapinnalla työskentelevältä Veera Kuljulta (Raivio & Kulju) sekä nuorelta keramiikka- ja lasitaiteen opintoja viimeistelevältä Matias Liimataiselta. Tapahtumassa on myös kalusteiden tekijöitä kuten Mikko Paakkanen, POIAT sekä lahtelainen StudioHH. Kuvataitelija Jenni Rope tuo ARTS Exposediin niin maalauksiaan kuin oman kustantamonsa sarjakuvia ja taidekirjoja.

Kruununmakasiinin tiloissa toimii tapahtuman ajan myös muotoilijoiden tuotteiden myyntipiste ja opiskelijoiden pitämä kahvila.

Masters of Aalto -tapahtuman pääyhteistyökumppanina toimii Helsingin kaupunki. Muut mahdollistajat: Antalis, DMP, Elisa, Experq, Hjelt Foundation, Martela, RGB, Teurastamo, Teknos, Unigrafia, Viinitie Masters of Aalto -tapahtuma 8.−26.5.2013, Kruununmakasiini, Hämeentie 39, Helsinki.

Näyttely on avoinna arkisin klo 12–20 ja viikonloppuisin klo 12–18. Vapaa pääsy.

Lisätietoa:

Kartta, logot ja kuvapankki

Verkkosivut (moa.aalto.fi) 

Tuottaja Katri Winqvist
katri.winqvist@aalto.fi
puh. 050 591 4314

Omista ideoiden lähteistään kertovat muotoilujohtaja Ville Kokkonen Artekista, professori Pertti Hakonen O.V. Lounasmaa -laboratoriosta ja toimitusjohtaja Antti Stén pelifirma Boomlagoonista. Luovuuden johtamisesta puhuu Nando Malmelin, joka vetää aiheeseen liittyvää tutkimushanketta Kauppakorkeakoulussa. 

Emeritusprofessori Kari Uusikylä pohtii kolumnissaan, mikä luovuutta uhkaa ja miten sitä voi itse kukin suojella.

Kuka-jutussa palkittu muotoilija Arni Aromaa kertoo pitkästä taipaleestaan yrittäjänä. Hän toimii myös kuraattorina 8.5. avautuvalle Masters of Aalto -näyttelylle, jonka syntyä seurataan lehden reportaasissa.

Aalto University Magazine on saatavilla Aalto-yliopiston kampuksilla lehtitelineistä tai korkeakoulujen viestintäyksiköistä.

Näköislehti verkossa (issuu.com)

Pääartikkelien englanninkieliset käännökset (aalto.fi/magazine)

Tämä käy ilmi taiteen maisteri Mira Kallio-Tavinin väitöskirjasta, joka tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa 17.5.2013.

Tutkimus tuo esille uutta, erityiskasvatuksesta ja terapiasta poikkeavaa näkemystä taidekasvatuksen kentälle tarkastelemalla kriittisesti perinteisiä käsityksiä oppimisesta ja kasvatuksesta.

Eettinen kohtaaminen on erityisen tärkeää, kun työskennellään erityistä tukea tarvitsevan henkilön kanssa. Tässä kohtaamisessa toinen osapuoli on itseä tärkeämpi. Kaikki pedagogiset tilanteet ovat ainutlaatuisia, eivätkä toisen ihmisen tarpeet ja halut välttämättä vastaa omia. Siksi on olennaista pidättäytyä ennakko-oletuksista, joita taidepedagogilla mahdollisesti on toisesta osapuolesta.

– Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei pedagogi pyri muuttamaan autistista henkilöä omista lähtökohdistaan käsin. Sen sijaan pedagogi pyrkii selvittämään tarkemmin toisen osapuolen omat päämäärät oppimisen lähtökohdiksi, Kallio-Tavin havainnollistaa.

Autistisella henkilöllä on erilainen tapa olla

Kallio-Tavinin tutkimuksesta käy ilmi, että sosiaalinen ja taiteellinen vuorovaikutus on tarpeellista ja merkityksellistä autistiselle henkilölle. Halu ja tarve sosiaaliseen vuorovaikutukseen saattavat kuitenkin ilmetä toisin kuin ei-autistisella ihmisellä, mikä johtaa usein vääriin tulkintoihin. Tutkimuksessa tarkastellaan myös fenomenologisia kehokäsityksiä suhteessa normatiiviseen ja siitä poikkeaviin kehokokemuksiin.

– Esimerkiksi tekninen laite, kamera tai musiikinkuuntelulaite voi olennaisesti vahvistaa autistisen ihmisen kehollista maailmaan kuulumista. Tällainen laite ei siten välttämättä ole eristäytymisen muoto vaan päinvastoin mahdollisuus kytkeytyä ympäristöön.

Kallio-Tavin tarkastelee tutkimuskohteitaan eurooppalaisen mannermaisen filosofian ja pohjoisamerikkalaisen ”disability”-tutkimuksen näkökulmista. Aineisto muodostuu videotaltioinneista kahden vuoden mittaiselta työskentelyajanjaksolta. Visuaalinen tutkimusmenetelmä mahdollistaa taiteellisen yhteistyön monipuolisen ja rikkaan tulkinnan.

– Editoitu videoteos paljastaa yhteisestä taidetyöskentelystä olennaisimpia elementtejä, kuten toiston merkityksen, taidepedagogiset haasteet sekä kosketuksen saamat erilaiset merkitykset puhutun kielen puuttuessa. Tämä kohtaamisessa syntynyt ymmärrys auttaa luomaan eettisen suhteen toiseen, ja se on informatiivista muitakin pedagogisia tilanteita ajatellen, Kallio-Tavin summaa.

Väitöstilaisuus

Mira Kallio-Tavin valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta taidekasvatuksen koulutusohjelmasta vuonna 1999. Hän on työskennellyt kuvataideopettajana peruskouluissa, lukioissa ja kolmannen asteen oppilaitoksissa. Tällä hetkellä Kallio-Tavin toimii taidekasvatuksen yliopistonlehtorina Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa, jossa hän on soveltanut erityisesti kansainvälisiä lähestymistapoja suomalaiseen taidekasvatukseen.

Väitöskirja ”Encountering the Self, Other and Third: Researching the Crossroads of Art Pedagogy, Levinasian Ethics and Disability Studies” tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa 17.5.2013 klo 12, Mediakeskus Lumeen Sampo-sali, Hämeentie 135 C. Vastaväittäjänä toimii professori Anette Göthlund Konstfackista Tukholmasta. Väitöskirja on ilmestynyt toukokuussa 2013 Aalto-yliopiston väitöskirjasarjassa. Tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta: books.aalto.fi, tiedustelut: artsbooks@aalto.fi, puh. 050 313 7086.

Lisätietoja:

Mira Kallio-Tavin
puh. 050 434 2967
mira.kallio-tavin@aalto.fi
Aalto-yliopisto
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Metric-projekti (Metrics of environmental efficiency for metal production technologies) toteutetaan yliopistojen ja yritysten yhteistyönä. Tutkimushanke käynnistyi vuonna 2009 ja se päättyy kuluvan vuoden lopussa. Hanke on toteutettu kirjallisuustutkimuksena, työpajoissa yhdessä teollisuusyritysten kanssa sekä tapaustutkimuksena.

Ekologisen kestävyyden mittaamiselle on olemassa selkeä ja kasvava tarve

− Teollisuuden prosessien ekologisen kestävyyden mittaamiselle on olemassa selkeä ja kasvava tarve. Yrityksen toiminnan kokonaisvaikutukset ovat toisistaan riippuvaisia, eikä pelkkien ympäristötekijöiden huomioiminen riitä. Kestävyysindeksillä saatava tieto parhaista toimintatavoista helpottaa myös viranomaisten työtä ja päätöksentekoa, toteaa professori Olli Dahl Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulusta. 

Yksittäisen ympäristön tilaa parantavan investoinnin lisäksi kehitettyä indeksiä voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin. Sillä voidaan mitata esimerkiksi konsernin yksittäisten tehtaiden kestävyyttä ja verrata niitä toisiinsa. Saadun informaation perusteella yrityksen johto voi osoittaa investointirahoja eri tehtaille tarpeen mukaan, kestävää kehitystä edistäen. Lisäksi indeksiä voidaan käyttää yritysostoissa, joissa pyritään minimoimaan riskejä ja varmistamaan ostettavan kohteen kestävyys.

Mitä, miten ja miksi mitataan?

Tutkimushankkeen tavoitteena on laatia yrityksen toiminnan kestävyyttä mittaava malli, joka huomio kaikki neljä edellä mainittua osa-aluetta. Näistä osa-alueista ympäristökuormituksen mittaaminen on yksinkertaisinta, koska asiat ovat pääsääntöisesti mitattavissa numeerisesti.

Haasteita muodostuu sosiaalisten ja juridisten asioiden mittaamisessa ja arvottamisessa, koska yksiselitteisiä numeraalisia indikaattoreita ei ole olemassa. Myös taloudellisten vaikutusten mittaaminen on haastavaa, koska osa vaikutuksista on välillisiä ja osa, kuten yrityksen imago erittäin vaikeasti arvioitavaa. Tämän lisäksi asioiden keskinäisen riippuvuuden ymmärtäminen on erittäin haasteellista.

Kehitetty indeksi on nyt testaamisvaiheessa. Saatu palaute ja kokemukset teollisuudesta auttavat kehittämään indeksiä eteenpäin. Testaus todellisin esimerkein tuo hyvin esille indeksin avulla saavutettavat edut.

Mittaamista havainnollistava esimerkkitapaus

Seuraava esimerkki havainnollistaa mitattavien tekijöiden riippuvuutta toisistaan sekä mittaamisen vaikeutta ja tarvetta.

Ympäristöluvan tarkastamisen yhteydessä yritykselle myönnettiin ympäristölupa, jossa määrättiin että sen toiminnan yhden avoimen prosessin kaasujen hiukkaspitoisuuksia on alennettava erillisellä ulkoisella suodattimella, jolla ulkoilmaan joutuvat hiukkaspäästöt saadaan puhdistettua. Tavoite on hyvä, mutta laajemmin tarkasteltuna asia ei ole aivan yksinkertainen.

Hiukkaspäästöjen puhdistaminen vaatii aina runsaasti energiaa, koska imettävien ja puhdistettavien kaasujen määrä on suuri ja hiukkaspitoisuudet alhaiset. Puhdistukseen vaadittava sähköenergia joudutaan tuottamaan pahimmassa tapauksessa viereisessä kivihiilivoimalaitoksessa, jolloin sähkön tuotannon ilmapäästöt kasvavat lisääntyneen energian tarpeen johdosta. Tehokkaampi hiukkasten puhdistaminen erillisellä laitteella vähentää hiukkasten määrää tehdasrakennuksen lähellä ja läheisessä taajamassa, mutta ilmavirtausten ja sekoittumisen takia hiukkasten määrä vähenee vain muutamia promilleja verrattuna alkuperäiseen tilanteeseen.

Ympäristöviranomaisten vaatimalla investoinnilla vähennettiin siis vähäisessä määrin paikallisia hiukkaspäästöjä, mutta lisättiin selvästi sähköntuotannon ilmapäästöjä. Investoinnin arvo oli miljoonia euroja, joten sen myötä yhtiön investointikustannukset kasvoivat hetkellisesti ja tuotantokustannukset pysyvästi. Sen lisäksi vaadittu järjestely lisäsi rakennuksessa työskentelevien ihmisten altistusta hiukkaspäästöille, koska suljetussa järjestelmässä sisäilman hiukkasten määrä kasvoi merkittävästi.  Eli yksittäisen päätöksen ja investoinnin vaikutukset ulottuivat ympäristöasioista, taloudellisten asioiden kautta sosiaalisiin vaikutuksiin.

Lisätietoja:

Professori Olli Dahl, Aalto-yliopisto, 040 540 1070 Johtaja Ilkka Kojo, Environment & Sustainability, Outotec Oyj, 040 758 7447 Johtaja Tuomas Haikka, Kestävä kehitys ja ympäristö, Outokumpu Oyj, 040 749 4218 Johtaja Harri Leppänen, Environment, Quality & Safety, Ruukki Metals Oy, 020 59 22389

Prosessiteollisuuden toiminnan kestävyyttä selvittävä Metric-hanke (Metrics of environmental efficiency for metal production technologies) on Tekes-rahoitteinen SHOK -projekti. Se kuuluu FIMECC OY:n hallinnoimaan ELEMET -tutkimusohjelmaan. Hankkeessa ovat mukana Aalto-yliopiston puhtaiden teknologioiden ja mekaanisen prosessi- ja kierrätystekniikan tutkimusryhmät, Helsingin yliopiston ympäristöjuridiikan tutkimusryhmä sekä Outotec Oyj, Outokumpu Oyj ja Ruukki Metals Oy.

Suunnittelutehtävänä oli visualisoida laattoihin Aalto-yliopiston brändiä ja arvoja sekä suomalaisuutta. Toisaalta lähtökohtina olivat myös kansainvälisyys ja avoin kommunikointi: ajatuksena oli tuoda esille opiskelijoiden näkemys omasta yliopistostaan.

– Saimme "toivelistan", arvoista, joita laattojen tulisi edustaa. Ideointi tapahtui ryhmässä, ja valitsimme yhdessä keskustellen toiveista sellaiset, joita opiskelijoina halusimme korostaa. Halusimme tehdä laattoja, joissa olisi hyvä tarina ja joissa korostuu ihmisten kohtaamisen merkitys, kertoo tekstiilitaiteen opiskelija Marjaana Tanttu.

Projektiin osallistui 12 opiskelijaa useasta eri maasta ja maisteriohjelmasta, kuten tekstiilitaiteen, teollisen muotoilun ja uuden median koulutusohjelmista. Tuloksena syntyi kuutisenkymmentä laattaa, joiden kuva-aiheet vaihtelevat geometrisista ja symbolisista kuvioista suomalaismetsän eläimiin. Värit noudattelevat yliopiston visuaalisen ohjeiston mukaisia päävärejä. Postikortin kokoisia laattoja voi käyttää yksittäin tai sarjana koriste- ja sisustuselementtinä.

Lahjaesineitä johdon jaettavaksi

Laatat ovat prototyyppejä, joista osa päätyy tuotantoon ja liikelahjoiksi yliopiston ylimmän johdon käyttöön. Tilaajana on yliopiston viestintä ja markkinointi. Laatat on toteutettu yhteistyössä Fiskarsin kanssa ja poltettu Arabian tehtaassa, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun naapurissa.

Aalto-yliopiston korkeakouluja ja laitoksia yhdistävä Aaltoliike-projekti sai alkunsa vuonna 2010 Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa opettaja Laura Isoniemen ideoimana. Tuotesuunnittelukurssilla yhdistyvät luova ongelmanratkaisu, ryhmätyöskentely ja prototyyppien valmistus.

– Projekti antaa hyvän kosketuksen siihen, miten suunnitellaan tarkasti rajatun tehtävänannon puitteissa, mutta säilytetään kuitenkin oma kädenjälki ja tapa tehdä. Sitä suunnittelija saa varmasti pohtia läpi uransa. Kurssilla oli myös kiinnostavia luennoitsijoita, ja vierailimme eduskunnassa tutustumassa heidän lahjanantokäytäntöihinsä, sanoo Marjaana Tanttu.

Aaltoliike-kurssin vaiheita ja tuloksia on esillä näyttelyssä 3.–24. toukokuuta Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa (Hämeentie 135 C, 7. krs, Helsinki). Näyttely on avoinna maanantaista perjantaihin kello 8–20.

Kurssin opiskelijat:

Maria Elizarova, tekstiilitaide
Kati Isomaa, kaupan strateginen johtaminen
Pilvi Iso-Markku, teollinen muotoilu
Johanna Järvelä, tekstiilitaide
Yunhye Kim, taideteollinen muotoilu
Satomi Koyanagi, tilasuunnittelu
Annamari Lahtinen, tekstiilitaide
Sowon Lee, vaatetussuunnittelu ja pukutaide
Dan Qin, new media
Marjaana Tanttu, tekstiilitaide
Tiina Taskinen, tekstiilitaide
Lu Zeng, vaatetussuunnittelu ja pukutaide

Opettaja, koordinaattori: TaM, taidepedagogi Laura Isoniemi, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, muotoilun laitos (laura.isoniemi@aalto.fi)

Teksti: Paula Haikarainen
Kuvat: Aukusti Heinonen

Suljettuja yhdyskuntajätteiden kaatopaikkoja pitää lakien mukaan hoitaa niin kauan, että kaatopaikalta ei pääse ympäristöön haitallisia päästöjä.

− Kolmekymmentä vuotta on yleensä liian lyhyt aika kaatopaikan jälkihoitoon. Suurilla kaatopaikoilla jälkihoito voi viedä yli 200 vuotta, keskisuurilla kaatopaikoilla 75 vuotta, Yu Wang toteaa. 

Tutkimuksessa esitetään optimoitu suotovesien käsittelymenetelmä, jolla jälkihoitoaikaa voidaan lyhentää merkittävästi ja samalla pienentää jälkihoidon kustannuksia. Suuren kaatopaikan jälkihoitoaika voidaan menetelmän avulla lyhentää noin 75 vuoteen, keskisuuren kaatopaikan jälkihoitoaika 25 vuoteen.

Tutkimuksessa suotovesistä poistettiin typpeä biologisessa esikäsittelyprosessissa. Esikäsittelyn jälkeen suotovedet kierrätettiin takaisin kaatopaikalle. Perinteisesti likaisia suotovesiä ei kierrätetä, vaan ne johdetaan jätevedenpuhdistuslaitokselle.

Säästöjä kustannuksiin

Wang kehitti väitöskirjassaan ennustemallin, jonka avulla kaatopaikan jälkihoidosta vastaavat henkilöt voivat määritellä tarvittavan jatkohoitoajan pituuden ja testata, miten erilaiset strategiat vaikuttavat jälkihoitoajan pituuteen ja jälkihoidosta aiheutuviin kustannuksiin. Yleensä kustannukset ovat sitä suuremmat, mitä pidempi jälkihoitoaika on.

− Optimoidulla jälkihoidolla, jossa suotovesiä kierrätetään ja typpeä poistetaan biologisella esikäsittelyllä, voidaan kustannuksissa säästää 30–40 prosenttia verrattuna perinteiseen jälkihoitotapaan, Wang sanoo. Wang teki tutkimukset laboratoriossa kaatopaikkasimulaattorilla. Simulaattori on suuri astia, joka täytetään oikeilta kaatopaikoilta kerätyllä jätteellä. Simulaattorissa voidaan olosuhteita vaihdella, kierrättää suotovesiä ja mitata jätteen hajoamisprosessista syntyviä kaasu- ja suotovesipäästöjä.

Työn tulokset ovat merkittäviä kaatopaikkojen jälkihoidosta vastaaville. Ennustemallin avulla jälkihoidosta vastaavat voivat selvittää mahdollisuuksia jälkihoitoajan lyhentämiseen ja laatia kustannusarvioita. Menetelmää voidaan soveltaa laajasti erilaisiin yhdyskuntajätteen kaatopaikkoihin.

Wangin väitöskirja verkossa (otalib.aalto.fi)

DI Yu Wang väittelee 3.5.2013 klo 12 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksella aiheesta Leachate management in the aftercare period of municipal waste landfills. Väitöskirjan nimi on suomeksi Suotovesien hallinta yhdyskuntajätteiden kaatopaikan jälkihoidon aikana. Väitöksen ala on jätehuoltotekniikka. Paikka: Rakentajanaukio 4 A, Sali R1, Espoo.


Lisätietoja:

Yu Wang
yu.wang@aalto.fi
puh. 040 829 7656
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu
Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos

PdP-kurssi alkoi jo syksyllä. Pitkän talven aikana opiskelijat hakivat tietoa, tekivät taustaselvityksiä ja kokeilivat käytännössä asioita, jotka vaikuttivat suunniteltavan tuotteen toimivuuteen.

Tarve kurssilla kehitettyihin tuotteisiin tuli sponsoriyrityksiltä, mutta prototyypit suunniteltiin noin 10 hengen opiskelijaryhmissä. Kurssi poiki kaikkiaan 19 prototyyppiä.

Tuotteiden skaala oli värikäs – esillä oli esimerkiksi uuden sukupolven komposti, metsästysonnettomuuksia vähentävä älykäs kivääri, vanhuksille suunniteltu turvalattia ja suunnitelma paremman kaupunkipyöräilyn puolesta.

Hygieniaa kosketusnäyttöön

Joitakin PdP-kurssilla kehitettyjä tuotteita pääsi kokeilemaan Design Factoryllä myös käytännössä. Team Arcticum -ryhmä kehitti Nordic Hugin sponsoroimana tuotteen, jota jokainen tahmaista kosketusnäyttöä toistuvasti hihaansa pyyhkivä osaa arvostaa.

Se on julkisiin tiloihin – kuten toimistoihin tai hotellien auloihin – suunniteltu laite, josta saa kosketusnäyttöjen puhdistukseen tarkoitettua ainetta. Näyttöjä pilaavien kemikaalien ja alkoholin sijasta puhdistusaineessa on käytetty arktista marjaa, lakkaa.

Puhdistusaine on Nordic Hugin keksimä tuote, mutta opiskelijat kehittivät laitteen, joka sitä annostelee. Kun laitteen edessä heilauttaa kättään, siitä tulee ulos puhdistusaineella kyllästettyä paperia. Prototyyppi printattiin ADDLABin 3D-tulostimella.

̶ Tällaiselle tuotteelle on tilausta, sillä kosketusnäytöissä on 16 kertaa niin paljon bakteereita kuin vessanpöntön istuimessa. Kosketusnäytöt myös lisääntyvät koko ajan, valaisee konetekniikan opiskelija Tik Ho Lee. 

Lee on yksi kymmenhenkisen Team Arcticumin jäsenistä. Tiimissä oli seitsemän opiskelijaa Aalto-yliopistosta ja kolme Tukholman Kungliga Tekniska Högskolanista.  

PdP-kurssia on järjestetty jo vuodesta 1997 asti ja projekteja on tähän mennessä ollut yhteensä 189. Kurssia organisoi Insinööritieteiden korkeakoulu.

Lisätietoa: pdp.fi

Teksti: Tea Kalska
Kuvat: Design Factoryn henkilökunta

Tuomariston mielestä Satu Maarasen mallisto oli ylivoimainen ja päätös yksimielinen.

– Satu Maarasen työskentely hänen käyttämänsä materiaalin kanssa vakuutti meidät täysin. Myös hänen värien käyttönsä on vahvaa, tuomaristoa johtanut Felipe Oliveira Baptista kertoi.

– Aalto-yliopisto on noussut kansainvälisesti kiinnostavimpien muotikoulujen kärkeen! Aalto-yliopisto on ensimmäinen koulu, jonka opiskelijat ovat voittaneet kilpailun kaksi kertaa peräkkäin. Menestyksemme on pitkäjänteisen ja määrätietoisen opetuksen ja koulutuksen kehittämisen tulosta. Annamme opiskelijoille luomisen vapautta, tukea ja kannustusta, mutta heiltä myös vaaditaan, kertoo Muotoilun laitoksen johtaja, professori Pirjo Hirvonen.

Yksi alan arvostetuimmista kilpailuista

Ranskan Rivieralla Hyèresissä, kuuluisassa Villa Noailles'ssa jo 80-luvun alusta lähtien järjestettyä tapahtumaa pidetään yhtenä maailman arvostetuimmista alan kilpailuista. Sen toteuttavat samat tuottajat ja casting-ohjaajat, jotka tekevät Pariisin muotiviikoilla Chanelin ja Balenciagan kaltaisten suurten muotitalojen näytöksiä.

Kilpailun tuomaristot koostuu joka vuosi muotialan suurimmista kansainvälisistä vaikuttajista. Tänä vuonna raatia johti Lacosten taiteellinen johtaja Felipe Oliveira Baptista. Kilpailutyöt esiteltiin kolmena eri päivänä kolmessa eri näytöksessä alan ammattilaisille, asiantuntijoille ja yleisölle.

Kilpailu on toiminut ponnahduslautana monelle kansainväliselle suunnittelijanimelle, kuten Viktor&Rolf, Thierry Muglerin pääsuunnittelija Romain Kremer, Felipe Oliveira Baptista ja Henrik Vibskov.

Satu Maaranen valittiin kilpailun kymmenen finalistin joukkoon 355 hakijan joukosta. 28e Festival International de Mode & de Photographie Hyères 2013 järjestettiin 26.–29. huhtikuuta 2013 Villa Noilles'ssa, Ranskassa.

Palkinto myös vuonna 2012

Vuonna 2012 kolme nuorta vaatetussuunnittelun opiskelijaa Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta voitti Hyères Fashion Festivalin pääpalkinnon. Tuolloin toisen vuosikurssin kandiopiskelijat Siiri Raasakka, Tiia Sirén ja Elina Laitinen saivat Grand Prix -palkinnon miestenvaatemallistostaan, jonka perusidea oli kuvitteellinen urbaani nomadiheimo. Nyt kolmikko esitteli kutsuttuna vuoden aikana työstämänsä uuden miestenvaatemallistonsa "The Voice of Unheard", joka festivaalin johtajan Jean-Pierre Blancin mukaan oli "täynnä luovaa energiaa" ja valmis kaupallistettavaksi. Mallisto esitellään uudelleen Pariisin miesten muotiviikoilla kesällä 2013.

Voittanut kokoelma Näytös13-näytöksessä

Satu Maarasen Garment in Landscape -kokoelma on mukana Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Näytös13-tilaisuudessa perjantaina 24.5.2013 kello 18 Suvilahdessa. Joka keväisessä näytöksessä esitellään yleisölle korkeakoulun vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelman valmistuvien opiskelijoiden suunnittelemat mallistot.

Kuvat: Aleksi Niemelä

Lisätiedot:

Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu:
Tuomas Laitinen, lehtori , puh. 040 952 6024
Anne Tapanainen, viestintäpäällikkö, puh. 050 434 9711
villanoailles-hyeres.com/hyeres2013/

Hiilinanoputkien atomirakennetta kuvataan kiraali-indekseinä tunnetuilla kokonaislukupareilla (n, m) eli kiraalisuutena.

− Nanoputkien atomirakenne määrää niiden optiset ja sähköiset ominaisuudet, joten sen hallinta on avain niiden käytännön sovellusten kehittämiseen, sanoo Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun teknillisen fysiikan laitoksen nanomateriaaliryhmän johtaja, professori Esko I. Kauppinen.

Vuosien mittaan on edistytty huomattavasti kehitettäessä erilaisia synteesimenetelmiä tuottaa hallitusti nanoputkia. SWNT-putkien kiraalirakenteen tarkkaa hallintaa on kuitenkin haitannut suuresti se, että putkien kasvatuksessa tarvittavien metallisten nanohiukkaskatalyyttien muodostumisen ja niiden kiderakenteen hallintaan ei ole käytännön keinoja putken kasvun aikana.

− Onnistuimme tuottamaan epitaksiaalisia, yksikiteisiä kobolttinanohiukkasia pelkistämällä koboltin ja kiteisen magnesiumoksidin kiinteää liuosta hiilimonoksidissa, paljastaa Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun tutkijatohtori Maoshuai He.

− SWNT-putkien selektiiviseen kasvattamiseen käytettiin ensimmäistä kertaa kiderakenteeltaan hallittuja katalyyttihiukkasia, lisää Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun senioritutkija Hua Jiang.

Ottamalla uudet katalyytit käyttöön tavanomaisessa CVD-reaktorissa tutkijaryhmä osoitti puolijohtavien SWNT-putkien ensisijaisen kasvun (～90 %) ja poikkeuksellisen suuren osuuden(6,5) putkia (53 %) kun kasvatus tapahtui 500 celsiusasteessa hiilimonoksidissa. He osoittivat lisäksi, että kiraalinen preferenssi muuttui (6,5) putkista 500 celsiusasteessa (7, 6) ja (9, 4) putkiin 400 celsiusasteessa.

− Nämä havainnot avaavat uusia mahdollisuuksia sekä SWNT-putkien rakenteen hallinnassa että niiden kasvumekanismien selvittämisessä, joten ne ovat tärkeitä nanoputkien kasvun taustalla olevan tieteen perusteiden ymmärtämisessä, toteaa professori Juha Lehtonen Aalto-yliopistosta.

Tutkimus on julkaistu äskettäin Nature Publishing Groupin lehdessä Scientific Reports,3 (2013), 1460. Linkki artikkeliin: http://www.nature.com/srep/2013/130315/srep01460/full/srep01460.html

Tätä työtä on tuettu taloudellisesti Aalto-yliopiston digitalisoitumisen ja energiateknologian tutkimusohjelman (MIDE) CNB-E-hankkeessa ja Aalto-yliopiston energiatehokkuusohjelman MOPPI-hankkeessa. Tässä työssä on hyödynnetty Aalto-yliopiston nanomikroskopiakeskuksentiloja ja A.P. Møllerin ja Chastine Mc-Kinney Møllerin rahastosta tuetun Tanskan teknillisen yliopiston elektroninanoskopian keskuksen tiloja.

Linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=ai7N84r-rnQ

Lisätietoja:

Professori Esko I. Kauppinen
puh. 040 509 8064
esko.kauppinen@aalto.fi
http://tfy.tkk.fi/nanomat/