Festivaaleilla esitettiin Peter von Baghin tuotannolle omistettu laaja retrospektiivi, johon kuului 11 pitkää elokuvaa ja viisi lyhytfilmiä sekä lisäksi kolme kokonaisuuteen muuten liittyvää elokuvaa, joista yhdessä von Bagh on toiminut käsikirjoittajana. Von Baghin The Finland Inside -sarja on Aki Kaurismäki -retrospektiivien ohella laajin suomalaiselle elokuvantekijälle koskaan ulkomailla omistettu katselmus.

The Finland Inside -sarjan vanhin elokuva on ohjaajan ainoa fiktio Kreivi (1971) ja tuorein essee-elokuvan saavutuksena esitelty Lastuja (2011). Sarjassa on kiinnitetty huomiota avautuvaan Suomen historian kuvaan. Avainvuosille 1939, 1944 ja 1952 on omistettu elokuvat kuten myös eri elämänalueiden tärkeille ihmisille. Kolmeosainen Mikko Niskasta käsittelevä dokumentti toimii virittäjänä sarjan kohokohdalle, elokuvalle Kahdeksan surmanluotia. Täyspitkä versio, 316 min, esitettiin ensimmäisen kerran ulkomailla 40 vuoden jälkeen. Järjestäjien mukaan
kysymyksessä on "teos, jossa on Zolan romaanien
väkivaltaa ja suuruutta".

Elokuvilla upea vastaanotto

Retrospektiivin vastaanotto elokuvajuhlilla oli innostunutta. Esimerkiksi fiktioelokuva Kreivi keräsi täyden salin. Rotterdamin elokuvajuhlat esitteli elokuvat ja tekijän julkaisuissaan syvällisesti ja oivaltavasti, ja lisäksi niin festivaali kuin lukuisat median edustajat tekivät lukuisia perusteellisia haastatteluja.

Festivaalin esittelylehti kuvaili Helsinki, ikuisesti -elokuvaa häikäiseväksi saavutukseksi, Viimeistä kesää puhutun historiankirjoituksen mestariteokseksi ja Sinitaivasta yhdeksi harvaksi rehelliseksi populaarikulttuurin monumentiksi.

– On äärimmäisen harvinaista, että joku saa tällaisen kunnianosoituksen. Joku, jonka elokuvia ei ole koskaan aiemmin näytetty Suomen ulkopuolella, toteaa Peter von Bagh englantilaisen elokuva-alan julkaisun Screenin artikkelissa.

Peter Von Bagh toimii elokuvahistorian professorina Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksella.

Rotterdamin elokuvafestivaalit on suuren luokan kulttuuritapahtuma. Esitettäviä elokuvia oli yli sadasta maasta. Festivaali pidettiin nyt 41. kerran.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun median laitoksen tutkijoiden ja opiskelijoiden yhteistyönä valmistunut kahdeksan ja puoli minuuttinen lyhytelokuva vie katsojan aikamatkalle Suomen paviljonkiin Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn. Elokuva on esillä 7. helmikuuta Pariisin Orsayn museossa avautuvassa mittavassa Akseli Gallen-Kallela -näyttelyssä.

Digitaalinen rekonstruktio pohjautuu kokonaisuudessaan kirjalliseen, ei-kokemusperäiseen materiaaliin. Rekonstruktiota varten on rakennettu vuorovaikutteinen, luonnollisessa mittakaavassa oleva pienoismalli, jossa liikkuminen 3D-lasien kanssa tuo tunnun alkuperäisessä paviljongissa liikkumisesta.

3D-teknologia tuo uusia mahdollisuuksia museokokemusten elävöittämiseen

– 3D-teknologia tuo historian ihmisten ulottuville ja mahdollistaa elämykselliset museokokemukset. Teknologian hyödyntäminen museotoiminnassa on Suomessa vielä harvinaista, mutta muualla maailmassa ne alkavat pikkuhiljaa yleistyä, kertoo hankkeesta vastannut professori Lily Díaz Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Medialaboratoriosta.

Keskeisiä hankkeeseen osallistuneita henkilöitä ovat Lily Díaz (tuottaja ja tutkija), Toni Enström (3D-mallinnus), Derek Fewster (tutkimus), Mikko Hovi (3D-mallinnus ja -animointi), Cvijeta Miljak (videoeditointi ja graafinen suunnittelu) ja Markku Reunanen (3D-mallinnus ja tutkimus).

Tuotanto on osa median laitoksen Medialaboratorion Systems of Representation -tutkimusryhmän hanketta, joka keskittyy Suomen vuoden 1900 maailmannäyttelyn paviljonkiin. Hanke on saanut Tekes-rahoitusta osana teollisen muotoilun ja koneensuunnittelun uusien menetelmien MASI-ohjelmaa.

Akseli Gallen-Kallela (1865-1931). Une passion finlandaise -näyttely Pariisin Musée d`Orsayssa 7.2.–6.5.2012.

Lisätiedot:
Professori Lily Díaz, p. 040 725 6925, lily.diaz@aalto.fi

Koordinaattori Markku Reunanen, p. 050 539 3321, markku.reunanen@aalto.fi

Tiedottaja Saara Koskinen p. 050 594 3422, saara.koskinen@aalto.fi

Lyhytelokuvan teosta kertova blogi.

Ilkka Niemelä (s. 1961) on suorittanut tekniikan tohtorin tutkinnon Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1993, ja hänet nimitettiin Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsittelytekniikan professoriksi vuonna 2000. Hän toimi tietojenkäsittelyteorian vastuualueen esimiehenä vuosina 2000–2007 ja tietotekniikan tutkinto-ohjelman vastuuprofessorina vuosina 2008–2010. Ilkka Niemelä nimitettiin Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaaniksi 1.1.2011 alkaen.

Ilkka Niemelän johtama tutkimusryhmä on kehittänyt uusia automaattisen päättelyn ja rajoiteohjelmoinnin menetelmiä laskennallisesti vaativien ongelmien ratkaisemiseksi ja tutkinut tällaisten menetelmien sovellutuksia. Niemelän tutkimusryhmä on myös osa Suomen Akatemian rahoittamaa laskennallisen päättelyn huippuyksikköä vuosina 2012–2017.
– Ilkka Niemelä on eturivin tutkijoitamme ja tehnyt erinomaista työtä Perustieteiden korkeakoulun dekaanina. Toivotan hänet tervetulleeksi uuteen tehtäväänsä jatkamaan Aalto-yliopiston tutkimuksen vahvistamista ja mm. professorien urajärjestelmän kehittämistä, toteaa rehtori Tuula Teeri.

Perustieteiden korkeakoulun dekaanin tehtävää hoitaa 1.3. alkaen korkeakoulun nykyinen varadekaani, professori Kimmo Kaski. Prosessi uuden dekaanin nimittämiseksi käynnistetään vielä helmikuun aikana.

Lisätietoja:
rehtori Tuula Teeri
puh. 050 512 4194 (assistentti Harriet Jehkonen)
president@aalto.fi

Toistaiseksi Noste on pienoismalli, mutta toteutettuna se on ulkotilaan sijoitettava, korkeimmillaan noin kaksimetrinen ja leveydeltään viisitoista metriä pitkä teos. Noste koostuu muodosta sekä valosta maisemassa ja muistuttaa maansiirrosta, aaltoa tai dyyniä.

– Teoksen taustalla on idea uuden sivun kääntymisestä. Ajatus tuli mieleen, kun mietin Aalto-yliopistoa – sitä, että nyt ollaan synnyttämässä jotain uutta, Ossi Konttinen kertoo.

Voittajateos Noste, Ossi Konttinen

Muistomerkillä näkyvyyttä lahjoittajille

Aalto-yliopiston varainhankintajohtaja Jyri Tawastin mukaan kaikille Aalto-yliopiston tutkinto-opiskelijoille, henkilöstölle ja alumneille tarkoitettu suunnittelukilpailu herätti paljon kiinnostusta: ensimmäiseen vaiheeseen osallistui 58 työtä, joita käytiin raadin kanssa läpi. Jatkoon valittiin lopulta 10 työtä.

– Lahjoittajat ovat mukana rakentamassa Aalto-yliopistoa yhdessä kanssamme ja muistomerkillä halutaankin antaa näkyvyys tälle työlle, Tawast selvittää.

2. palkinto Sattuma, Inni Pärnänen

3. palkinto Kolme kuutiota, Ilari Pirttilahti

Kilpailun toinen ja kolmas palkinto myönnettiin Aalto-yliopiston alumneille. Toiseksi kilpailussa sijoittui korusuunnittelija Inni Pärnänen teoksellaan Sattuma. Kolmannen palkinnon sai muotoilija Ilari Pirttilahti teoksestaan Kolme kuutiota. Kunniamaininta annettiin teollisen muotoilun ja arkkitehtuurin opiskelijan Joona Ala-Karvian ja arkkitehtuurin opiskelijan Ilkka Ala-Fossin teokselle Ajatustila.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani ja kilpailutyöt arvioineen raadin puheenjohtaja Helena Hyvönen kertoo raadin vaikuttuneen kilpailutöiden korkeasta tasosta.

– Kilpailutehtävä oli vaativa ja olikin hienoa, että kaikkien ehdotusten tekijät olivat ajatelleet muistomerkin rohkeasti uudella tavalla. Erityisesti ilahdutti muistomerkin näkeminen mahdollisena kohtaamispaikkana ja Aalto-yliopiston yhteisöllisyyden vahvistajana. Moni ehdotus olisi sellaisenaan valmis taideteos johonkin toiseen kontekstiin, ja haluaisinkin kannustaa osallistujia viemään ehdotuksiaan eteenpäin ja etsimään niille toteutuspaikkaa.

Kilpailutyöt arvioineen raadin mukaan Noste-teos on kaunis ja harmoninen ehdotus, joka toimii hienosti maamerkkinä ja maiseman elävöittäjänä. Voittoon vaikutti erityisesti teoksen mahdollisuus toimia yhteisöllisyyden lisääjänä Aalto-yliopiston kohtaamisissa.

Aalto-yliopisto järjesti suunnittelukilpailun yhteistyössä Graafisen suunnittelun ammattilaisten järjestö Grafian ja Teollisuustaiteen Liitto Ornamon kanssa. Kilpailun toiseen vaiheeseen valitut kymmenen työtä esitellään keväällä MoA-tapahtumassa.

Teksti: Tea Kalska
Kuvat: Mikko Raskinen

Aalto-yliopisto osallistuu viikonlopun ohjelmatarjontaan monipuolisesti, yhteensä 18 tapahtumalla.

Yksi Helsingin tapahtumapaikoista on Senaatintori ympäristöineen. Wonderwater Frozen Lights kutsuu kaikki yhteiseen jäälyhtytempaukseen lauantaina 4.2. Senaatintorille voi tuoda oman lyhtynsä, joista tuomaristo arvioi ja palkitsee parhaat. Tapahtumassa nähdään myös suunnittelijoita luomassa jäälyhtyjä ja pohditaan yhdessä vedenkulutusta. Torin kupeessa sijaitsee designpääkaupungin omassa studiotila, jossa järjestetään työpajoja perjantaista sunnuntaihin.

Mikä lämmittääkään pakkassäällä paremmin kuin sauna? Arabianrannassa on mahdollisuus saunoa puisessa Kanto-designsaunassa lauantaina 4.2. klo 12.00 - 20.00 ja sunnuntaina 5.2. klo 12.00. -16.00. Saunan on suunnitellut opiskelija Florian Ganter.

Paikan henki –kävelykierros perjantaina 3.2. klo 13.00-14.00 Kauppakorkeakoululla Töölössä, johdattaa osallistujansa tutustumaan päärakennuksen arkkitehtuuriin ja taiteeseen.

Lauantai-illan voi vuorostaan päättää osallistumalla Cut&Paste –suunnittelukilpailuun Korjaamolla. Kilpailussa työstetään digitaalisia 2D- ja 3D-animaatioita.

Tarkemmat tiedot yllä esitellyistä tapahtumista ja Aallon designpääkaupunkiviikonlopun ohjelma (pdf)

Aalto-yliopiston designpääkaupunkivuoden sivusto avattu osoitteessa living.aalto.fi/fi.

Koko designpääkaupunkiviikonlopun ohjelman voi ladata osoitteesta wdchelsinki2012.fi .

Kilpailijoiden tehtävänä oli laatia ennakkoluuloton, toteuttamiskelpoinen sekä kestävän kehityksen ja alueellisen hyvinvoinnin periaatteet huomioonottava suunnitelma, joka sisältää myös alueen käyttö- ja toimintaperiaatteet. Kampuspuutarha toteutetaan Otakaaren ja Rakentajanaukion väliselle alueelle.

Aalto Garden Otaniemi -opiskelijakilpailun tuomaristo valitsi yksimielisesti kilpailun 2. vaiheen ehdotuksista seuraavat kolme nimimerkkiä palkittavaksi:

I Palkinto 5000€ UOMAPUISTO, tekijä maisema-arkkitehtuurin opiskelija Sofia Tigerstedt
II Palkinto 2000€ PILKE-PUISTO, tekijä maisema-arkkitehtuutin opiskelija Elsi Lehto
III Palkinto 1000€ AALLON KANSI, tekijä maisema-arkkitehtuurin opiskelija Veera Tolvanen.

Tuomaristo lunasti loput viisi ehdotusta. Ehdotukset ovat:
LEMMEN LAITURIT, tekijä Aapo Pihkala; OTALAAKSO, tekijä Tuomo Ranto, OTANIEMEN DELTA, tekijä Suvi Saastamoinen; OTANIEMEN KEIDAS, tekijät Leena Holmila ja Maria Nordlund ja SAVONIA GARDEN, tekijä Yena Young.

I Palkinto 5000€, Uomapuisto

Ehdotus noudatti annettuja ohjeita parhaiten ja siinä oli tasapainoinen kaupunkipuutarhan jäsentely. Ratkaisu on realistinen ja myös toimintaidea oli hahmoteltu monipuolisesti. Ehdotus lisää toimintaa alueelle ja tukee yhteisöllisyyttä. Ehdotus on kehityskelpoisin toteutettavaksi. Sofia Tigerstedt  suunnitteli voittoisan työn.

II Palkinto 2000€, Pilke-puisto

Ehdotuksessa alue oli toiminnallisesti jaoteltu luontevasti erilaisiin paikkoihin, jotka loivat miellyttävän tunnelman ja ilmeen esim. valaistuksen osalta.

III Palkinto 1000€, Aallon kansi

Ehdotus oli runsas ja sisälsi paljon jännittäviä toimintamalleja, muun muassa maisema- ja koelaboratorion.

Tuomaristo päätti myös lunastaa viisi muuta 2. vaiheen ehdotusta.

Aalto Garden Otaniemi on osa Espoon kaupungin kolmiosaista kaupunkiviljelyhanketta, joka sijoittuu ns. T3-alueelle (Tapiola–Otaniemi–Keilaniemi). Aalto Garden Otaniemi on osa Aalto-yliopiston World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmistoa, Living+ .

Kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimi Aalto-yliopistosta professori Jorma Kyyrä. Muut tuomariston jäsenet ovat Aalto-yliopistosta suunnittelija Meri Löyttyniemi, ympäristötaiteen professori Markku Hakuri, maisema-arkkitehtuurin professori Jyrki Sinkkilä, maisema-arkkitehti Emilia Weckman, projektikoordinaattori Kaisa Kivelä sekä johtava toimitilapäällikkö Raija Valtiala, Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:stä toimitusjohtaja Kari Kontturi ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnasta hallituksen puheenjohtaja Voitto Kangas.

Lisätietoja:
Inka Finell
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
puh. 050 550 6251
inka.finell@aalto.fi

Aalto-yliopiston sisäinen työryhmä suositti 30.9.2011 ympäristötekniikan toimintaan muutoksia, jotka koskivat myös Lahden yliopistokeskusta, ja suositti, että yliopiston toimintamalli Lahden keskuksessa on uudistettava. Päätöksenteon valmistelemiseksi Aalto-yliopisto käynnisti yhteistoimintaneuvottelut, jonka piirissä olivat kaikki Lahden keskuksen 23 työntekijää.

Neuvottelujen tuloksena Insinööritieteiden korkeakoulun alaisuuteen kuuluvan Lahden keskuksen toimintaa ei jatketa hallinnollisesti omana yksikkönään. Ympäristöalan opetus ja tutkimus siirtyvät Otaniemeen osaksi ympäristötekniikan laitosta.
Aallon toiminta Lahdessa jatkuu kuitenkin mm. aluerahoitteisten tutkimushankkeiden muodossa. Yliopistolla on Lahdessa aktiivista toimintaa myös muotoilun alalla.

Vähennystarvetta opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta ei todettu olevan, vaan samat työtehtävät jatkuvat ensisijaisesti Espoossa, Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella. Palveluhenkilöstön vähennystarve Lahdessa on kevään 2012 jälkeen 11 henkilöä.
Kaikille pyritään tarjoamaan osaamista vastaavaa työtä pääkaupunkiseudulta tai Aallon muilta etäkampuksilta. Palveluhenkilöstön osalta Aalto-yliopisto ilmoittaa lopullisista päätöksistä helmikuun aikana.

Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) päätti vuonna 2009 auditointiryhmän esitykseen ja auditointiraporttiin perustuen, että Taideteollisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmässä oli puutteita suhteessa auditointikriteereihin. Arviointineuvoston päätös edellytti uusinta-auditointia.

Syksyllä 2011 toteutetun uusinta-auditoinnin tavoitteena oli arvioida, miten korkeakoulu on edennyt laadunvarmistusjärjestelmänsä kehittämisessä. Korkeakoulun menettelytapojen nähtiin nyt muodostavan toimivan järjestelmän, jota oli kehitetty määrätietoisesti ja systemaattisesti kahden viime vuoden aikana.
Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun katsottiin täyttävän laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunvarmistukselle asetetut kriteerit.

Lisätietoa Korkeakoulujen arviointineuvoston sivuilla. Arviointiraportti on luettavissa arviointineuvoston verkkosivuilla 6.2.2012 alkaen.

Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu ja insinööritieteiden korkeakoulun arkkitehtuurin laitos muodostivat yhdessä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun 1.1.2012.

Vuoden 2011 lopussa Aalto-yliopiston sijoitusvarallisuudesta 19 prosenttia oli osakesijoituksissa ja 81 prosenttia korko- ja rahamarkkinasijoituksissa. Vuoden lopun rahamarkkinasijoitusten painoa nosti joulukuussa saatu viimeinen osa valtion pääomituksesta.

Yliopiston sijoitussalkun kokonaistuotto vuonna 2011 oli -0,7 prosenttia, sijoitustoiminnalle asetetun vertailuindeksin tuoton ollessa -1,8 prosenttia. Osakesijoitusten tuotto vuoden aikana oli -9,4 prosenttia ja korko- ja rahamarkkinasijoitusten +2,5 prosenttia.
Yliopiston sijoitusstrategian mukaisen sijoitustoiminnan alettua loppukeväästä 2010, salkun kokonaistuotto oli +1,4 prosenttia, vertailuindeksin tuottaessa +0,2 prosenttia vastaavalla ajanjaksolla.

Kesäkuun lopussa päättynyt varainhankintakampanja saavutti sille asetetun 200 miljoonan euron tavoitteen. Joulukuussa 2011 saadun viimeisen valtion pääomituserän myötä yliopiston sijoitussalkun arvo nousi 819 miljoonaan euroon.

Sijoitukset tuovat lisärahoitusta opetukseen ja tutkimukseen

Rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden odotetaan jatkuvan myös alkuvuonna 2012, minkä vuoksi yliopiston sijoitusstrategia tulee olemaan varovainen myös vuonna 2012. Sijoitussalkun tuottotavoitetta ja osakepainoa tullaan nostamaan maltillisesti vuoden aikana pitkän aikavälin tavoitteen mukaisesti.
Aalto-yliopisto tulee raportoimaan sijoitustoiminnastaan tarkemmin maalis-huhtikuussa julkaistavassa toimintakertomuksessaan.

Aalto-yliopiston sijoitustoiminnan tarkoituksena on tuoda lisärahoitusta korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Pääoman tuottojen tarjoama lisärahoitus edistää yliopiston taloudellista itsenäisyyttä ja lisää yliopiston mahdollisuutta kohdistaa resursseja strategisille painopistealueille.

Tulevina vuosina pääoman tuotoilla on tavoitteena kattaa 6–8 prosenttia yliopiston noin 400 miljoonan euron vuosittaisesta toimintabudjetista.

Lisätiedot:
talousjohtaja Marianna Bom, Aalto-yliopisto, marianna.bom@aalto.fi, puh. 050 575 3762

Kauppakorkeakoulun tiloja ja taidetta esittelevä kirja Paikan henki julkistettiin 16.1.2012, Kauppakorkeakoulun 101-vuotispäivänä. Kirjan ovat kirjoittaneet Annukka Jyrämä ja Saara Karhunen. Jyrämä työskentelee Kauppakorkeakoulussa erikoistutkijana ja Karhunen on taidehistorioitsija.

Kirjan pääosassa ovat Aki-Pekka Sinikosken upeat valokuvat, jotka esittelevät koulun tiloja ja hienoja yksityiskohtia. Sinikosken mukaan Kauppakorkeakoulun eri tiloissa on vaikuttavinta valo ja sen määrä: monissa tiloissa ja luentosaleissa on isot ikkunat, joista kaunis luonnonvalo pääsee sisälle.

Kauppakorkeakoulun päärakennus on Suomen jälleenrakennusajan arkkitehtuurin taidonnäyte. Rakennus valmistui 1950, ja se toteutettiin sodasta toipuvassa maassa yhteisenä ponnistuksena. Paikan henki -kirja vie kävelylle Kauppakorkeakouluun, oppaana ovat koulun opiskelijat, tutkijat, alumnit ja henkilöstö.

Designpääkaupunkivuoden tapahtumana kävelykierroksia Kauppakorkeakoululla

Kauppakorkeakoulussa järjestetään koulua esitteleviä kävelykierroksia tilauksesta, kierrokset tutustuttavat koulun taiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin aarteisiin. Seuraava kävelykierros järjestetään Designpääkaupunkiviikonloppuna perjantaina 3.2. klo 13-14. Kokoontuminen Kauppakorkeakoulun ala-aulassa infopisteen luona.

Lisätietoa kirjasta Aalto-yliopiston LIving+ -WDC-sivuilta

Kirjaa voi tilata: books.aalto.fi

- Teemme kansainvälisesti uraauurtavaa ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa maankäyttötieteiden tutkimusta, sanoo professori Kauko Viitanen, uuden maankäyttötieteiden laitoksen johtaja. Laitoksessa yhdistyvät teknis-taloudellis-oikeudellinen menetelmäosaaminen sekä suunnittelun yhteiskuntatieteellinen osaaminen, joka tuottaa tulevaisuudessa uusia läpimurtoja, Viitanen vakuuttaa.

Laitoksella toimii kolme tutkimusryhmää: kiinteistötalous, geomatiikka ja yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä (YTK).
Tutkimusryhmien yhteisiä painopistealueita ovat muun muassa digitaalinen rakennettu ympäristö (Smart and Livable Cities) sekä ilmastonmuutosvaikutusten mittaaminen, mallintaminen ja hallinta (Modeling and Managing Climate Change Impacts).

Maisteriohjelmasta yhdyskuntasuunnittelun ja maankäytön asiantuntijoita

Laitosten yhdistymistä on ennakoinut kansainvälisen yhdyskunta- ja maankäytön suunnittelun -maisteriohjelman (Managing Spatial Change) perustaminen. Ohjelmassa on mukana myös yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos ja siinä koulutetaan yhdyskuntasuunnittelun, -tekniikan ja -talouden monitaitoisia asiantuntijoita.

- Koulutamme jatkossakin yhteiskunnan päätöksentekoon ja maankäytön kokonaisvaltaiseen hallintaan kykeneviä luovia ja teknisesti osaavia toimijoita. Yhdyskuntasuunnittelun alalla yhteistyö arkkitehtuurin laitoksen kanssa on suuri mahdollisuus, laitoksen varajohtaja Raine Mäntysalo toteaa.

- Uudistus on historiallisesti tärkeä ja odotettu, muistuttaa Insinööritieteiden korkeakoulun dekaani Petri Varsta. Laitos vahvistaa sovellusalueen tutkimusta sekä yhdyskunta- ja maankäytön suunnittelun alan yliopistotasoista koulutusta.
 
Maankäyttötieteiden laitoksella on kahdeksan professoria. Henkilökunnan kokonaismäärä on noin 130. Laitoksen nimi on ruotsiksi institutionen för markanvändning ja englanniksi Department of Surveying and Planning.

Laitoksen uudet verkkosivut julkaistaan kevään 2012 aikana. Siihen asti ovat käytössä aiemmat verkkosivut http://maa.aalto.fi/ (Maanmittaustieteiden laitos) ja http://ytk.tkk.fi/ (Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus).

Lisätietoja:
Professori Kauko Viitanen
Maankäyttötieteiden laitoksen johtaja 
kauko.viitanen@aalto.fi 
Puh. 050 560 3873

Professori Raine Mäntysalo 
Maankäyttötieteiden laitoksen varajohtaja
raine.mantysalo@aalto.fi 
Puh. 050 512 4525

Voittaneen ehdotuksen on tehnyt hollantilainen Michiel Nijhof. Kilpailu järjestettiin yhteistyössä AudioDraftin kanssa 11.11.–9.12.2011 välisenä aikana. AudioDraftin ovat perustaneet entiset Aalto-yliopiston opiskelijat. Voittaja saa 3 000 Yhdysvaltain dollarin suuruisen rahapalkinnon.

Voit kuunnella musiikkikappaleen kilpailusivustolla. (audiodraft.com)

Tehtävänä kilpailussa oli luoda 30 sekunnin musiikkikappale, joka vahvistaa ja edistää Aallon identiteettiä muun viestinnän ja visuaalisen ilmeen lisäksi. Musiikkikappaletta voidaan käyttää audiovisuaalisissa materiaaleissa kuten videoissa, tapahtumissa ja esityksissä tai soittoäänenä.

Aalto-yliopisto järjesti äänisuunnittelukilpailun kutsuakseen sidosryhmiään osallistumaan yliopiston identiteetin kehittämiseen. Neljä viikkoa auki ollut kilpailu oli avoin potentiaalisille ja nykyisille opiskelijoille, henkilöstölle, alumneille sekä kaikille muille yliopistosta kiinnostuneille.

Kilpailun tuomaristo: pj. Kim Kuusi, Teoston hallituksen pj., Tapio Hedman, viestintäjohtaja, Kirsi Ihalainen, Sound in New Media -maisteriopiskelija, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Antti Ikonen, lehtori, Sound in New Media, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Hannu Seristö, vararehtori.

Lisätietoja

Markkinointipäällikkö Hanne Haapoja
puh. 040 353 8347

AudioDraft on vuonna 2010 Aalto-yliopiston entisten opiskelijoiden perustama yritys. AudioDraft auttaa yrityksiä ulkoistamaan äänituotantonsa avoimien äänisuunnittelukilpailujen kautta. AudioDraftin yhteisö koostuu yli 15 000 muusikosta ja äänisuunnittelijasta yli 90 eri maasta.

Eeva-Liisa Lehtonen on väitellyt Suomen historiasta Joensuun yliopistossa (nyk. Itä-Suomen yliopisto) vuonna 1994 ja hänet nimitettiin samaan yliopistoon Suomen kulttuurihistorian dosentiksi vuonna 1997. Hänellä on erittäin laaja kokemus yliopistollisen kirjastotoiminnan kehittämisestä ja sen yhteyksistä tutkimukseen ja opetukseen.

- Toivotamme Eeva Liisa Lehtosen lämpimästi tervetulleeksi uuteen tehtäväänsä. Arvostamme suuresti hänen pitkää kokemustaan ja kykyään jatkuvasti uudistaa ja jalostaa yliopistollista kirjastotoimintaa, sanoo rehtori Tuula Teeri.

Lisätietoja:

vararehtori Heikki Mannila
puh. 050 511 2913

- Nyt solmittu sopimus Espoon kaupungin kanssa on osa yliopistomme yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja alueellista yhteistyötä, linjaa rehtori Tuula Teeri.

Sopimuksessa yliopisto ja kaupunki toteavat, että niiden omien strategisten tavoitteiden saavuttaminen tapahtuu paremmin laajamittaisen yhteistyön avulla. Puitesopimuksen tarkoituksena on synnyttää yhteiskunnallisia innovaatioita, avata mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle, tukea yrittäjyyden kehittymistä ja mahdollistaa monitieteellinen tutkimustoiminta.

Aalto-yliopisto, Espoon kaupunki ja elinkeinoelämä lisäävät verkostomaista yhteistyötä, jolla edistetään kasvuyritysten syntymistä ja kehitetään Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan muodostaman T3 –alueen kansainvälistä vetovoimaa opiskelijoille ja tutkijoille. Tähän pyritään mm. nostamalla rakennettu ympäristö ja palveluarkkitehtuuri yhteisten tutkimus- ja opetushankkeiden teemoiksi.

- Ihmisten yhteistyöstä syntyy innovaatioiden avoin kehitys- ja kasvuympäristö, jonka vaikutukset ulottuvat kaupunkisuunnittelusta hyvinvointi- ja kulttuuripalveluihin. Maamme kilpailukyvyn peruskysymys on se, millä osaamisen alueilla kykenemme tuottamaan sellaista arvoa, jolla on merkitystä ja kiinnostavuutta maailmalla, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Esimerkkinä yhteisistä hankkeista on Rakennetun ympäristön SHOK-yhtiön, RYM Oy:n valmistelema nelivuotinen Energizing Urban Ecosystems –tutkimusohjelma (EUE). Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston lisäksi siihen osallistuu kolmatta kymmentä yritystä ja tutkimusorganisaatiota. Ohjelman tavoitteena on vientiliiketoimintaa aikaansaavan uuden osaamisen synnyttäminen alalla.

Espoo on ensimmäinen kaupunki, joka tulee toteuttamaan laajasti EU:n kilpailukyvyn ytimeksi määriteltyä Knowledge Triangle –toimintaa alueellaan. Yhteistoiminnasta saatavia kokemuksia sovelletaan laajemminkin kaupungin alueella sekä levitetään kansallisesti ja kansainvälisesti.

Taija Townsendin tutkimus yhdistää viestinnän, sukupuolen ja johtamisen näkökulmia. Tutkimuksen johtopäätös on, että sukupuolen merkitys suhteessa johtajuuteen on muuttumassa. Lisäksi globaalissa yhteiskunnassamme on vallalla useampia keskenään kilpailevia sukupuoleen liittyviä käsityksiä.

Sukupuolistereotypioiden merkitysten väheneminen julkisessa keskustelussa poikkeaa aiemmista organisaatioviestinnän ja sukupuolitutkimuksen tutkimustuloksista.

Sukupuolistereotypioita hyödynnetään imagon rakentamisessa

Townsendin väitöstutkimus tarkastelee kuinka politiikan ja yrityselämän johtavissa asemissa toimivia naisia kuvataan julkisessa keskustelussa. Tutkimus keskittyy Hillary Clintoniin (Yhdysvaltain ulkoministeri) ja Nicola Horlickiin (brittiläinen investointipankkiiri), kuinka heitä kuvataan mediateksteissä ja kuinka he kuvaavat itseään omaelämäkerroissaan.

Mediateksteissä Hillary Clintonia ja Nicola Horlickia ei aina esitetä johdonmukaisesti olemassa olevien stereotypioiden mukaisina. Sen sijaan mediakuvaukset riippuvat asiayhteydestä ja erityisesti siitä, tekeekö sukupuolen korostaminen uutisesta kiinnostavamman.

Omaelämäkerroissaan Clinton ja Horlick hyödyntävät olemassa olevia sukupuolistereotypioita rakentaessaan imagoaan johtajana. Tämä osoittaa, että sukupuolen merkitystä voidaan muuttaa ja uusia käsityksiä muodostaa vanhojen pohjalta.

Väitöstutkimus korostaa kielellisten viestintäprosessien merkitystä ja tuo esiin näkemyksen, että sosiaalisten ilmiöiden merkitysten syntyyn vaikuttavat kaikki kielenkäytön eri tasot.

Väitöstilaisuus

Taija Townsendin (FM, Helsingin yliopisto) kansainvälisen yritysviestinnän aineeseen kuuluva väitöskirja "Naiset johtajina teksteissä" tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 20.1.2012 klo 12.15 alkaen (Chydenia, Stora Enso –sali, 3. kerros, Runeberginkatu 22-24).

Vastaväittäjänä toimii professori Geert Jacobs (Ghentin yliopisto) ja kustoksena emeritaprofessori Mirjaliisa Charles.

Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä: viestinta-econ@aalto.fi tai puh. 050 566 5673.

Väitöskirjan voi tilata sähköpostitse osoitteesta: toolo@ayy.fi.

Lisätietoja:

Taija Townsend
taija.townsend@aalto.fi
puh. 040 7275983

Palkittujen tutkijoiden menetelmässä selluloosa käsitellään entsyymeillä, jonka jälkeen se sekoitetaan alkalin kanssa, pakastetaan ja sulatetaan. Näin saadaan tulokseksi alkalinen selluloosaliuos. Prosessi on ympäristöystävällinen eikä vaadi haitallisia kemikaaleja, toisin kuin viskoosimenetelmässä, jossa selluloosa käsitellään muun muassa rikkihiilellä. Keksintö edustaa nykyaikaista cleantech-ajattelua. Se on myös yksinkertainen, nerokas ja lisäksi taloudellinen.

Keksinnöllä voi olla merkittävä kansallinen vaikutus, sillä se liittyy oleellisesti metsäteollisuuteen. Keksintöä voidaan soveltaa useilla teollisuudenaloilla.

– Keksinnön kaupallistamista on jo työstetty alustavasti kotimaisen yrityksen kanssa. Kaupallistamisen edellytyksenä on se, että kuitujen laatu ja tuotantotehokkuus saadaan tarvittavalle tasolle. Tuotteen laatua tulee vielä edelleen kehittää kaupallista soveltamista varten, todetaan palkintolautakunnan perusteluissa.

Tavoitteena kannustaa arvokkaiden keksintöjen syntymistä vapaasta yliopistotutkimuksesta

Aalto-yliopisto jakaa materiaalitekniikan keksintöpalkinnon Aalto-yliopiston Uusien materiaalien keskuksen UMK:n aloitteesta. Palkinnon tavoitteena on kannustaa Suomen kannalta arvokkaiden keksintöjen syntymiseen vapaassa yliopistotutkimuksessa ja palkinto koskee vain keksintöjä, joihin keksijöillä tai yliopistolla on omistusoikeus, tai joihin oli vähintään omistusoikeus patenttianomuksen jättöhetkellä. Lisäksi edellytetään, että keksinnön suojaamiseksi on tehty keskeiset kansainväliset kansalliset patenttihakemukset.

Tärkeimpänä arviointikriteerinä on keksinnön yksinkertaisuus ja nerokkuus. Toisena arvioidaan keksinnön kansallista vaikuttavuutta ja sitä, miten keksintö voidaan toteuttaa ja hyödyntää. Kolmantena kriteerinä on keksinnön kaupallistamispotentiaali.

Palkinnon päärahoittaja on Teknologiateollisuuden 100-vuotisssätiö. Muita rahoittajia ovat Beneq Oy, Okmetic Oyj, Patenttitoimisto Papula-Nevinpat, Reddal Oy, Spinverse Oy ja Patenttitoimisto Seppo Laine sekä Aalto-yliopistosta Innovaatio- ja yrittäjyyspalvelut (ACE) ja Uusien materiaalien keskus (UMK).

Lisätietoja:
Professori Pertti Nousiainen
TTY, Materiaaliopin laitos
Puh. 0400 632 051
pertti.nousiainen@tut.fi

Toiminnanjohtaja Runar Törnqvist
Uusien materiaalien keskus, Aalto-yliopisto Puh. 050 380 0564 runar.tornqvist@aalto.fi

Vuoden Alumni 2012 on animaattori Mika Ripatti

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu nimeää Vuoden Alumnin tunnustuksena taideteollisen ja arkkitehtuurin alan uraauurtavasta tai erinomaisesta työstä.

Vuoden 2012 tunnustus myönnettiin animaattori Mika Ripatille, joka on valmistunut graafisen suunnittelun koulutusohjelmasta. Jo opiskeluaikanaan Ripatti oli yksi tietokoneanimaation pioneereista, myöhemmin hän myös opetti alaa Medialaboratoriossa. Opintojen ohella hän työskenteli televisioyhtiö Nelosen brändin kehittämisen parissa hyödyntäen edistyksellistä viimeisen päälle hiottua animaatiografiikkaa. Vuonna 2000 Mika Ripatti onnistui pääsemään töihin Blue Sky Studioille New Yorkiin, jossa Ice Age -elokuvan tuotanto oli juuri käynnistymässä.

Sittemmin Mika Ripatti on noussut animaattoreiden kärkeen Hollywoodissa, ja miljoonat ihmiset ympäri maailmaa saavat nauttia hänen työnsä jäljistä useissa menestyksekkäissä animaatioissa. Mika Ripatti on hieno esimerkki kansainvälisestä menestyksestä, jota korkeakoulu toivoo opiskelijoidensa pelottomasti tavoittelevan lahjakkuutensa ja luovassa akateemisessa yhteisössä kehittämänsä osaamisensa pohjalta.

Viisi uutta kunniajäsentä

Korkeakoulun kunniajäseniksi kutsutaan vuosittain henkilöitä, jotka ovat erityisen ansiokkaasti toimineet Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun, kulttuurin, taideteollisuuden tai arkkitehtuurin alan hyväksi. Vuosijuhlassa nimettiin viisi uutta kunniajäsentä.

Pietarissa toimivaa Pro Arte -säätiötä johtava Elena Kolovskaya on monialainen toimija taideteollisen alan koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyön vahvistamisessa ja kansainvälistämisessä Venäjällä. Kolovskaya on jalostanut vahvasti korkeakoulun yhteistyötä Venäjän tähtiyliopistoihin lukeutuvan Pietarin valtiollisen yliopiston kanssa sekä tehnyt ansiokasta yhteistyötä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun koordinoiman Cumulus International Association of Universities and Colleges of Art, Design and Media -järjestön kanssa.

Teollinen muotoilija Jussi Ahola on työskennellyt teollisen muotoilun professorina Taideteollisessa korkeakoulussa 1987–1993 sekä useissa muissa kotimaisissa ja kansainvälisissä muotoilun opetustehtävissä. Jussi Aholan tutkimuksellisen ja analyyttisen muotoilunäkemyksen opetus ja hänen pioneerityönsä muotoilun tutkimuksen käynnistämiseksi loivat pohjan kaksikymmentä vuotta myöhemmin tunnustusta saaneelle muotoilun tutkimukselle. Ahola on kirjoittanut ensimmäisen suomenkielisen teollisen muotoilun oppikirjan, 1980 julkaistun Teollinen muotoilu. Aholan vuodesta 1986 alkaen oman toimiston puitteissa tehty funktionaalinen muotoilutyö on kerännyt runsaasti tunnustuksia.

Arkkitehti SAFA Kari Moilanen on suomalaisen arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun keskeinen vaikuttaja Espoon kaupunkisuunnittelupäällikkönä. Hänen virka-aikanaan Espoon kaupunkisuunnittelu on kehittynyt kunnianhimoiseksi ja dynaamiseksi instituutioksi. Kari Moilanen on ollut ratkaisevassa asemassa usean merkittävän ja uutta luovan arkkitehtikilpailun järjestäjänä ja tuomarina. Otaniemen alueen ympäristö on kehittymässä Kari Moilasen ohjenuorassa hämmästyttäväksi teknologian, puutarhakaupungin ja palveluyhteiskunnan yhdistelmäksi. Kari Moilanen on visionääri paikalla, jossa kuuluukin ottaa luovia riskejä maailman muuttamiseksi Aalto-yliopiston hengen mukaisesti.

Harjoitusmestari Jussi Laasasenaho aloitti vuonna 1966 Taideteollisessa oppilaitoksessa vahtimestarin tehtävässä, josta siirtyi myöhemmin harjoitusmestariksi. Koko pitkän työuransa ajan Laasasenaho työskenteli asiakaspalvelutehtävissä. Hänet tunnettiin avuliaana, toimeliaana ja luottamuksen arvoisena työntekijänä. Työllään hän edisti esimerkillisesti koko talon käytännön asioiden sujuvuutta. Laasasenaho oli asiantunteva ja huumorintajuinen yhteyshenkilö niin erilaisten tilaisuuksien järjestämisessä kuin opiskelijoiden ja työntekijöiden käytännön pulmissa.

Taiteen lisensiaatti Meri-Helga Mantere toimi pitkään kuvataidekasvatuksen lehtorina. Hän aloitti maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen syventymiskohteen kehittämisen, taideperustaisen ympäristökasvatuksen, joka oli huomattavasti aikaansa edellä. Taideperusta tarkoittaa Mantereen kehittämässä lähestymistavassa aktiivista toimintaa luonnossa, taiteen keinoin tapahtuvaa havainnointia ja puuttumattomuuden asennetta: luonto pyritään ymmärtämään omana kokonaisuutena ja taide toimintana, joka ei pakota luontoa mihinkään. Mantereen kehittämiä toimintatapoja on käytössä useassa maassa.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun toiminnan aloittaneessa vuosijuhlassa kuultiin myös kolmen uuden professorin Alastair Fuad-Luken (Emerging Design Practices), Sampsa Hyysalon (muotoilu ja muotoiluyhteistyö) ja Eero Miettisen (muotoilu ja kansainvälinen tuotekehitys) avajaisluennot. Lisäksi luovutettiin tasavallan presidentin itsenäisyyspäivänä 2011 myöntämät kunniamerkit: kehityspäällikkö Pekka Saarelalle Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki, elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen harjoitusmestari Mikko Tuorille Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein ja valokuvataidetta Helsinki Schoolin avulla maailmalla tunnetuksi tehneelle Timothy Personsille Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkki.

Lisätietoja:

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, viestintäpäällikkö Anne Tapanainen, puh. 050 434 9711, anne.tapanainen@aalto.fi

Ideana on, että poikkitieteelliset tiimit Aalto-yliopistosta suunnittelevat liikelahjaksi tarkoitetun tuotteen lisäksi koko liikeidean arvoketjun.

Kilpailuun voivat osallistua Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta.

Ilmoittaudu mukaan 17.1.2012 klo 16.00 mennessä.

Tarkemmat tiedot osallistumista varten Aalto-Giftin kilpailusivustolta (ace.aalto.fi, sivusto on englanniksi)

Kilpailu on osa World Design Capital Helsinki 2012 –vuotta ja sen toteuttaa Aalto Center for Entrepreneurship, ACE.   

Osana MediaMark-kokonaisuutta Suomen Ekonomiliitto SEFE, Talentum ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ovat käynnistämässä uutta hanketta, jossa selvitetään korkeasti koulutettujen ammattilaisten käytänteitä sekä median kuluttajina että ammatillisen yhteisön jäseninä.

- Syvempi ymmärrys kuluttajien arjen käytänteistä on edellytys media-alan uudistumiselle ja kannattavien liiketoimintamallien löytämiselle. Kuluttajia ei saa nähdä passiivisina vastaanottajina vaan aktiivisina osallistujina ja verkostoitujina. Itse asiassa koko mediakokemus tuotetaan yhdessä. Media-alan onkin herättävä tilanteeseen, jossa toimittajan, tuottajan ja kuluttajan roolien rajat väistämättä hämärtyvät. Samoin ammattijärjestön on tärkeää onnistua tarjoamaan jäsenilleen uusia toiminta- ja vaikuttamiskanavia, vieraileva markkinoinnin professori Pekka Mattila Aalto-yliopistosta sanoo.

SEFE haluaa palvella jäseniään monipuolisesti ja rikastuttaa heidän elämäänsä. Yhteisön kannalta on tärkeää tietää, mikä saa ammattilaiset liittymään siihen ja pysymään yhteisössä. SEFEn pitkäaikaisen yhteistyökumppanin, Talentumin missiona on auttaa ammattilaisia menestymään. Tutkimuksen avulla SEFE ja Talentum uskovat saavansa työkaluja, joilla palveluja, tuotteita ja toimintaa voidaan kehittää tukemaan ammattilaisia työuran ja elämän eri käänteissä.

- SEFEn jäsenet toimivat työelämässä, yhteiskunnassa ja myös järjestössä monissa eri rooleissa, muun muassa työntekijöinä, työnantajina, esimiehinä ja johtajina sekä luottamushenkilöinä ja mielipidevaikuttajina. On tärkeää, että kohtaamme heidät kullekin luontevassa ympäristössä ja sopivalla palveluvalikoimalla. Nyt käynnistyvällä tutkimuksella pyrimme kiteyttämään ja ennakoimaan jäsenistön odotuksia ja tarpeita sekä yhteistyössä Talentumin kanssa vastaamaan niihin, SEFEn toiminnanjohtaja Aija Bärlund sanoo.

- Talentumin missiona on auttaa ammattilaisia menestymään. Koemme, että yhteistyö Aalto-yliopiston ja SEFEn kanssa auttaa meitä monipuolisesti palveluidemme kehittämisessä. Meille on tärkeää ymmärtää ammattilaisten tarpeita ja toiveita heidän erilaisissa työelämän rooleissaan. Mikä saa ihmiset liittymään ammatillisiin yhteisöihin, miksi he pysyvät uskollisina omalle yhteisölleen ja mitä odotuksia heillä on paitsi yhteisölle myös sen yhteiskumppaneille? Vastausten avulla Talentum voi uudistaa ja kehittää palveluitaan kaikkien osapuolten toimintaa rikastuttavalla tavalla, johtaja Hanna Kivelä Talentumista sanoo.


Lisätiedot:

Vieraileva markkinoinnin professori Pekka Mattila
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
p. 040 738 7221

www.aaltomediamark.org

Haku tapahtuu koulutusalakohtaisesti Aalto-yliopiston yhteisen sähköisen eAge-haku- ja valintajärjestelmän kautta. Kauppatieteellisen ja taideteollisen koulutusalan osalta haetaan koulutusohjelmiin, teknillistieteellisen alan osalta hakukohteita ovat sekä koulutusohjelmien pääaineet että englanninkieliset maisteriohjelmat. Hakuaika päättyy 15.2.2012.

Hakukierroksella 2012 Aalto-yliopiston tarjonnassa on noin 150 suomen-, ruotsin- tai englanninkielistä hakukohdetta. Kolmen koulutusalan yhteisiä maisteriohjelmia on kaksi: Creative Sustainability ja International Design Business Management.

Linkki hakujärjestelmään: apply.aalto.fi

Lisätietoja hakemisesta ja valinnasta:
Studies -Opiskelemaan Aalto-yliopistoon -sivustolta (studies.aalto.fi)
hakijapalvelut@aalto.fi

Hyvönen toimii tällä hetkellä Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun dekaanina.
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu aloittaa toimintansa 1.1.2012, kun nykyiset Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu ja Insinööritieteiden korkeakoulun arkkitehtuurin laitos yhdistyvät.

Helena Hyvönen on toiminut Taideteollisessa korkeakoulussa tekstiilitaiteen professorina vuodesta 1998 alkaen. Hänet valittiin muoti- ja tekstiilitaiteen osaston johtajaksi vuonna 1999, minkä jälkeen hän siirtyi muotoiluosaston johtoon vuonna 2003. Taideteollisen korkeakoulun rehtoriksi Hyvönen valittiin 1.4.2008. Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun dekaanin tehtävissä Hyvönen aloitti vuoden 2010 alusta. Hänet nimitettiin Aalto-yliopiston professorien urajärjestelmään professoriksi 20.11.2011 alkaen.

Professori Hyvönen on valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1974, minkä jälkeen hän toimi suomalaisen tekstiiliteollisuuden palveluksessa suunnittelijana sekä johtotehtävissä pääsuunnittelijana ja mallistopäällikkönä. Helena Hyvösen taiteellisen toiminnan erikoistumisala on niin ikään teollinen tekstiilisuunnittelu. Hänen suunnittelemiaan teollisia tekstiilejä sekä uniikkeja taidetekstiilejä on nähtävissä lukuisissa julkisissa tiloissa.

Professori Hyvönen on toiminut kansainvälisissä tehtävissä teollisuuden, kaupan, järjestöjen ja yliopistoyhteistyön alueilla. Hän on toiminut aktiivisesti muotoilun ja tekstiilisuunnittelun alan toiminta- ja koulutusmahdollisuuksien kehittämiseksi erilaisissa toimielimissä.

Dekaanin tehtävänä Aalto-yliopistossa on johtaa korkeakoulun toimintaa yliopiston strategisten linjausten puitteissa sekä osallistua Aalto-yliopiston pitkäjänteiseen kehittämiseen johtoryhmän jäsenenä.

Lisätietoja:
Rehtori Tuula Teeri, Aalto-yliopisto, puh. 050 512 4194 (assistentti Harriet Jehkonen)
president@aalto.fi

Katso myös

Dekaani Helena Hyvösen esittely (taik.aalto.fi)

Uutinen uuden koulun nimipäätöksestä (28.11.2011)

Heikki Mannila (s.1960) on työskennellyt vuodesta 2009 akateemisten asioiden vararehtorina Aalto-yliopistossa. Vuosina 2009 ja 2002-2004 hän työskenteli johtajana ja tutkimusjohtajana Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisessä Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:ssä (Helsinki Institute for Information Technology HIIT). Suomen Akatemian akatemiaprofessorina Mannila toimi vuosina 2004-2008. Vuosina 1998-2001 Mannila työskenteli yksityisten yritysten tutkimuskeskuksissa tutkimustehtävissä.

Aiemmin Mannila on toiminut yliopiston professorina ja apulaisprofessorina. Mannilalla on pitkä ja ansiokas ura tutkijana. Hänen julkaisutoimintansa on monipuolista ja merkittävää. Mannila on toiminut laajasti tiede- ja korkeakoulupolitiikkaan liittyvissä kansallisissa ja kansainvälisissä luottamus- ja asiantuntijatehtävissä.

Suomen Akatemian tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä, kehittää kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä, toimia asiantuntijaelimenä tiedepolitiikkaa koskevissa kysymyksissä, myöntää rahoitusta tieteelliseen tutkimukseen, tutkijankoulutukseen ja tutkimusedellytysten kehittämiseen sekä suorittaa muut tiedepoliittiset asiantuntijatehtävät, joista valtioneuvoston asetuksella säädetään tai jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa.

Suomen Akatemian pääjohtajan virkaan jätettiin kymmenen hakemusta.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 15.12.2011

Kuvat: Janne Lehtinen

Mikrofluidististen sirujen avulla pystyttäisiin esimerkiksi havaitsemaan, mikä bakteeritartunta ihmisellä on. Sen sijaan, että verinäytettä otettaisiin putkikaupalla, riittäisi sormenpäästä otettu pieni veritippa, Aura kertoo.

Myös näytteen analysointiaika olisi lyhyempi. Auran mukaan esimerkiksi bakteerinäytettä analysoitaessa bakteerin dna on kopioitava usealla peräkkäisellä lämpötilasyklillä. Kun lämmitettävän nesteen tilavuus on pieni, voidaan lämmitykset ja jäähdytykset tehdä nopeasti. Myös erotusajat lyhenevät, koska erotukset tehdään lyhyemmällä matkalla.

Uusi hybridipolymeeri soveltuu mikrosirujen materiaaliksi

Susanna Auran väitöskirjassa osoitetaan, että uusi kaupallinen materiaali Ormocer soveltuu analyyttisten mikrosirujen materiaaliksi. Alun perin optisiin sovelluksiin kehitetty Ormocer on hybridipolymeeri, jossa yhdistyvät polymeerien ja lasin hyvät ominaisuudet.

Väitöstutkimuksessa valmistettuja mikrosiruja on käytetty biomolekyylien, kuten aminohappojen, peptidien ja proteiinien erotukseen. Ormocer osoittautui erinomaiseksi materiaaliksi juuri erotussiruihin sen biomolekyylien absorpoitumista estävän pintakemian ansiosta. Auran mukaan lasin pintaominaisuudet ovat samankaltaiset kuin Ormocerissa, mutta lasia on hyvin hidasta muokata siruun sopivaksi.

- Ormocerin muokattavuus on yhtä hyvä, kuin muiden mikrofluidistisissa laitteissa käytettyjen polymeerimateriaalien. Sen pintaominaisuudet ovat kuitenkin lasin kaltaiset, mikä on polymeerille harvinaista.

Uudet tekniikat mahdollistavat erotussirujen tuottamisen

Aura on kehittänyt erilaisia painamistekniikoita Ormocerin kuvioimiseksi. Tekniikalla Ormoceriin saadaan painettua esimerkiksi kanavarakenne.

- Nestemäinen Ormocer-materiaali levitetään alustalle ja painaminen tehdään leimasimella, jossa mikro- ja nanorakenteet ovat valmiina. Lopuksi Ormocer kovetetaan UV-valolla.

Materiaaliin saadaan myös tehtyä suljettu kanava Auran kehittämällä bondaus- eli liittämistekniikalla, jonka avulla kanavarakenteeseen saadaan liitettyä kansi päälle. Tämä mahdollistaa kokonaan Ormocerista valmistettujen erotussirujen tuottamisen.
̶
Suljettu kanava vastaa suuressa laboratoriolaitteessa olevaa kapillaariputkea, Aura havainnollistaa.

Ensimmäiset mikrofluidistiset laitteet valmistettiin piistä ja lasista. Polymeerit, kuten Ormocer, ovat herättäneet kiinnostusta muun muassa niiden edullisen hinnan mahdollistaman kertakäyttöisyyden vuoksi.
̶
Lääketieteellisissä sovelluksissa kertakäyttöiset sirut ovat etu. Kun sirulla on tehty yksi analyysi, se heitetään roskikseen. Näin voidaan olla varmoja siitä, ettei edellinen näyte kontaminoi seuraavaa.

Susanna Auran väitöskirja "Fabrication of inorganic-organic hybrid polymer micro and nanostructures for fluidic applications" tarkastetaan Kemian tekniikan korkeakoulussa 16.12. kello 12, Micronova, Large Seminar Hall, Tietotie 3, Espoo.

Väitöskirja verkossa:
http://otalib.aalto.fi/en/collections/e-publications/dissertations/

Lisätietoja:
DI Susanna Aura
puh. 040 539 5133
saura@cc.hut.fi

Arvioinnissa oli mukana lähes kaikki Aalto-yliopiston eri koulutusalojen maisteri- ja kandidaattiohjelmat. Arviointi kohdistui ohjelmien johtamiseen, suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. Kansainväliset arviointipaneelit laativat havainnoistaan loppuraportin, jonka painettu versio julkaistiin 14.12.2011.

Raportissa annetaan runsaasti suosituksia Aalto-yliopistolle: opinnoissa tulee muun muassa erottaa kandidaattivaihe ja maisterivaihe selkeästi Bolognan prosessin mukaisesti, rakentaa opetusta tulevaisuuden osaamistarpeita ja oppimista korostaen, suosia joustavia opintopolkuja ja tukea opiskelijoiden liikkuvuutta. Arvioijat näkevät tärkeänä myös opettajien pedagogisen koulutuksen ja hyvästä opetuksesta palkitsemisen. Kansainvälinen ja monikulttuurinen näkökulma on otettava mukaan kaikkeen toimintaan alkaen opiskelijoiden ja opettajien rekrytoinnista.

Arvioijat kiinnittävät huomiota opiskelijoiden rooliin yliopiston toiminnassa. Opiskelijoita kehotetaan olemaan aktiivisesti mukana oman oppimisensa laadun parantamisessa, antamaan rakentavaa palautetta sekä edistämään omalta osaltaan niin monikulttuurisuutta kuin poikkitieteellisyyttäkin.

Menetelminä itsearvioinnit ja haastattelut

Arviointihankkeen ensimmäinen vaihe perustui kunkin koulutusohjelman opetushenkilöstön ja opiskelijoiden tekemään itsearviointiin.

Toisessa vaiheessa keväällä 2011 kansainvälisistä alan asiantuntijoista ja opiskelijoista koostuvat arviointiraadit arvioivat ohjelmat korkeakouluittain. Kuudessa paneelissa oli mukana yhteensä 41 jäsentä 11 eri maasta. Paneelit perehtyivät itsearviointeihin ja muuhun tausta-aineistoon, haastattelivat niin ohjelmista vastaavia kuin opiskelijoita, alumneja ja työnantajia, sekä laativat arvioinnin ja suosituksia ohjelmien kehittämiseksi.

Hyvät opetuskäytännöt jakoon

- Kokonaisuutena arviointipalaute on meille erittäin arvokasta ja tukee niitä strategisia linjauksia, joita Aallon opetuksen uudistamiselle on asetettu. Paneudumme tarkasti kaikkiin suosituksiin ja levitämme hyviä käytäntöjä. Joiltakin osin olemme jo pitkällä muutosvaiheessa: kandidaattiopetuksemme on uudistumassa syksystä 2013 alkaen, Aalto-yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori Martti Raevaara kertoo.

TEE-arviointi on myös osa laajempaa yliopistojen opetukseen kohdistuvaa uudistamistarvetta.
- Haluamme, että tämä arviointi auttaa luomaan yliopistoon uutta arviointikulttuuria ja nostaa opetuksen sekä koulutuksen laadun yliopistoyhteisön yhteiseen keskusteluun, Raevaara tähdentää.

- Ylioppilaskunta on tyytyväinen siihen, että opetuksen kehittäminen on otettu Aallossa tosissaan. Opiskelijat ottavat mielellään vastaan haasteen osallistua siihen yhdessä muun yhteisön kanssa. On muistettava, että TEE-arviointi oli vasta alkupamaus pidempikestoiselle kehittämiselle, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Saara Hyrkkö sanoo.

Aalto-yliopistossa toteutettiin tutkimuksen arviointi (RAE, Research Assessment Exercise) vuonna 2009 yliopiston käynnistämisen yhteydessä ja samalla päätettiin, että opetuksen ja koulutuksen kansainvälinen arviointi tehdään heti sen jälkeen. TEE-arviointi pohjautuu kehittävän arvioinnin periaatteisiin, kokemuksiin aikaisemmista arvioinneista sekä Aalto-yliopistossa että muissa yliopistoissa, alan kirjallisuuteen ja taustakeskusteluihin. Opetuksen arviointia jatketaan säännöllisenä prosessina osana yliopiston laadunvarmistusta.

Raportti sähköisessä muodossa: http://www.digiguru.fi/aalto/learning-together/.
Lehdistö voi tilata painettua raporttia Aalto-yliopiston viestinnästä viestinta@aalto.fi.

Lisätietoja
Vararehtori Martti Raevaara, Aalto-yliopisto, martti.raevaara@aalto.fi, puh. 050 301 8692