Estlander-mitalit, joiden yhteydessä jaetaan myös Estlander-palkinto, ovat Suomen Taideteollisuusyhdistyksen eli nykyisen Design Forum Finlandin jakamia tunnustuksia suomalaisen muotoilukulttuurin ja elinkeinoelämän vuorovaikutuksen edistämisestä.
Palkintoperusteet hopeamitalit saanelle kolmikolle olivat seuraavat:

”Hopeisen mitalin saajat ovat ennakkoluulottomasti ja akateemisista traditioista poiketen ryhtyneet toteuttamaan poikkitieteellistä ohjelmaa, jossa eri alojen diskurssit kohtaavat ja tarjoavat mahdollisuuksia uudenlaiseen luovuuteen. Vuosikymmenen kuluessa toiminta- ja toteutustapoja on muokattu ja muokataan edelleen, ja näin on luotu uudenlaisia oppimisedellytyksiä alalle. Hopeisella mitalilla palkittavat olivat aktiivisesti luomassa järjestelmää, jossa yhdistettiin osaamista yli tieteenalojen ja joka merkittävästi vaikutti Aalto-yliopiston syntyyn.

Professori Kalevi Ekman toimii Aalto-yliopiston Design Factoryn johtajana. Ekman on menestyksekkäästi ollut kehittämässä useita poikkitieteellisiä ohjelmia, jotka tähtäävät opiskelun ja elinkeinoelämän lähentymiseen. Ekman on myös yksi Aalto-yliopiston pääarkkitehdeistä.

Professori Raimo Nikkanen on Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun pitkäaikainen opettaja, joka on ollut kasvattamassa ja innostamassa teollisen muotoilun opiskelijoista alan ammattilaisia. Nikkasella on laaja kansainvälinen verkosto, jonka puitteissa hän on myötävaikuttanut myös yliopiston kansainvälistymiseen. Hän on kansainvälisesti suosittu luennoitsija ja ohjannut opiskelijoita Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.

Professori Markku Salimäki toimii Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun International Design Business Management -ohjelman johtajana. Hän on 1990-puolivälistä lähtien rakentanut monitieteellistä tutkimus- ja oppimisympäristöä, joka on syventänyt muotoilun, teknologian ja talouden ja yhteistyötä sekä valmistanut osaajia kansainvälisiin liiketoiminnan avaintehtäviin.”

Tunnustus on nimetty yhdistyksen perustajan professori Carl Gustaf Estlanderin (1834–1910) mukaan, ja se myönnetään Estlanderin elämäntyön ja suomalaisen muotoilun hengessä. Estlanderin aloitteesta toteutettiin aikoinaan muun muassa Ateneum, josta tuli suomalaisen taiteen ja taideteollisuuden museo ja oppilaitos.

Lisätietoja palkinnoista Design Forum Finlandin sivuilta.

- Olen todella iloinen nimityksestä, sillä Kauppakorkeakoulu on Suomessa kansainvälisesti ylivoimainen yksikkö kauppatieteellisellä alalla. Koulun arvo suomalaiselle elinkeinoelämälle on suuri. Olen ylpeä, että saan olla tässä työssä mukana. Sekä yrityselämä että Kauppakorkeakoulu hyötyvät aktiivisesta yhteistyöstä, Timo Löyttyniemi toteaa.

Timo Löyttyniemi väitteli kansantaloustieteestä vuonna 1992. Hän on toiminut HSE Executive Education (nyk. Aalto University Executive Education) kouluttajana ja hallituksen jäsenenä.

Löyttyniemi oli Kauppakorkeakoulun alumnihallituksessa vuodesta 1993 lähtien sekä sen puheenjohtajana vuosina 2007─2010.

Hän on ollut mukana myös varainhankinnan kampanjatyöryhmässä ja Kauppakorkeakoulun EQUIS- ja KKA- laatuarvioinneissa.

Lisäksi hänellä on ollut oma luentosarja, ja hän on kirjoittanut kirjan ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmistä Kauppakorkeakoulun professoreiden kanssa vuonna 2003.
Löyttyniemi on tällä hetkellä Aalto-yliopiston neuvoa-antavassa sijoituskomiteassa.

Hän on ollut monin tavoin rakentamassa Aalto-yliopistoa ollen mukana muun muassa yliopiston nimiraadissa. Löyttyniemi on toiminut VER:n toimitusjohtajana vuodesta 2003 lähtien. Sitä ennen hän on toiminut muun muassa Mandatum & Co Oy:ssä pääomamarkkinajohtajana ja Norvestia Oyj:ssä toimitusjohtajana. Lisäksi hänellä on useita hallitus- ja luottamustehtäviä mm. Itellassa, INREV:ssä sekä eri työryhmissä.

Vuoden alumni -nimitys julkaistiin Jaakko Hongon nimeä kantavan avoimen luennon yhteydessä 23.1.2012 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Lisätietoja: Timo Löyttyniemi, p. 050 336 2094, timo.loyttyniemi@ver.fi

Jaakko Honko -mitalit myönnettiin kuudelle taloustieteellisessä tutkimuksessa ja sen edistämisessä ansioituneelle

Jaakko Honko -luennon yhteydessä myönnettiin lisäksi Jaakko Honko -mitalit henkilöille, jotka ovat merkittävällä tavalla vaikuttaneet elinkeinoelämän tai taloustieteellisen tutkimuksen edistämiseen. Mitalit myöntää Yrjö Jahnssonin säätiö, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiö.

Jaakko Honko -mitalin saajat:
Per-Jonas Eliaeson, emeritus professori, Handelshögskolan
Kari Jordan, vuorineuvos, pääjohtaja, Metsäliitto Osuuskunta
Petteri Karttunen, toimitusjohtaja, SEB Gyllenberg Asset Management Ab
Marja Makarow, Chief Executive, European Science Foundation, ESF
Lasse Männistö, kansanedustaja
Arja Talma, toimitusjohtaja, Rautakesko Oy

Jaakko Honko-mitalin saajien palkintoperusteet.

Metallinjalostajat ry:n jäsenyritykset Outokumpu, Outotec, Rautaruukki, Boliden ja Ovako perustivat vuonna 2009 rahaston, jonka tarkoituksena on edistää metallien valmistuksen koko jalostusketjun kattavaa teknologian ja liiketoiminnan tieteellistä tutkimusta, opetusta ja opiskelua yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Rahasto perustettiin Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön yhteyteen.

Aalto-yliopisto sai mm. seuraavia apurahoja:

Dosentti Jari Aromaa, Kemian tekniikan korkeakoulu, 9 500 euroa
”DSA-anodien kuluminen ja korroosio metallien talteenotto-elektrolyysissä”

Professori Seppo Louhenkilpi, Kemian tekniikan korkeakoulu, 37 400 euroa
”Tietokonesimulaattorien kehittäminen jatkuvavaluun ja teräskonvertteriin”

Diplomi-insinööri Raisa Niemi, Kemian tekniikan korkeakoulu, 19 000 euroa
”Mikrorakennemuutokset suorakarkaistujen terästen päästössä”

Diplomi-insinööri Julia Wang, Kemian tekniikan korkeakoulu, 19 000 euroa
”Martensiittisten terästen valmistus ja käyttö”

Professori Simo-Pekka Hannula, Kemian tekniikan korkeakoulu, 19 500 euroa
“Miekk-ojan Metallioppi” oppikirjan uudistaminen

Professori, emeritus Lauri Holappa, Kemian tekniikan korkeakoulu, 10 000 euroa
Metallurgiset prosessit – kirjaprojektiin osallistuminen (2011 ̶ 2012). Vastuualueena luku "Iron and Steel Technology"

Matka- ja opiskelija-apurahat

Professori Olof Forsén, Kemian tekniikan korkeakoulu, 3 000 euroa
Esitelmät TMS konferenssissa "T.T. Chen Honorary Symposium on Hydrometallurgy Electrometallurgy and Materials Characterization" ja "Electrometallurgy 2012 - Applications, Developing Technologies, and Fundamentals" -symposiumeissa, 11. ̶ 15.3.2012.

Professori Kari Heiskanen, Kemian tekniikan korkeakoulu, 5 000 euroa
Lietteiden viskositeetti mallinnus - tutkijavaihto yhteistyöyliopistojen kesken (TU Linz ja Imperial College).

Diplomi-insinööri Susanna Hurme, Insinööritieteiden korkeakoulu, 1 800 euroa. Esitelmä konferenssissa ”65th Annual Assembly & International Conference of the International Institute of Welding”, 8.  ̶ 13.7.2012

Diplomi-insinööri Hannu Johto, Kemian tekniikan korkeakoulu, 2 000 euroa
Tutkijavierailu Pyrometallurgical Research Center, The University of Queensland, Brisbane
aiheenaan “Fe-O-S –systeemin faasitasapainojen kokeellinen tutkimus”

Metallikerho TKY, Kemian tekniikan korkeakoulu, 4 000 euroa
Kurssi Japanin metalliteollisuudesta, koulutuksesta ja kulttuurista; ulkomaanekskursio
Japaniin, 7.  ̶ 23.9.2012

Diplomi-insinööri Eeva Mikkola, Insinööritieteiden korkeakoulu, 1 800 euroa
Esitelmä konferenssissa ”65th Annual Assembly & International Conference of the
International Institute of Welding”, 8.  ̶ 13.7.2012

Opiskelija-apurahat kotimaa (á 1 000 euroa)

Kauppakorkeakoulu: Tomi Fyrqvist, Kaisa Valtanen

Kemian tekniikan korkeakoulu: Iiro Lehtiniemi, Valtteri Pitkänen, Essi Puustinen, Sarianna Suominen

Opiskelu ulkomailla (á 1 200 euroa)

Marleena Ahonen, Kemian tekniikan korkeakoulu, Yhdysvallat

Katri Honkanen, Kemian tekniikan korkeakoulu, Yhdysvallat

Toni Kymäläinen, Insinööritieteiden korkeakoulu, Saksa

Joonas Kähkönen, Insinööritieteiden korkeakoulu, Belgia

Johannes Lehtonen, Kemian tekniikan korkeakoulu, Uusi-Seelanti

Asmo Pasanen, Kemian tekniikan korkeakoulu, Australia

Samuli Salovaara, Insinööritieteiden korkeakoulu, Saksa

Joona Seppälä, Insinööritieteiden korkeakoulu, Saksa

Jussi Valtonen, Perustieteiden korkeakoulu, Uusi-Seelanti

Elina Vellonen, Kemian tekniikan korkeakoulu, Australia

Lisätietoja:
Osmo Vartiainen,
Metallinjalostajien rahaston asiamies,
puh. 020 529 2012,
asmo.vartiainen@outotec.com

Marttunen on valmistunut Teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi vuonna 1989. Tämän jälkeen hän on toiminut yhtäjaksoisesti ympäristöhallinnossa. Vuodesta 1995 lähtien hän on työs­­­ken­nel­lyt vesivarojen käytön ja hoidon tehtävissä Suomen ympäristökes­kuksessa.

Marttusen päätösanalyysin sovellus edistää ympäristönpäätösanalyysejä

Työllään Mika Marttunen on merkittävällä tavalla edistänyt päätösanalyysin soveltamista suomalaisessa ympä­­ristö­­päätöksenteossa. Väitöskirjassaan hän on kehittänyt vesistö­suun­nit­­telun tueksi osallistavia monitavoitearvioinnin menetelmiä, joita on hyödynnetty menes­tyksellisesti esimerkiksi Pirkanmaan järvien ja Päijän­teen säännöstelyssä. Näissä sovelluk­sis­sa vesistön tilaa ja käyttökelpoi­suutta parantavia toimenpiteitä on valmisteltu etenemällä vaiheittain vesistön nykytilan kartoituksesta ja sidos­ryhmien tavoitteiden määrittelystä aina vaihtoehtojen muo­dos­­tamiseen ja johdonmukaiseen arvioin­tiin.

Marttunen on osoittanut, että osallistava monitavoitearviointi parantaa päätöksentekijöiden, tutki­­joi­den ja muiden sidosryhmien välistä yhteistyötä laajoissa ympäristö­hankkeissa. Sen avulla avulla voi­daan nostaa liikenne-, tuulivoima- ja kaivoshankkeiden suunnittelun laatua, syventää sidosryhmä­yhteis­työtä ja edistää sopuratkaisujen löyty­mistä. Marttusen työn tulokset ovat laajasti käytössä ympäristöhallinnossa. Paraikaa niitä hyödynnetään muun muassa Pielisen juoksutus­vaihto­ehtojen vertailussa sekä tulvariskien hallinnassa Rovanie­mel­lä ja Koke­mäen­joen vesistössä.

Suomen Operaatiotutkimusseura ry

Suomen Operaatiotutkimusseura ry (Finnish Operations Research Society, FORS) on vuonna 1973 perustettu tieteellinen seura, jonka edistää toiminnallaan operaatiotutkimusta tieteenalana, tukee me­­ne­­telmien vastuullista soveltamista ja toimii operaatiotutkimuksesta kiin­nostuneiden henkilöiden yhdyssiteenä (ks. www.operaatiotutkimus.fi).

Tunnusomaista operaatiotutkimukselle on monitahoisten teknis-taloudellisten järjestelmien mate­maattinen mallintaminen, jolla syvennetään järjestelmiä koskevaa ym­märrystä ja luodaan pohjaa paremmalle päätöksenteolle. Operaatiotutkimuksen me­ne­tel­miä sovelletaan erittäin laajasti: onnis­tuneita sovelluksia löytyy lähes kaikilta liikkeenjohdon, teolli­suuden ja julkisen hallinnon aloilta.

Lisätietoja:
Prof. Ahti Salo
FORSin puheenjohtaja
ahti.salo@aalto.fi
puh. 050 383 0636                                                                                                            

– Sukupuu kuvaa kasvuvoimaa ja elämää. Kuvitus muuttuu henkilökohtaiseksi ja ainutlaatuiseksi kun lapsi voi täyttää omaa sukupuuta, kuvailee kilpailun voittaja omaa suunnitelmaansa.

Voittanut työ sai kiitosta visuaalisuudesta ja värimaailmasta. Tuomaristo näki työn hyvin uniikkina, monipuolisena ja toiminnallisena. Siihen voi nimien sijasta kiinnittää myös valokuvia, ja laatikon kannesta voi tehdä vaikka taulun.

Suunnittelukilpailun avulla haettiin laatikolle uusi ilme, joka olisi myös aikaa kestävä, sukupuolineutraali ja viestisi pakkauksen tarkoituksesta. Pakkauksella halutaan edistää vauvan terveyttä sekä hyvinvointia ja antaa jokaiselle lapselle samanlaiset lähtökohdat ensikuukausille.

– Kilpailulla ja sen osuudella WDC Helsinki 2012 -vuoteen on tärkeä merkitys Kelalle. Hienoa nähdä, että opiskelijat näkevät pakkauksen raikkaalla, mutta traditionaalisella tavalla. Laatikko edustaa käyttödesignia parhaimmillaan, luonnehtii Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä.

Toiseksi parhaaksi suunnitelmaksi valittiin Reeta Ekin työ Jonossa mars! Lisäksi tuomaristo halusi myöntää kunniamaininnan Pauliina Nykäsen työlle Aarteet.

Suunnittelukilpailun tuomaristoon kuuluivat Taideteollisen korkeakoulun graafisen suunnittelun professori Marjatta Itkonen, kuvittaja, graafinen suunnittelija Erika Kallasmaa, kuvittaja ja graafinen suunnittelija Sakke Yrjölä ja Kelan edustajina etuusjohtaja ja tuomariston puheenjohtaja Anne Neimala, viestintäpäällikkö Seija Kauppinen ja etuuspäällikkö Suvi Onninen.

WDC Helsinki 2012 tuo äitiyspakkauksen Helsingin keskustaan

Laatikon ilmeen suunnittelu on osana World Design Capital Helsinki 2012 -vuotta. Äitiyspakkauslaatikon kilpailutyöt ovat esillä Virka Galleriassa 29.6.– 4.9.2012. Näyttelyssä esitellään myös äitiyspakkauksen historiaa ja pakkauksen sisältöä.

Näyttely toteutetaan opiskelijatyönä yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun ja Kelan kanssa.

Designpääkaupunkivuoden aikana Aalto-yliopisto tekee useilla projekteilla tunnetuksi parempien elinympäristöjen suunnitteluun liittyvää tutkimusta ja opetusta.

Uudet designlaatikot perheisiin syksyllä 2012

Uutta pakkausta odotetaan innolla niin perheissä kuin mediassa ja sen sisällöstä vaihdetaan aktiivisesti mielipiteitä. Pakkauksen saa vuosittain noin 50 000 perhettä.

Ensimmäiset uuden designin mukaiset pakkaukset jaetaan arviolta elokuussa 2012, jolloin äitiyspakkaus seuraavan kerran vaihtuu.

Nykypäivänä lähes kaikki ensisynnyttäjät valitsevat äitiyspakkauksen, ja kaikista äideistä vain kolmasosa valitsee 140 euron rahasumman. Äitiyspakkaus ja suomalainen neuvolajärjestelmä on saanut paljon kansainvälisesti huomiota ja pakkaus on ollut vuosikymmeniä maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.

Infosys-palkinto jaetaan Intiassa vuosittain, ja sen tarkoituksena on palkita tieteentekijöitä, tutkijoita, insinöörejä ja yhteiskuntatieteilijöitä merkittävistä saavutuksista tieteen parissa.

Infosys on Intian suurin tieteellisestä tutkimuksesta myönnettävä palkinto. Kilpailun järjestäjien tavoitteena on parantaa perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen arvostusta Intiassa palkitsemalla merkittäviä saavutuksia ja antamalla niille siten tunnustusta.

Infosys Science Foundation julkisti vuoden 2011 Infosys-palkinnon voittajat 16. marraskuuta. Palkintokategoriat olivat tekniikka ja tietojenkäsittelytiede, luonnontieteet, matemaattiset tieteet, fysikaaliset tieteet ja yhteiskuntatieteet.

Palkinto tekniikan ja tietojenkäsittelytieteen alalta

Tekniikan ja tietojenkäsittelytieteen palkinnon sai professori Kalyanmoy Deb työstään kehittyvän evoluutiopohjaisen monitavoiteoptimoinnin (Evolutionary Multi-objective Optimization, EMO) parissa. Hän on osaltaan edistänyt epälineaaristen rajoitteiden, päätösepävarmuuden, ohjelmoinnin ja numeeristen menetelmien, laajojen ongelmien laskentatehokkuuden ja optimointialgoritmien tutkimusta.

Professori Deb on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tieto- ja palvelutalouden laitoksen professori. Lisäksi hän on Velux-säätiön vieraileva professori Tanskan teknisessä yliopistossa (Danmarks Tekniske Universitet). Professori Deb opiskeli konetekniikkaa ja suoritti ensimmäisen yliopistotutkintonsa IIT Kharagpurissa Intiassa vuonna 1985. Myöhemmin hän väitteli tekniikan tohtoriksi Alabaman yliopistossa. Hän on kirjoittanut yli 280 tieteellistä artikkelia ja kaksi oppikirjaa sekä toimittanut 17 teosta.

Infosys-palkintojen jakoseremonia järjestetään Intian Bangaloressa 9.1.2012. 

Infosys Science Foundation on voittoa tavoittelematon säätiö, jonka Infosysin johto perusti helmikuussa 2009. Säätiön myöntämä Infosys-palkinto on tarkoitettu ansioituneille tutkijoille ja tiedemiehille. Palkintokategorioita on viisi. Jokaisen kategorian voittaja saa 5 miljoonaa rupiaa (noin 72 275 euroa), 22 karaatin kultamitalin ja kunniakirjan. Infosys-palkinto kuuluu Intian rahallisesti merkittävimpiin palkintoihin. Jokaisella palkintokategorialla on oma raatinsa, jonka kansainväliset jäsenet arvioivat ehdokkaiden ansioita kansainvälistä tutkimusta vasten.

Lisätietoja:
Professori Kalyanmoy Deb
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
kdeb@egr.msu.edu
puh. 040 353 8002

Lisätietoja palkinnonsaajista (infosys-science-foundation.com)

Havukosken koulu Vantaalta on ollut mukana neljän maan yhteissuunnittelussa, jossa nousi esiin huoli tyttöjen alhaisesta kiinnostuksesta matematiikkaa ja luonnontieteitä kohtaan. Vuosien 2011–2013 yhdeksi painopistealueeksi nostettiinkin tyttöjen kiinnostuksen edistäminen luonnontieteitä kohtaan. Koulun opettajat ovat luonnontieteiden ja matematiikan opetuksen yhteydessä tuoneet erityisesti esiin alalla toimivia naisia sekä keksineet erilaisia tapoja innostamaan tyttöjen matematiikan ja luonnontieteiden opiskelua.

Rails Girls -koodauskurssilla naiset ovat oppineet rakentamaan verkkopalveluita. Työpajan tarkoituksena oli tuoda tutuksi modernia teknologiaa ja kehitysmalleja lähestyttävällä ja innostavalla tavalla. Kurssilla oli mukana 25 koodauksesta kiinnostunutta naista, joilla ei kuitenkaan ollut aikaisempaa kokemusta ohjelmoinnista. Kurssin aikana he rakensivat neljä toimivaa verkkosovellusta.

Marja-Terttu Tanttisen rahastosta jaettavan Naiset ja tekniikka -palkinnon tarkoituksena on edistää naisten hakeutumista tekniikan opintoihin sekä edistää eri tavoin naisten opintoja. Palkinnon avulla halutaan myös tuoda esiin naisen roolia ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksessa sekä tutkimuksen ja palvelujen kehittämisessä. Kumpikin palkittu sai 500 euroa. Palkinto jaettiin Mistä TalentIT naiset? -tapahtuman yhteydessä Dipolissa 3.11.2011.

Lisätietoja:

Marja-Terttu Tanttinen,
puh. 09 1923 349, 040 731 0514
marja-terttu.tanttinen@teknologiateollisuus.fi

Lokille palkinto myönnettiin yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja Salolle tieteellisestä rohkeudesta.

Palkinto yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta myönnetään tutkijalle, joka on merkittävällä tavalla tehnyt tunnetuksi tieteellistä tutkimusta tai tutkijan työtä, lisännyt toiminnallaan kiinnostusta tiedettä kohtaan, osallistunut tutkijana yhteiskunnalliseen keskusteluun tai edistänyt muuten tutkimuksen merkitystä, hyödyntämistä ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa.

Tapio Lokin tutkimusaiheena virtuaaliakustiikka

Akatemiatutkija, dosentti Tapio Lokki on kiistatta yksi maailman parhaista akustiikan ja äänenkäsittelyn tutkijoista. Hän on osoittanut, että tieteellisellä tutkimuksella on merkitystä, sitä voi hyödyntää ja että sillä on yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lisäksi hän on merkittävällä tavalla tehnyt tunnetuksi tiedettä ja tutkijan työtä eri medioissa.

Lokki tutkimusryhmineen kehittää Aalto-yliopiston mediatekniikan laitoksella äänen fysikaaliseen käyttäytymiseen pohjautuvia huoneakustiikan mallinnusmenetelmiä, joiden avulla voidaan luoda autenttista auralisaatiota eli virtuaalista ääniympäristöä. Tutkimuksen avulla konserttisalien ja muiden akustisesti vaativien tilojen akustiikkaa voidaan ymmärtää ja ennustaa paremmin. Ryhmä tekee monialaista työtä, jossa on elementtejä niin akustiikasta, signaalinkäsittelystä, audiotekniikasta, psykologiasta, tietotekniikasta, musiikista kuin arkkitehtuuristakin.

Uudet tutkimusmenetelmät auttavat suunnittelemaan tarkoituksenmukaisempia konserttisaleja

Viimeisen kahden vuoden aikana Lokin tutkimusryhmä on ensimmäisenä maailmassa yhdistänyt viinin ja ruoan maistelussa käytettyjä aistinvaraisia arviointimenetelmiä ja konserttisalien akustiikan tutkimusta. Uusilla tutkimusmenetelmillä ryhmä on saanut entistä tarkempaa tietoa siitä, mitä ihmiset kuulevat ja kuuntelevat konserttisaleissa.

Konserttisalien akustiikan tallentamiseen on kehitetty kaiutinorkesteri, jonka avulla jokaisessa äänitetyssä konserttisalissa soitti täsmälleen samanlainen, kalibroitu sinfoniaorkesteri. Laajojen kuuntelukokeiden tuloksena Lokin ryhmä on luonut tutkituista saleista aistiprofiilit, joiden avulla pystytään selittämään ihmisten makumieltymyksiä, eli ymmärretään paremmin, miksi tietyissä saleissa on niin sanottu hyvä akustiikka.

− Pitkällä tähtäimellä tutkimustuloksemme auttavat suunnittelemaan tarkoituksenmukaisempia konserttisaleja ja muita julkisia tiloja. Kun ymmärrys ihmisten havainnosta ja äänen etenemisestä suljetuissa tiloissa kasvaa, saadaan suunnitteluun lisää työkaluja, Lokki linjaa.

Lokista akustiikka on äärimmäisen kiehtova tutkimuskohde.

− Musiikkia voisi aivan hyvin kuunnella kaiuttomassa tilassa, mutta silloin se kuulostaisi aika tylsältä. Vasta huone, jossa musiikkia soitetaan, saa musiikin soimaan. Ja siksi on erittäin mielenkiintoista yrittää ymmärtää, miten huone vaikuttaa sointiin. Äänen käyttäytyminen tilassa on niin monimutkaista, että sitä on vaikea hahmottaa ja siksi se on jatkuvan innostuksen lähde, Lokki kuvailee akustiikan vaikutusta musiikin kuunteluun.

Akatemiapalkinnoilla kannustetaan tutkijoita

Akatemia myönsi palkinnot nyt yhdeksättä kertaa. Palkittavien tutkijoiden tulee olla akatemiatutkijan tehtävässä tai työskennellä Suomen Akatemian rahoittamina tutkijatohtoreina. Palkittavista päättää Akatemian hallitus tieteellisten toimikuntien esityksestä. Palkinnot antavat tunnustusta ja kannustusta urallaan dynaamisessa vaiheessa oleville tutkijoille sekä kiinnittävät huomiota Akatemian tärkeinä pitämiin tavoitteisiin. Palkintoesine on Miia Liesegangin suunnittelema suupuhallettu lasiteos ”Hetki”.

Lisätietoja:
Akatemiatutkija Tapio Lokki
Perustieteiden korkeakoulu
puh. 040 578 2486
tapio.lokki@aalto.fi

Palkittavien esittelyfilmit ovat katsottavissa 28.10. lähtien Suomen Akatemian verkkosivuilla osoitteessa www.aka.fi/fi/A/Tiedeyhteiskunnassa/Tiedetapahtumat/Tiedegaala/

Lähde: Suomen Akatemian lehdistötiedote 27.10.2011

Työssään de Vocht tarkastelee kutistumista toisaalta yleisenä ja globaalina ilmiönä, toisaalta paikkakunnan historian ja kaupungin kehityspiirteiden analyysin avulla. Lisäksi de Vocht pohtii, miten kutistuminen vaikuttaa kaupunkiin ja ideoi kaupungille neljä mahdollista tulevaisuutta. Esimerkinomaisena tutkimus- ja suunnittelukohteena on Pohjois-Savossa sijaitseva Varkauden kaupunki.

– Tekijä käsittelee Suomessa melko tuntematonta ja jopa tabuna pidettyä kutistuvien kaupunkien ilmiötä ja nostaa sen keskusteluun. Työssä on yhdistetty onnistuneesti perinteisen kaupunkisuunnittelun ja skenaarioihin perustuvan lähestymistavan keinoja ja siinä nivotaan jäntevästi yhteen globaalit megatrendit ja niiden vaikutukset yksittäisessä kaupungissa, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom perustelee valintaa.

Tutkielma saa kiitosta aiheen ajankohtaisuudesta, lähestymistavan tuoreudesta ja käyttöarvosta kuten myös tulevaisuussuuntautuneisuudesta, kielen elävyydestä ja kuvien havainnollistavasta käytöstä. Työtä pidetään poikkeuksellisen mielenkiintoisena ja tärkeänä.

Lisäksi Kuntaliitto myönsi kunniamaininnat kahdelle muulle opinnäytetyölle: Arkkitehti Sirpa Luomalle tutkimuksesta ”Nosegrind presiin – nousevien lajien liikuntaympäristöt Oulussa” ja toinen kunniamaininta myönnettiin hallintotieteen maisteri Markku Järvelälle tutkielmasta ”Maapolitiikan roolit Ylivieskan kaupallisessa murroksessa”.

Palkinnot jaetaan vuosittain

Kuntaliitto palkitsee vuosittain 2000 euron suuruisella apurahalla parhaan kunta-alaa käsitelevän pro gradu -tasoisen opinnäytetyön sekä jakaa kaksi kunniamainintaa.

Valinta on tehty yliopistojen ja korkeakoulujen tekemien ehdotusten pohjalta, joita saatiin tänä vuonna seitsemäntoista kappaletta kaikkiaan kahdeksasta yliopistosta ja korkeakoulusta.

Lisätietoja:
Arkkitehti Sofia de Vocht
Aalto-yliopisto
Arkkitehtuurin laitos
puh. 050 375 9103

Teksti pohjautuu Kuntaliiton tiedotteeseen 17.10.2011

Financial Times Executive MBA 2011 -vertailun tulokset julkaistiin maanantaina 24.10.2011. Aalto University Executive Eduationin (Aalto EE) toteuttama Aalto Executive MBA (Aalto EMBA) -ohjelma menestyi vertailussa erinomaisesti ja nousi kirkkaasti Pohjoismaiden kärkeen. Aalto EMBA -ohjelma jätti nyt ensi kertaa selkeästi taakseen pitkät perinteet omaavan Tukholman kauppakorkeakoulun (perustettu vuonna 1909) ja Kööpenhaminan kauppakorkeakoulun (perustettu 1917). Maailmanlaajuisessa vertailussa Aalto EMBA:n kokonaissijoitus on nyt 53., peräti yhdeksän sijaa edellisvuotta parempi.

− Aalto EE:n huolellisesti rakennettu asema idän ja lännen sillanrakentajana alkaa nyt tuottaa tulosta. Olemme nöyrän ylpeitä Helsingissä, Puolassa, Etelä-Koreassa, Singaporessa ja Taiwanissa toteutettavan globaalin Aalto Executive MBA -ohjelman menestyksestä tässä arvostetussa vertailussa. Ensi vuonna käynnistämme toiminnot Indonesiassa ja luomme perustaa vakuuttavalle avaukselle myös Malesiassa, kertoo Aalto EE:n toimitusjohtaja, vieraileva professori Pekka Mattila. Vuonna 2011 yhtiö on ehtinyt käynnistää uudelleen pysyvät toiminnot myös Kiinassa.

− Kiittäminen on myös uutta Aalto-rakennetta. Aito monialaisuus ja kansainvälisyys ja pelkkä tekemisen mittakaava ovat meille kiistaton vahvuus, muistuttaa Mattila.

Financial Timesin vertailussa Aalto EMBA -ohjelma sai parhaat sijoitukset osallistujien urakehityksestä sekä ohjelman, osallistujien ja opettajien monimuotoisuudesta. Vertailussa korostui muun muassa sukupuolten tasa-arvo.

− Rankingin tulokset kertovat, että meidän sekä Euroopassa että Aasiassa tarjoamamme  EMBA-ohjelmat kannustavat  naisia kansainvälisiin johtamistehtäviin.  Meillä on huomattava määrä naisjohtajia ohjelmissamme ja myös naisprofessorien määrä on keskimääräistä korkeampi, kertoo Aalto EE:n MBA-ohjelmista vastaava johtaja Minna Hiillos.

Financial Times -lehti arvioi vuosittain maailman parhaat  Executive MBA -ohjelmat. Tänä vuonna listalle pääsivät 100 parasta EMBA-ohjelmaa. Aalto Executive MBA -ohjelma osallistui vertailuun Aalto Executive MBA / Aalto University School of Economics -nimellä.

Lisätietoja:

Pekka Mattila, toimitusjohtaja
Aalto EE
pekka.mattila@aaltoee.fi
puh.  040 738 7221

www.aaltoee.fi
www.facebook.com/aaltoee
www.twitter.com/aaltoee
http://aaltoeeblogs.blogspot.com/

Tutkija Mikko Möttönen rakentaa yksittäisiä mikroaaltofotoneja havaitsevaa laitetta. Jos tehtävä onnistuu, supernopea ongelmanratkoja, kvanttitietokone, on askeleen lähempänä todellisuutta.

− ERC Starting Grant on suurin henkilökohtainen apuraha, jonka nuori tutkija voi saada, Möttönen iloitsee saamastaan apurahasta.

Apurahan myötä Möttösen johtama kymmenhenkinen Quantum Computing and Devices -ryhmä vahvistuu kahdella tutkijalla.  Jos tutkimus etenee suunnitelmien mukaan, on ryhmällä vuonna 2016 valmiina mikroaaltofotoneita ohjaava kvanttiportti. Se on fotonisten kvanttitietokoneiden peruskomponentti, vastine perinteisten tietokoneiden logiikkaporteille.

Apuraha mahdollistaa Möttöselle ja hänen tutkimusryhmälleen myös tärkeitä laitehankintoja. Yksi tutkimuksen jatkon kannalta tärkeä laitehankinta on ollut kryostaatti.

− Pian helium virtaa uuteen kryostaattiin, joka saadaan jäähdytettyä alle asteen sadasosan päähän absoluuttisesta nollapisteestä, Mikko Möttönen kuvailee apurahan merkityksestä tutkimukselleen.

Toimivalla kvanttitietokoneella pystyttäisiin ratkomaan monia ongelmia paljon nykytietokoneita tehokkaammin. Tietokantahaut, monimutkaisten molekyylien ja kemiallisten reaktioiden mallintaminen sekä salauksen purkaminen ovat esimerkkejä tehtävistä, joita kvanttialgoritmit ratkovat tehokkaasti. Nykytietokoneiden bittejä, nollia ja ykkösiä, vastaavat optisessa kvanttitietokoneessa kubitit. Tietoa kubittien välillä voidaan siirtää yksittäisillä mikroaaltofotoneilla tai itse fotoneja voidaan käyttää kubitteina.

− Mikroaaltotaajuuksilla kubitit saadaan vuorovaikuttamaan toistensa kanssa helpommin kuin näkyvän valon taajuuksilla. Tästä on paljon hyötyä kvanttitietokoneen kehitystyössä, Möttönen kertoo.

Tutkimustyön tärkein etappi on mikroaaltoalueella toimivan fotoni-ilmaisimen kehittäminen. Korkeammilla taajuuksilla laitteet ovat jo arkipäivää: esimerkiksi geigermittari on fotonidetektori, joka havaitsee gammasäteilyä. Matalaenergisen mikroaaltofotonin havaitseminen on sen sijaan erittäin vaikeaa.

− Mikroaaltoalueella ei ole vielä onnistuttu havaitsemaan yksittäisiä fotoneita, Möttönen kertoo.

Aalto-yliopiston tutkijaryhmällä on hyvät mahdollisuudet onnistua. Möttönen on juuri jättänyt patenttihakemuksen uudesta oivalluksestaan. − Meillä on ihan uusi idea mittaukseen, hän paljastaa.

Jos detektorin rakentaminen onnistuu, kyseessä on tieteellinen läpimurto. − Olisi hienoa, jos onnistuisimme valmistamaan fotonilähteen, manipuloimaan yksittäisen fotonin kulkua ja rakentamaan toimivan detektorin.  Mutta tämä on riskisijoitus, Möttönen muistuttaa.

European Research Councilin myöntämä 1,5 miljoonan euron ERC Starting Grant on lahjakkaille nuorille tutkijoille myönnettävä apuraha. Viisivuotinen rahoitus on tarkoitettu oman tutkimusryhmän rakentamiseen.

Peter Liljeroth sai myös ERC-rahoituksen

Lisätietoja:
Mikko Möttönen, dosentti
Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitos
puh. 050 594 0950
mikko.mottonen@aalto.fi

Mikko Möttösen johtama Quantum Computing and Devices (QCD) -ryhmä: http://tfy.tkk.fi/qcd/

Mikko Möttösen uusimmat julkaisut: http://tfy.tkk.fi/personnel/pubs.php?id=252

Suuruudeltaan 15 000 euron arvoisen palkinnon jakoi kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki tiistaina 27.9.2011 Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa.

Merja Salo työskentelee kuvallisen viestinnän ja valokuvauksen professorina Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa ja on samanaikaisesti julkaissut useampia kirjoja. Salon väitöskirja ”Nautinnon, vaaran ja varoituksen merkit” oli vuonna 1997 ensimmäinen cd-rom-muodossa julkaistu väitöskirja Suomessa. Sen jälkeen Salo on kirjoittanut kirjat Imageware - kuvajournalismi mediafuusiossa ja Muodin ikuistajat. Salon uusin kirja on hänen omiin valokuviinsa perustuva Automaisemia – Carscapes. Kirja tarkastelee autojen ja autoilun vaikutusta maisemaan.

Eri taiteenalojen valtionpalkinnot myönnetään tunnustuksena kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta kunkin taiteen alan hyväksi.

Valokuvataiteen valtionpalkinnon perustelut

Merja Salo (s.1953) on opetuksellaan, tutkimuksillaan ja julkaisuillaan merkittävästi osallistunut valokuvataiteen ja valokuvan monien roolien ja historioiden pohtimiseen ja valokuvaan liittyvien teoreettisten ongelmien avaamiseen.

Salo väitteli tohtoriksi vuonna 1997 savukemainontaa käsittelevällä väitöstyöllä. Hän oli ensimmäinen valokuvasta väitellyt valokuvaaja Suomessa. Hän on hoitanut alan professuuria Taideteollisessa korkeakoulussa vuodesta 1994 ja sen lisäksi opettanut muissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Salon innostunut ja syvälliseen tietoon perustuva opetus on houkutellut muita lahjakkaita valokuvataiteilijoita tutkimuksen tielle ja näin ollen hän on rakentanut perustaa yhä syvenevälle ymmärrykselle valokuvasta ja valokuvataiteesta.

Merja Salo kuului 1980-luvun alussa esille nousseiden naisvalokuvataiteilijoiden sukupolven kärkijoukkoon. Hän oli aktiivisesti nostamassa naisten arvostusta valokuvataiteen kentällä sekä kirjoittajana että yhtenä vuoden 1984 tärkeän naisvalokuvaajien yhteisnäyttelyn 26+ valokuvaajaa kokoajana. Hän on hiljakseen jatkanut taiteen tekemistä opetus- ja tutkimustyönsä ohessa.

Salon asenne valokuvaa kohtaan on vakavan leikkisä. Salon Musta kasvisto -valokuvakirja vuodelta 1984, tyttökalenteri-kuvat 1980-luvulta, hänen muun muassa Valokuva-lehdessä julkaistut kirjoituksensa ja viimeisin kirjansa Carscapes (2011) henkivät älykästä kurittomuutta. Tällainen leikkisä syvällisyys on hyväksi valokuvataiteelle tilanteessa, jossa valokuvataiteilijan ammatista on kehkeytynyt ankara ja kilpailtu. Salo on toimillaan kultivoinut valokuvataiteellista maaperää, jossa on tilaa samanaikaiselle lempeydelle, syvällisyydelle ja vakavuudelle.

− Maailma on täynnä kuvia. Ne puhuvat koko ajan ympärillämme omaa kieltään, usein hiljaisina ja joskus huutaen. Haluan pysähdyttää ihmiset kuvien äärelle, nauttimaan niistä ja myös kysymään niiden tarkoitusta,   muotoilee Merja Salo tunnelmiaan

Lisätietoja:
Valokuvataide: taidesihteeri Seppo Kauhanen (Taiteen keskustoimikunta), puh.(09) 1607 7378

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 27.9.2011

Tutkimus- ja innovaationeuvosto käsittelee valtioneuvoston ja ministeriöiden apuna tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan suuntaamiseen, seurantaan, arviointiin ja yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä.

Tutkimus- ja innovaationeuvoston jäsenten valitsemiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö on kuullut valtioneuvoston ulkopuolisia tahoja ja pyytänyt niitä asettamaan ehdokkaita tutkimus- ja innovaationeuvostoon nimittämistä varten. Neuvoston kokoonpano perustuu neuvostosta annettuun asetukseen, neuvoston tehtäviin ja eri tahojen tekemiin ehdotuksiin.

Neuvostoon nimettiin puheenjohtajaksi pääministeri Jyrki Katainen ja varapuheenjohtajiksi opetusministeri Jukka Gustafsson ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies. Ministerijäseniksi nimettiin valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki, peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, ympäristöministeri Ville Niinistö, sisäasiainministeri Päivi Räsänen, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen sekä puolustusministeri Stefan Wallin.

Muiksi jäseniksi nimettiin rehtori Kaija Holli (Tampereen yliopisto), toimitusjohtaja Risto Lammintausta (Hormos-Medical Oy), pääjohtaja Erkki Leppävuori (Valtion teknillinen tutkimuslaitos), toimitusjohtaja Pekka Lundmark (Konecranes Oyj), pääjohtaja Markku Mattila (Suomen Akatemia), professori Arto Mustajoki (Helsingin yliopisto), rehtori Anneli Pirttilä (Saimaan ammattikorkeakoulu), pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara (Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes), koulutus-ja työvoima-asioiden päällikkö Saana Siekkinen (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry) ja professori Päivi Törmä (Aalto-yliopisto).

Lähde: OKM-tiedote

Magnolia Award myönnetään ulkomaalaisille, jotka ovat erityisellä tavalla myötävaikuttaneet Shanghain yhteistyösuhteisiin muiden maiden kanssa sekä Shanghain taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen.  Professori Yrjö Sotamaalle annetun Magnolia Silver Awardin sai myös 46 muuta ulkomaalaista.

Professori Sotamaa toimi Taideteollisen korkeakoulun rehtorina vuosina 1986−2008 ja professorina syksyyn 2010 saakka. Hän työskentelee tällä hetkellä johtotehtävissä Aalto-yliopiston yhteistyökumppanin Tongjin yliopiston Sino-Finnish Centre -keskuksessa sekä kyseisen yliopiston professorina sekä neuvoa-antavana dekaanina.

Palkinto on henkilökohtainen kunnianosoitus professori Sotamaalle, mutta samalla se tuo mainetta suomalaiselle muotoilulle ja korkeakouluyhteistyölle, joita hän on ansiokkaasti edistänyt Kiinassa.

− Palkinto avaa loistavia uusia mahdollisuuksia Shanghain ja Suomen välisen yhteistyön syventämiselle. Aalto- ja Tongji -yliopistot ovat tämän yhteistyön moottoreita ja lippulaivoja, kertoo Yrjö Sotamaa.

Lisätietoja:
Professori Yrjö Sotamaa
puh. 0500 503 868
yrjo.sotamaa@taik.fi

Tapio Lokki on ollut osallisena monissa keksintöilmoituksissa ja myös ratkaiseva toimija erinomaisesti pääomia keränneessä tutkimuslähtöisessä yrityksessä. Vuoden 2010 lopulla perustettu Blaast on pilvipohjainen ohjelmistoyritys, jonka ansiosta edullisempien puhelinmallien omistajat ympäri maailmaa voivat saada käyttöönsä vastaavat sovellukset kuin älypuhelimen omistajatkin.

Blaastilla, joka työllistää tällä hetkellä noin 40 henkeä, on vakavaraisia sijoittajia ja kansainvälinen asiakaskunta. Blaast on myös saanut huomattavaa rahoitusta Tekesiltä. 

Yritys sai alkunsa, kun nykyisen ACE:n (Aalto Center for Entrepreneurship) Innovation Services aloitti työskentelyn Mediatekniikan laitoksen tutkijaryhmän kanssa syksyllä 2008 uusien käyttöliittymien osalta. Tutkimusta johti akatemiatutkija Tapio Lokki.  Kaupallistamisprosessiin antoivat merkittävän panoksensa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun alumni Joonas Hjelt, Perustieteiden korkeakoulusta alumni ja tutkija Raine Kajastila sekä alumnit Vesa Kemppainen ja Tuomas Ranta.

Aalto-yliopisto palkitsee Vuoden Aalto-teko -palkinnolla opiskelijan, akateemisen henkilön tai muun toimijan yliopistosta. Palkinto myönnetään toiminnasta, joka on ollut omiaan tukemaan Aalto-yliopiston arvoja ja vahvistamaan yhdessä tekemisen halua sekä Aallon strategisia tavoitteita. Palkittavia voi ehdottaa kuka tahansa yliopiston organisaatiosta. Kyseessä on rehtorin myöntämä palkinto, joka jaetaan nyt toisen kerran.  

Viime vuoden palkinto myönnettiin opiskelija Mikko Ikolalle, hänen järjestämänsä Aalto on Tracks -tempauksen johdosta. Palkinnon nimi oli tuolloin Vuoden opiskelijateko.

Lisätietoja:
Hannu Seristö, Aalto-yliopiston
vararehtori, verkostot ja vaikuttavuus
hannu.seristo@aalto.fi
puh. 050 383 2478

Kansainvälinen kesäkoulu käynnistyi maanantaina 8. elokuuta, ja se jatkuu koko viikon. Paikalle oli saapunut 40 osanottajaa eri Euroopan maista, USA:sta, Japanista, Etelä-Koreasta, Kiinasta ja Etelä-Amerikasta.  Osanottajat toivotti tervetulleiksi emeritusprofessori Matti Pursula. Avajaisluennossaan hän keskittyi Aalto-yliopiston esittelyyn.  Kesäkoulun ohjelmasta vastasi professori Antti Talvitie.

− Meillä on ollut vuosien mittaan todella hyviä kokemuksia kesäkoulustamme, joka kiinnostaa aina myös kansainvälisesti alan tutkijoita, ammattilaisia ja asiantuntijoita. Tänäkin vuonna meillä on todella kansainvälinen osanottajajoukko.

− Olen vähän pettynyt suomalaisten vähäiseen kiinnostukseen. Miellä on kuitenkin valtava määrä kansainvälistä liikennealan tietoa ja kokemusta tarjolla, jonka luulisi kiinnostavan myös suomalaisia. Ilokseni saimme kuitenkin Liikenneviraston tukemaan kesäkouluamme, Antti Talvitie kuvailee kesäkoulun merkitystä.

Luentoja ajankohtaisista aiheista

Tämän vuoden kesäkoulussa käsiteltiin monipuolisesti ja kiinnostavasti joukkoliikennettä, liikennesektorin organisointia ja päätöksentekoa ja sitä, millaisia riskejä ja mitä erilaisia liikenteen ulkoisia vaikutuksia suunnitteluprosesseissa on.

− Tarkoitus on kattaa liikennesektorin kaikki tärkeät aiheet ja muutostekijät. Meidän johtava ideamme on totuus eikä ideologia. Tämän vuoden aihe ”Rethinking the Transportation Planning Process” on todella tärkeä ja ajankohtainen, ja se näkyy osallistujamäärässä, Antti Talvitie kuvailee tämän vuoden kesäkurssin antia.

Tohtori Karen Lucas Oxfordin yliopistosta aloitti luentonsa aiheesta ”Participation in Transport Planning Consideration of Social Exclusion” kysymällä aluksi kuinka moni on Suomesta. Vain kuusi kättä nousi pystyyn. Karen Lucas oli valmistautunut luentoonsa pukeutumalla kauniiseen Marimekon punaiseen Unikko-mekkoon, ja varmaan tästä syystä halusi tietää kuinka moni pystyi tulkitsemaan mekon alkuperämaan.

Karen Lucas toi esityksessään monipuolisesti esiin liikkumisen sosiaaliset ongelmat, miten liikenteen suunnittelu voi joko auttaa osallistumaan yhteiskunnan toimintaan tai tehdä ihmisistä syrjäytyneitä.

Viimeisintä tietoa liikennesuunnittelusta maailmalta

Kesäkoulun ohjelma on suunnattu eri liikenteen suunnittelijoille ja erikoisasiantuntijoille sekä väitöskirjaansa tekeville tutkijoille kattaen kaikki kulkumuodot. Puheensorina oli iloista ja keskustelut vilkkaita jokaisen luennon yhteydessä kuin väliajoilla.

Ennen torstain ensimmäistä luentoa kyselin syitä kesäkouluun osallistumiseen. Luennoitsijan kanssa aktiivisesti keskusteli muun muassa tiesuunnittelun asiantuntija Pentti Karvonen Liikennevirastosta. Hän tuli kesäkouluun saamaan viimeisintä tutkimustietoa liikenteen suunnittelusta ja päätöksenteosta. Karvonen tekee parhaillaan väitöskirjaa, johon hän katsoi saavansa uutta tietoa kesäkoulun luennoista.

Maltan yliopistossa julkisesta liikenteestä väitöskirjaansa tekevä Therese Bajada löysi tiedon kesäkurssista Aalto-yliopiston nettisivulta. Kurssin sisältö tarjosi laaja-alaista tietoa hänenkin väitöskirjaansa. Saman vastauksen sain Istanbulin teknillisessä yliopistossa väistökirjaa tekevältä Sabahat Topuz Kiremitciltä, joka puolestaan sai vinkin kesäkurssista yliopistonsa professorilta. Sekä Therese Bajada että Sabahat Kiremitci olivat erittäin tyytyväisiä kesäkurssin antiin. Molemmat olivat ensimmäistä kertaa Suomessa.

Teksti ja kuvat: Terhi Arvela

Palkinnon vastaanottivat hankkeen koordinaattori Frank Lattke, TU München, sekä professorit Knut Einar Larsen, NTNU, Stefan Winter TUM / Aalto-yliopisto ja Pekka Heikkinen, Aalto-yliopisto.

Palkinnon perusti vuonna 2002 Schweighoferin perhe, joka omistaa yhden Euroopan johtavista puutuotealan yrityksistä. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi ja kohteena ovat uudet löydöt, joilla on suuri potentiaali käytännön sovelluksille. Palkinto jakautuu pääpalkintoon (elämäntyöpalkinto) sekä innovaatiopalkintoihin, jotka jaetaan sovellusvaiheen alussa oleville innovatiivisille projekteille. Palkintorahoja jaetaan yhteensä 300.000 euron edestä.

TES Energy Facade oli WoodWisdom-Net-tutkimusohjelman alainen hanke. Se toteutettiin vuosien 2008–2010 aikana. Hankkeessa tutkittiin puurunkoisiin suurelementteihin perustuvaa julkisivujen korjausmenetelmää vanhojen rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi passiivitalon tasoon asti. Hankkeessa etsittiin Euroopan laajuisesti sovellettavissa olevia ratkaisuja.  

Aalto-yliopistossa TES oli monitieteellinen hanke, johon osallistui tutkijoita arkkitehtuurin, rakennustekniikan, maanmittaustieteiden, energiatekniikan ja puutuotetekniikan laitoksilta.

Suomalaisen osuuden päärahoittaja oli TEKES. Yrityspartnereita olivat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Rakennusyhtiö NCC, Stora Enso Oyj ja Puuinfo Oy, Woodpolis sekä Suomen Kiinteistöliitto ry. Hanketta koordinoi Yrsa Cronhjort arkkitehtuurin laitoksen puurakentamisen oppituolista. 

TES Energy Facade -hanke palkittu useasti

TES Energy Facade -hanke on aiemmin palkittu seuraavasti: Forest Technology Platform Team-Up Award 11/2009, WoodWisdom-Net Best Project Awards 2011 “prize for being the project with Best industrial involvement and relevance” 02/2011 , Deutscher Holzbaupreis 2011 -palkinto kategoriassa “Komponenten/Konzepte”.

Lisätietoja

Koordinaattori Yrsa Cronhjort, yrsa.cronhjort(at)aalto.fi
Professori Pekka Heikkinen, pekka.heikkinen(at)tkk.fi,  puh. 050 517 4727

Schweighofer Prize, the European Innovation Award for the Forest Based Sector
http://www.schweighofer-prize.org/index.en.html  (palkittujen tietoja ei toistaiseksi ole vielä päivitetty Schweighoferin kotisivulla)

Uusien akatemiaprofessorien kausi on 1.1.2012–31.12.2016. Suomen Akatemia rahoittaa vuoden 2012 alussa 41 akatemiaprofessoria.

Perustieteiden korkeakoulusta valittujen akatemiaprofessorien edustamat tutkimusalat ovat biologinen ja pehmeän aineen fysiikka, lääketieteellinen tekniikka sekä systeeminen ja kognitiivinen neurotiede.

Akatemiaprofessoriksi valitaan henkilö, joka on osoittautunut eteväksi tutkijaksi ja jonka katsotaan myötävaikuttavan tutkimuksen edistymiseen oman tieteenalansa piirissä.

Nyt nimitetyt akatemiaprofessorit ovat kaikki kiistattomia huippututkijoita edustamillaan tutkimusaloilla kotimaassaan ja kansainvälisesti. Heistä jokaisella on erinomaiset mahdollisuudet suuriin tieteellisiin läpimurtoihin. Tutkimuksellaan he vastaavat yhteiskunnan kannalta merkittäviin kysymyksiin.

Tutkimusta lujien luonnonmateriaalien hyödyntämisestä

Professori Olli Ikkalan (s. 1953) tutkimusalat ovat biologinen ja pehmeän aineen fysiikka. Ikkalan tutkimusotetta pidetään erittäin innovatiivisena materiaalitieteen alalla. Hänen tutkimuksensa mahdollistaa täysin uudentyyppisten, luontoa matkivien uusien materiaalien valmistuksen tulevaisuudessa.

Akatemiaprofessorikaudellaan Ikkala ryhtyy tutkimaan ryhmänsä kanssa ensimmäisessä vaiheessa lujia luonnonmateriaaleja – mm. silkki, simpukankuoren helmiäinen – ja hyödyntää tuloksia erittäin lujien ja kevyiden biomimeettisten materiaalien valmistamiseksi. Näitä materiaaleja voidaan hyödyntää esimerkiksi tietoliikenneteknologiassa ja energiaa säästävissä kulkuneuvoissa. Yksi sovellusmahdollisuus on myös ihmisen varaosat, mihin tutkittavat materiaalit tarjoavat mielenkiintoisen ja uuden lähestymistavan. Ikkalan tutkimussuunnitelman toisessa osassa tähdätään biologisten prosessien, kuten membraanien selektiivisyyden jäljittelyyn ja hyödyntämiseen. Tällaisten selektiivisten biologisten membraanien avulla voidaan suunnata kemiallista energiaa muihin muotoihin ja näin tähdätään ”pehmeisiin koneisiin”.

Ikkalan hankkeessa tutkitaan myös mahdollisuutta valmistaa ko. materiaaleja laajassa mittakaavassa. Uusia tieteellisiä avauksia voi syntyä yhdistettäessä biokemian, materiaalien rakenteiden, fysiikan, kemian ja elektroniikan osaamisalueita biomimetiikan keinoin. Mahdollisuuksia ensiksi mainittujen tavoitteiden saavuttamiseen pidetään erinomaisina ja toiseksi mainitut voivat synnyttää uusia tieteellisiä läpimurtoja.

Uusien aivokuvantamismenetelmiä kehittämistä

Professori Risto Ilmoniemen (s. 1954) tutkimusala on lääketieteellinen tekniikka. Ilmoniemi on Aalto-yliopiston Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitoksen professori ja laitoksen johtaja. Hän on myös MEG- ja TMS-tekniikkojen johtavia asiantuntijoita maailmassa.

Vuoden 2012 alussa alkavan akatemiaprofessuurinsa aikana Ilmoniemi lähtee kehittämään aivan uusia  aivokuvantamismenetelmiä, joista kunnianhimoisin on yhtäaikainen MEG ja MRI (magnetic resonance imaging) -kuvaus. Muut aivokuvantamismenetelmät ovat monikanavainen TMS, hybriditekniikat mm. infrapunaspektroskopiaa käyttäen (NIRS) sekä MRI ohjattu korkeatehoinen ja fokusoitu ultraäänitekniikka (HIFU), jota voidaan käyttää verettömään aivokirurgiaan.

Ilmoniemen akatemiaprofessorikauden hanke arvioidaan innovatiiviseksi, pioneeriluontoiseksi, monitieteelliseksi ja tieteellisesti erittäin haasteelliseksi. Hankkeen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on ilmeinen. Tutkimus raivaa tietä uusille tehokkaille menetelmille useiden vaikeiden sairauksien diagnoosissa ja hoidossa, kuten kasvaimet, halvaus, epilepsia, Parkinsonin tauti, masennus tai tinnitus. Tutkimuksella on selvää teollista arvoa kun tavoitteena on kehittää uusia kaupallistettavia instrumentteja. Myös terveyden ja hyvinvoinnin huippuosaamisen keskittymä SalWe Oy kannattaa Ilmoniemen hanketta.

Tutkimusta systeemisen ja kognitiivisen neurotieteen alalla

Akatemiaprofessori Riitta Salmelinin (s. 1961) tutkimusala on systeeminen ja kognitiivinen neurotiede. Salmelinin asiantuntemus on poikkeuksellisen laaja ja kansainvälisesti vertaillen ainutlaatuinen. Hän on myös maailmankuulun Suomessa kehitetyn MEG-kuvantamismenetelmän asiantuntija. MEG on ei-invasiivinen kuvantamismenetelmä, jolla voidaan kuvata sekä terveitä että sairaita aivoja erilaisissa tehtävissä ja olosuhteissa. Suomalainen neurotieteen tutkijakunta on tämän tekniikan pätevimpiä asiantuntijoita maailmassa. Salmelinin poikkitieteellinen tutkimussuunnitelma edustaa maailman ehdotonta huippututkimusta kognitiivisen neurotieteen alalla.

Toisella akatemiaprofessorikaudella Salmelinin tutkimustyön uskotaan tuottavan uraauurtavaa tietoa, jolla tulee olemaan laajat soveltamismahdollisuudet niin kielen tutkimuksessa kuin monella muullakin aivojen tutkimukseen liittyvällä alalla. Aivojen toiminnan tarkempi kuvaaminen ja parempi ymmärtäminen antavat uusia mahdollisuuksia aivosairauksien ja -vammojen hoitoon.

Aivoja kuvantamalla voi tutkia miten kieli on järjestynyt aivoissa. Eri kuvantamismenetelmät, kuten toiminnallinen aivoaktivaatioon liittyvän hapen kulutuksen paikantava magneettikuvaus (fMRI) ja aivoaktivaation etenemistä sen synnyttämän magneettikentän avulla seuraava magnetoenkefalografia (MEG), kuvaavat aivojen toimintaa eri näkökulmasta. Edellytys kuvantamisella tuotetun tiedon hyödyntämiselle kognition ja kielen tutkimuksessa on selvittää ensiksi, millaisia toimintoja kukin kuvantamismenetelmä havaitsee. Toiseksi, hyvin määritelty kuvantamistieto auttaa rakentamaan aivojen toimintaan perustuvia malleja siitä, millaisia toimintavaiheita tarvitaan lukemisessa sekä puheen kuuntelussa ja tuotossa. Näiden mallien pohjalta on tulevaisuudessa mahdollista tuottaa tieteellinen ennustava kehys kielen häiriöiden käsittelyyn.

Nämä kaksi näkökulmaa ovat voimakkaasti yhteen kytkeytyneet ja Salmelinin poikkitieteellisessä projektissa haetaan vastauksia molempiin kysymyksiin. Salmelin toimii Systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksikön varajohtajana. Hänen tutkimusprojektinsa kuuluu myös strategisen huippuosaamisen keskittymään (SHOK) terveyden ja hyvinvoinnin alalla.

Kaikki nyt valitut akatemiaprofessorit esitellään Akatemian verkkosivuilla www.aka.fi

Teksti: Terhi Arvela  

Lähde: Suomen Akatemian tiedote

Aalto-yliopistosta huippuyksikköohjelmaan valittiin seuraavat kolme yksikköä: COMP – Laskennallisen nanotieteen huippuyksikkö, johtaja professori Risto Nieminen; Suomalaisen laskennallisen päättelyn huippuyksikkö, johtaja professori Erkki Oja; Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien huippuyksikkö, johtaja professori Jukka Pekola. Lisäksi Kauppakorkeakoulun Center for Markets in Transition (CEMAT) -tutkimusyksikkö on partnerina mukana Suomen Akatemian uudessa Venäjän tutkimuksen huippuyksikössä.

Suomen Akatemian sai huippuyksikköhakuun 135 aiehakemusta, joista Akatemian hallitus valitsi varsinaiseen hakuun 36 hakemusta. Hakemukset arvioitiin kansainvälisissä arviointipaneeleissa. Lisäksi kansainväliset arvioijat haastattelivat yksiköiden edustajat Suomen Akatemian järjestämissä tilaisuuksissa.

Arvioinneissa tärkeitä kriteereitä olivat hakevan yksikön tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu ja innovatiivisuus. Huippuyksiköt ovat kansainvälisesti oman tieteenalansa kärkeä.

Kauden 2012−2017 ohjelmaan valituista yksiköistä puolet on uusia ja puolet uusiutuneita, aiemmissa huippuyksikköohjelmissa mukana olleita tutkimusryhmiä.

Nanotieteen kolmas kausi huippuyksikkönä

Professori Risto Nieminen sai yksikölleen nyt kolmannen huippuyksikkökauden. Nanotieteen huippuyksikössä työskentelee noin 70 henkilöä, joista noin 30 on jatko-opiskelijoita, 10 Aalto-yliopiston professoria ja senioritutkijaa sekä yli 20 kansainvälistä nuorta post doc -tutkijaa ja vierailijaa. Yksikössä työskentelevät ulkomaiset tutkijat tulevat mm. USA:sta, Australiasta, Koreasta, Kiinasta ja Euroopan maista edustettuina ovat mm. Italia, Ranska, Ruotsi ja Saksa.

Huippuyksikön tutkimusalue on nanotieteisiin ja -teknologiaan liittyvä teoreettinen ja laskennallinen materiaalitutkimus.  Ajankohtaisia aiheita ovat mm. grafeeni, ferrosähköiset nanorakenteet, puolijohteiden kvanttipisteet, rajapintojen atomaariset ilmiöt sekä kvantti-informaatio.  Useat tutkimushankkeet tehdään läheisessä yhteydessä kokeelliseen työhön, joko Aallossa tai johtavien kansainvälisten ryhmien kanssa. COMP tekee myös yhteistyötä useiden yritysten kanssa ja panostaa vahvasti teoreettiseen ja laskennalliseen menetelmäkehitykseen.

Huippuyksikkö on toiminut myös merkittävänä tutkijakouluna. Huippuyksikkökausina se on kouluttanut lukuisia professoreita niin kotimaisiin kuin ulkomaisiin yliopistoihin.

Laskennallisen päättelyn huippuyksikkönä neljä kautta

Professori Erkki Oja johtaa Suomalaisen laskennallisen päättelyn huippuyksikköä jo kolmatta kautta. Huippuyksiköksi sen edeltäjä valittiin ensimmäisen kerran 1995 professori Teuvo Kohosen aikana. Erkki Oja on johtanut huippuyksikköä vuodesta 2000 alkaen. Yksikköjen nimet ja tutkimusalat ovat vaihdelleet.

Huippuyksikkö työskentelee alkavalla kaudella tilastollisten päättelyjen ja tehokkaiden laskennallisten menetelmien ympärillä. Sillä on uutena partnerina Helsingin yliopiston matematiikan ryhmä. Yhteensä yksikössä työskentelee seitsemän ryhmää, jotka työllistävät vuosittain noin 70 henkilöä. Kussakin ryhmässä työskentelee 5-10 tutkijaa ja jatko-opiskelijaa. Mukana on myös ulkomaisia osa-hankkeita. Tutkimusryhmällä on vahva kansainvälinen tunnettuus alan tutkijoiden keskuudessa.

Yksikkö työskentelee tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi ilmastotutkijoiden, neurotieteiden sekä humanististen tieteiden laskennallisen historian kanssa. Se tekee myös merkittävää teollista yhteistyötä. Yksikön lippulaivahankkeita ovat: Älykäs tiedonhaku eli miten ihmiset etsivät tietoa sähköisestä mediasta ja Laskennallinen biologia eli miten geenit vaikuttavat ihmisen terveyteen esimerkiksi syövän hoidossa.

Matalien lämpötilojen huippuyksikköjä jo vuodesta 1994

Professori Jukka Pekolan johtamalla Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja -komponenttien huippuyksiköllä on ollut edeltäjiä kylmälaboratoriossa vuodesta 1994 alkaen akateemikko Olli V. Lounasmaan ja professori Mikko Paalasen johdolla. Vuonna 2012 alkavassa huippuyksikössä tulee olemaan mukana kylmälaboratorion tutkimusryhmien lisäksi tutkijoita myös Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitokselta ja VTT:ltä.

Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja -komponenttien huippuyksikkö tutkii kvantti-ilmiötä sekä jatkuvassa väliaineessa että uusilla valmistustekniikoilla toteutetuissa nanomittakaavan rakenteissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää aineen kvanttimekaanista luonnetta ja tuottaa uudenlaisia sähköisiä ja mekaanisia komponentteja. Kvantti-ilmiöihin perustuen on toteutettu esimerkiksi erittäin herkkiä säteilynilmaisimia ja aivotoimintojen mittaamiseen käytettäviä magneettikentän sensoreita.

Tutkimuksen pohjalta on käynnistynyt myös useita kryo- ja nanotekniikan yrityksiä. Tutkimusyksikössä työskentely antaa tutkijoilleen hyvät mahdollisuudet sijoittua R&D -toimintaan teollisuudessa kuin myös hyvän akateemisen uran luomiseen kansainvälisessä ilmapiirissä. Yksikkö tuottaa monipuolisen tutkijakoulutuksen saaneita nuoria fyysikoita kansainvälisille urapoluille.

Center for Markets in Transition (CEMAT) -tutkimusyksikkö

Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT on mukana partnerina uudessa Suomalainen Venäjän tutkimuksen huippuyksikkö - Venäjän modernisaation valinnat -huippuyksikössä, jota johtaa Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin Markku Kivinen. Uudessa huippuyksikössä on mukana tutkijoita Aleksanteri-instituutin ja CEMATin lisäksi Helsingin yliopiston Nykykielten laitokselta, Tampereen yliopiston Politiikan tutkimuksen laitokselta sekä Pietarin Eurooppalaisesta yliopistosta.

Huippuyksikössä toteutuu uudenlainen monitieteinen tutkimusparadigma, ”suomalainen koulukunta”, jossa tarkastellaan Venäjän modernisaatiota monitieteisesti erityisesti valintojen ja niihin vaikuttavien yhteiskunnan resurssien ja pelisääntöjen näkökulmasta.

Lisätietoa: Johtaja, Prof. Riitta Kosonen riitta.kosonen@aalto.fi
http://cemat.aalto.fi

Teksti: Terhi Arvela

Muodin markkinoinnin tutkimusta painottaneessa konferenssissa esiteltiin tieteellistä tutkimusta 20 aihealueelta.

Parhaana tutkimuksena palkittu Negotiating Ethicality in the Context of Controversial Goods käsittelee kuluttajan kokemusta eettisyydestä ja oikeuttamisstrategioita kiistanalaiselle kulutukselle. Tutkimus syventää aikaisempaa ymmärrystä eettisyyden käsitteestä hyödyntäen kulttuurisen kuluttajatutkimuksen keinoja.

Tutkimus luo akateemista pohjaa keväällä 2012 Aalto-yliopistossa alkavalle Fashion Marketing -opetuskokonaisuudelle. Markkinoinnin laitoksen tutkijoiden ja muotoilun laitoksen johtajan, vaatetussuunnittelun professori Pirjo Hirvosen yhteistyössä järjestämälle, monitieteelliselle ja käytännön muotiliiketoimintaan valmentavalle kurssille valitaan opiskelijoita Aallon kaikista korkeakouluista.

Nyt palkitun tutkimuksen herättämä mielenkiinto muodin markkinoinnin tutkijoiden keskuudessa on tarjonnut mahdollisuuden toteuttaa ensimmäinen Aalto-yliopiston Fashion Marketing -kokonaisuus yhteistyössä johtavien kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa.

Vuosittain järjestetettävä KAMS kerää yhteen lukuisia markkinointitieteen vaikuttajia ja huippulehtien päätoimittajia. Viime vuonna markkinoinnin laitoksen professori Petri Parvisen e-myyntiä käsitellyt työ oli yksi konferenssissa palkituista.

Lisätietoa:

vieraileva professori Pekka Mattila
puh. 040 353 8418
pekka.mattila@aalto.fi

Matti Pohjola on tehnyt sekä teoreettista että soveltavaa tutkimusta taloustieteen useilla osa-alueilla. Hänen väitöskirjansa käsitteli talouskasvua ja suhdannevaihteluita ja oli ensimmäisiä matemaattisen kaaosteorian sovelluksia taloustieteessä. Peliteorian avulla Pohjola on tutkinut talouskasvua, työmarkkinoita, taloudellista valtaa ja kansainvälisiä ympäristöongelmia.

Viimeaikaisessa tutkimuksessaan Pohjola on keskittynyt teknologian, erityisesti tieto- ja viestintäteknologian vaikutuksiin Suomessa. Hänen projekteissaan on rakennettu kansantalouden kaikki toimialat kattavaa tuottavuustietokantaa. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi toimialojen keskinäisen merkityksen arviointiin sekä talouskasvun lähteiden – työn, aineellisen ja henkisen pääoman sekä teknologian – vaikutusten mittaamiseen.

Suomen 1990-luvun lama teki Pohjolasta soveltavan ja talouspoliittiseen keskusteluun osallistuvan tutkijan. Laman syistä ja seurauksista hän on kirjoittanut mm. teoksissaan Tehoton pääoma (1996) ja Suomalainen työttömyys (1998). YK-yliopiston Wider-instituutissa Pohjola johti kansainvälisiä tutkimusprojekteja, joissa selvitettiin tieto- ja viestintäteknologian vaikutuksia kehitysmaiden talouskasvuun.

Pohjola osallistuu aktiivisesti talouspolitiikan asiantuntijatyöhön ja talouspoliittiseen keskusteluun sekä toimii Kansantaloudellisen aikakauskirjan päätoimittajana.

Matti Pohjola pitää opetusta tärkeänä osana tutkijan työtä. Opiskelijat ovat valinneet hänet vuoden opettajaksi sekä Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa että Kauppakorkeakoulussa. Hän on lisäksi kirjoittanut taloustieteen suomenkielisen perusoppikirjan.

Tiedepalkinto myönnetään Helsingin tiedepäivänä helsinkiläisen tekemästä tai Helsingissä tehdystä merkittävästä tieteellisestä työstä. Tiedepalkinnon rahallinen arvo on 10 000 euroa.

Matti Pohjola syntyi Kymissä vuonna 1950 ja valmistui ylioppilaaksi Inkeroisten Yhteiskoulusta vuonna 1969. Hän opiskeli Tampereen, Oxfordin ja Cambridgen yliopistoissa ja väitteli taloustieteen tohtoriksi Cambridgen yliopistossa vuonna 1981. Toimittuaan opetus- ja tutkimustehtävissä mm. Helsingin yliopistossa, Työväen Taloudellisessa Tutkimuslaitoksessa ja Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksessa Pohjola nimitettiin kutsusta Helsingin kauppakorkeakoulun, nykyisen Aalto- yliopiston kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen professorin virkaan vuonna 1992. Vuodet 1997–2002 hän toimi YK-yliopiston kehitystaloustieteen tutkimuslaitoksen, WIDER-instituutin apulaisjohtajana, vuoden 2000 sen vt. johtajana.

Lisätietoja:

tutkimuspäällikkö Timo Cantell, Helsingin kaupungin tietokeskus
puh. 09 3107 3362
sähköposti: timo.cantell@hel.fi

professori Matti Pohjola, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu 
puh. 09 4313 8494 tai 050 321 0260
matti.pohjola@ aalto.fi

Kauppakorkeakoulun ensimmäinen promootio järjestettiin vuonna 1946.

Promootioakti alkaa perjantaina 20.5. klo 12 Kauppakorkeakoulun juhlasalissa (Runeberginkatu 14-16). Promootioaktin juhlapuheen pitää presidentti Martti Ahtisaari.

Promootiossa vihitään kunniatohtoreiksi tieteen, talouselämän tai yhteiskunnallisen toiminnan piirissä ansioituneita henkilöitä.Kunniatohtoriksi vihkiminen on korkein huomionosoitus, jonka yliopisto voi osoittaa.

Tänä vuonna kunniatohtoriksi vihitään seuraavat henkilöt:

ent. pääjohtaja Arto Hiltunen, SOK
Arto Hiltunen toimi S-ryhmässä vuodesta 1980, viimeisimpänä SOK:n pääjohtajana 2007–2010. Hiltunen toimii useassa suomalaisessa yrityksessä hallituksen jäsenenä ja hänet nimitettiin vuonna 2011 Itella Oyj:n hallituksen puheenjohtajaksi.

pääjohtaja Erkki Liikanen, Suomen Pankki
Erkki Liikanen on Suomen Pankin pääjohtaja. Hän on myös Euroopan keskuspankin neuvoston jäsen (2004–) ja Kansainvälisen valuuttarahaston hallintoneuvoston jäsen (2004–).

kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, Helsingin kaupunki
Jussi Pajunen on Helsingin yhdeksäs ja nykyinen kaupunginjohtaja. Hänet valittiin virkaan 1. kesäkuuta 2005 seitsemän vuoden määräajaksi. Tasavallan presidentti myönsi Pajuselle ylipormestarin arvonimen vuonna 2006.

kauppaneuvos Heikki Timonen, Machinery Oy
Heikki Timonen on Machinery Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Ennen hallituksen puheenjohtajuutta Heikki Timonen toimi tämän tänä vuonna 100 vuotta täyttävän perheyrityksen toimitusjohtajana.

vuorineuvos Maarit Toivanen-Koivisto, Onvest Oy
Maarit Toivanen-Koivisto on ollut vuodesta 2000 alkaen Onvest Oy:n toimitusjohtaja ja Onninen Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Toivanen-Koivisto aloitti elokuussa 2010 Onninen Oy:n vt. toimitusjohtajana.

professori Dong-Sung Cho, Soul National University
Dong-Sung Cho on dekaani ja professori College of Business Administration of Seoul National Universityssä. Hän oli vierailevana professorina Helsingin kauppakorkeakoulussa vuosina 1991-2000.

professori Yves Doz, INSEAD
Yves Doz on teknologisten innovaatioiden professori INSEADissa ja vieraileva professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.

professori Mark Grinblatt, UCLA
Mark Grinblatt on rahoituksen professori UCLA Anderson School of Managementissa, jossa hän on työskennellyt vuodesta 1981 alkaen.

professori Sirkka Järvenpää, University of Texas, Austin
Sirkka Järvenpää on kuulunut jo pitkään tietojärjestelmätieteen tutkijoiden kansainväliseen kärkeen. Hänen alaansa on elektroninen kaupankäynti, virtuaaliorganisaatiot  ja tiimityöskentely.

professori Torsten Persson, Tukholman yliopisto
Torsten Persson on ruotsalainen ekonomisti ja taloustieteen professori Institute for International Economic Studies’issa Tukholman yliopistossa.

Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan promootioaktia. Lisäksi medialla on mahdollisuus haastatella kunniatohtoreita sekä juhlan promoottoria, dekaani Jyrki Walleniusta ja juhlamenojen ohjaajaa, professori Rebecca Piekkaria erikseen sovittavana haastatteluajankohtana.

lmoittautumiset promootioaktiin, haastattelu- ja kuvapyynnöt: viestinta-econ@aalto.fi

Lisätietoa:

www.econ.aalto.fi/promootio
viestintäpäällikkö Lotta Knuutinen, p. 050 349 1263 ja
tiedottaja Terhi Ollikainen, p. 050 566 5673, viestinta-econ@aalto.fi

Katso myös juttu 
Promootiot jatkavat akateemisiä perinteitä

Taylor & Francis –kustantamon myöntämä palkinto annettiin Kööpenhaminassa järjestetyssä rakennusliiketoiminnan konferenssissa, 6th Nordic Conference on Construction Economics and Organisation.

Palkitussa artikkelissa “Satisfaction with collaboration: a comparison of three construction delivery methods” vertaillaan rakennusprojektien osapuolten tyytyväisyyttä yhteistyöhön toistensa kanssa.

Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin ProPal-projektipalautetyökalulla, joka on BES-tutkimusryhmän kehittämä rakennusprojektin osapuolten tyytyväisyyttä mittaava palvelutuote.

Aineisto koostuu yli 1600 projektipalautteen verkostosta, jossa tilaajat, rakennuttajakonsultit, suunnittelijat ja urakoitsijat arvioivat tyytyväisyyttä yhteistyöhön toistensa kanssa.

Tutkimus sai kiitosta kokeellisen tutkimuksen ja teorian yhdistävästä lähestymistavasta sekä rakennusalalla vallitseviin käsityksiin nähden hieman yllättävistä tuloksista.

Tutkimustulokset vahvistavat, että projektiosapuolten tyytyväisyys yhteistyösuhteisiinsa on heikompaa perinteisessä kokonaisurakkamallissa kuin modernimmassa projektinjohtorakentamisessa ja suunnittelun sisältävissä toteutusmuodoissa.

Yleisten uskomusten vastaisesti urakoitsijoiden yhteistyön joustavuus ja palveluhenkisyys arvioitiin korkealle tai hyvin korkealle tasolle kaikissa toteutusmuodoissa. Suunnittelijoiden yhteistyösuhteissa puolestaan olisi tutkimuksen mukaan eniten parantamisen varaa, ja aiheeseen on syytä palata tulevissa tutkimuksissa.

Lisätietoja tutkijoilta:
DI Liisa Lehtiranta
TkT Sami Kärnä

http://bes.tkk.fi/en/personnel/

Kauppakorkeakoulun alumnihallitus nimesi Sirkka Hämäläisen, koska hän on merkittävänä talouden vaikuttajana tuonut esiin Kauppakorkeakoulua ja edistänyt liike-elämän ja yliopiston vuorovaikutusta.

Sirkka Hämäläinen väitteli kansantaloustieteestä vuonna 1981 ja toimi dosenttina vuosina 1990-2004. Hän on toiminut muun muassa Euroopan Keskuspankin johtokunnassa, Suomen Pankin pääjohtajana ja johtokunnan puheenjohtajana. Tällä hetkellä hän on jäsenenä Sanoma Oyj:n, Investor AB:n ja Kone Oyj:n hallituksissa sekä Suomen Kansallisoopperan säätiön puheenjohtajana.

Hämäläinen seurasi useita vuosia HSE Holdingin hallituksen jäsenenä LTT-tutkimus Oy:n toimintaa. Hän oli Kauppakorkeakoulun neuvottelukunnassa ja myös sen puheenjohtajana vuodesta 2005 sen lopettamiseen vuoteen 2009 asti. Viime vuodet hän on toiminut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun varainhankinnan kampanjatyöryhmän puheenjohtajana.

Hämäläinen toimii Aalto-yliopiston  neuvoa-antavan sijoituskomitean puheenjohtajana. Hän oli mukana etsimässä ja esittämässä hallitusehdokasta Akateemisten asiain komitealle, joka valitsi uuden jäsenen Aalto-yliopiston hallitukseen.

Hämäläinen on ollut aktiivinen alumni. Hän oli mukana alumnitoiminnan käynnistämisessä 90-luvun alussa. Hänen oma vuosikurssinsa on yksi Kauppakorkeakoulun aktiivisimmista professori Asko Korpelan ansiota, joka on ylläpitänyt kurssin omaa verkkosivua jo 15 vuotta. Tänä vuonna Hämäläisen vuosikurssilaiset ovat niin sanottuja riemumaistereita ja juhlivat kurssin valmistumisen 50-vuotisjuhlia syyskuun 13. päivänä illallisten merkeissä.

Hämäläinen näkee alumnisuhteet tärkeänä yhteistyön ja kontaktien ylläpitämisen muotona valmistuneiden ja korkeakoulun välillä. Alumnisuhteet toimivat hänen mukaansa molemmin puolisena tietovirtana, joka hyödyttää sekä korkeakoulua että elinkeinoelämän ja yhteiskunnan palveluksessa olevia.

– Toivon, että alumnit olisivat mukana myös esimerkiksi stipendien jaossa tai pääoman keräämisessä, kuten nyt yliopistouudistuksen yhteydessä, vaikka meillä ei koskaan tulekaan olemaan samanlaista alumnilahjoituskulttuuria kuin amerikkalaisessa yhteiskunnassa, Hämäläinen muistuttaa.

Vuoden 2011 alumni, Sirkka Hämäläinen toivoo, että Aalto-yliopistossa olisi avoin mieli ja aitoa muutos- ja yhteistyöhalua, koska vain näillä ominaisuuksilla niin Aalto-yliopisto kuin Suomen talous ja yhteiskunta tulevat pärjäämään.

Kuvalinkki:
http://media.digtator.fi/digtator/tmp/7e04a0f3c32c0ad8e5fa6bc4398866c9/preview.html 

Latauslinkki on voimassa 8.5.2011 saakka.

Kuvateksti:

KTT Sirkka Hämäläinen nimettiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vuoden alumniksi 7.4.2011 Aalto-yliopiston lahjoittajatapaamisessa

Lisätietoja:
Susanna Ritala, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu,
puh. 050 547 2168, susanna.ritala(at)aalto.fi

 Kilpailun tuomaristo perusteli palkintoa seuraavasti:

”Elokuva on sekoitus dokumenttia, fiktiota ja animaatiota, ja kuvaa vahvasti ja kokonaisvaltaisesti nuoren naisen yritystä löytää merkitys elämälleen. Visuaalisesti vangitsevan ja runollisen kerronnan avulla onnistutaan tuomaan esille intiimiyttä, huumoria ja haavoittuvuutta yllättävällä ja persoonallisella tavalla.”

Dokumentti pohjautuu nuoren tytön ja Pekka Saurin keskusteluun Yölinja-radio-ohjelmassa.

Lisätietoja festivaalista ja muut palkitut:

Minimalen Short Film Festival 16.-20.3.2011, Trondheim, Norway (minimalen.com)