5G-verkoista apua lennokkien havaitsemiseen

23.01.2018

Aalto-yliopistossa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa on tutkittu mahdollisuuksia havaita lennokkeja tehokkkaasti käyttämällä hyväksi tulevaisuuden 5G-viestintäjärjestelmiä.

Miehittämättömät ilma-alukset (UAV) tai lennokit ovat yhä suositumpia, koska niitä käytetään eri sovelluksissa. Nykyaikaiset teknologiat ja materiaalit mahdollistavat halvempien, pienempien ja toimivampien lennokkien rakentamisen, mikä voi mullistaa monet teollisuuden alat.

Kääntöpuolena on lennokkien potentiaalinen uhka ihmisille ja kaupunkien infrastruktuureille. Määräykset eivät kykene suojelemaan täysin UAV:den laittomia toimia. Esimerkiksi lennokki voi kerätä tietoja lentokieltoalueilta tai loukata ihmisten yksityisyyttä. Näiden esimerkkien lisäksi on kuitenkin vakavampiakin rikkeitä, joita lennokeilla voi tehdä. Vaarallisempia seurauksia voi ilmetä, esimerkiksi jos vaarallisia aineita kuljettava lennokki rikkoutuu.

“Vaarallisten tilanteiden ehkäisemiseksi on ratkaisevan tärkeää, että lennokki havaitaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tätä tarkoitusta varten on ehdotettu tutkateknisten ratkaisuiden yhdistämistä äärimmäisen korkean taajuuden 5G-infrastruktuuriin, joka osittain käyttäisi radioresursseja nopeaan lennokkien havaitsemiseen”, tutkijat kertovat.

dronepic.jpg

Simulaatiotulos lennokin havaitsemisesta.

Tutkijat ovat kehittäneet uusia tekniikoita lennokkien havaitsemiseksi kaupunkiympäristössä, jossa 5G-verkkojen odotetaan tulevan pian käyttöön. Koska 5G-asennusten odotetaan toimivan millimetriaaltoalueella, lennokit havaitaan paremmin lyhyiden aallonpituuksien ja suuremman kaistanleveyden ansiosta. Hallitukset voivat näin ollen hyötyä estämällä amatöörilennokit luvattomilta lennoilta rajoitetuilla alueilla, mikä lopulta lisää kansalaisten turvallisuutta kaupungeissa.

“Toivomme, että työmme auttaa suojelemaan ihmisten yksityisyyttä ja turvallisuutta kaupunkialueilla, joissa lennokit voivat aiheuttaa vakavan uhan ihmisille”, tutkijat toteavat.

Tulokset on julkaistu IEEE Communications Magazine -lehdessä >>

Yhteystiedot:
Vasilii Semkin, Aalto-yliopisto, vasilii.semkin@aalto.fi
Dmitrii Solomitckii, Tampereen teknillinen yliopisto, dmitrii.solomitckii@tut.fi