Design for government – kokeilun kautta parempaa hallintoa

21.12.2016
Joanna Sinclair

Suomessa kokeilukulttuurin edistäminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Aallon opiskelijat pääsivät osallistumaan kehitystyön ytimeen.

Vuoden 2015 DfG-kurssin opiskelijat yhteiskuvassa Säätytalolla Helsingissä. Kuva: Glen W. Forde.

Tohtorikoulutettava Seungho Lee katsoo maailmaa muotoilijan silmin. Etelä-Koreasta kotoisin oleva Lee saapui Suomeen vuonna 2008 työskennelläkseen muotoilukonsulttina. Aalto-yliopistossa tehty uraauurtava työ muotoilututkimuksen alalla ja Sitran kokonaisvaltainen näkemys muotoilusta tekivät häneen suuren vaikutuksen. Pian Lee aloittikin työt Sitra-vetoisessa hankkeessa, Helsinki Design Labissa.

”Innostuin täysillä ideasta hyödyntää ’design thinkingiä’ eli muotoiluajattelua hallinnon kehittämisessä”, Lee muistelee. Hän kertoo esimerkkinä Sitrassa usein kuullun tarinan:

Kaupungin uimahalli ei enää houkutellut. Kävijämäärät olivat pudonneet rajusti, ja virkamiehet tiesivät rakennuksen alkavan olla jo vanha. Niinpä he pyysivät arkkitehtiä suunnittelemaan uuden uimahallin. Arkkitehti suostui, mutta palasi parin viikon kuluttua sanoen: Uusi uimahalli ei ratkaise ongelmaanne. Viime vuonna muutitte yllättäen bussiaikatauluja. Nyt kaikkien julkisen liikenteen varassa olevien asiakkaiden on äärimmäisen hankalaa käydä uimahallilla. Siinä on syy asiakaskatoon’.

”Tämä kuvitteellinen tarina osoittaa muotoiluajattelulla olevan potentiaalia myös julkishallinnossa”, Lee myhäilee. ”Meidän ei pidä automaattisesti olettaa tietävämme jonkin ongelman perimmäistä syytä. On paljon hedelmällisempää lähestyä suunnitteluprosessia kokonaisvaltaisesti ja käyttäjän näkökulmasta.”

Yhteistyössä ministeriöiden kanssa

Aalto-yliopistossa muotoiluajattelua hyödynnetään muun muassa Design for Government -kurssilla (DfG), joka on ollut erittäin suosittu heti sen alusta alkaen vuodesta 2013.

”Kehitimme kurssin yhdessä Hella Hernbergin ja Juha Kronqvistin kanssa, jotka myös opettavat kurssilla. Nyt 14 viikon mittainen kurssi järjestetään joka kevät osana Creative Sustainability -maisteriohjelmaa, ja sitä johtaa professori Ramia Mazé. Opiskelijat tulevat muotoilun, talouden, tekniikan ja yhteiskuntatieteiden aloilta”, Lee sanoo.

”DfG-kurssi on erityislaatuinen siksi, että opiskelijat pääsevät työskentelemään suoraan ministeriöiden ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Kurssilla toteutetaan joka vuosi tilaustutkimuksia kahdelle tai kolmelle eri ministeriölle.”

DfG-opiskelijat ovat työskennelleet esimerkiksi ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Aiheina ovat olleet muun muassa rakennusten esteettömyys, keinot muovipussien käytön vähentämiseksi, elektronisten tuotteiden elinkaaren pidentäminen jätteen vähentämiseksi sekä ideat hedelmien ja vihannesten menekin lisäämiseksi koululaisten keskuudessa.

Ehdotus valtioneuvoston kanslian uudeksi työskentelymalliksi

Vuonna 2014 valtioneuvoston kanslia haki tarjouskilpailulla keinoja, joiden avulla voitaisiin hyödyntää käyttäytymistieteellistä ja kokeellista tutkimusta valtionhallinnon päätöksenteon tukena.

Tarjouskilpailun voitti hanke, josta vastasivat ajatushautomot Demos Helsinki ja Avanto yhteistyökumppaninaan Aallon DfG-kurssi. Projekti koostui kahdesta vaiheesta: globaalista parhaiden käytäntöjen vertailuarviosta ja kokeilusta, joka järjestettiin osana DfG-kurssia vuonna 2015. Kokeilussa opiskelijat pyrkivät ratkaisemaan konkreettisia haasteita, joita valtionhallinto kohtaa. Sattuvaa kyllä, myös tämän projektin nimi oli Design for Government.

”Projektissa tutkittiin muun muassa, miten DfG-kurssin ainutlaatuista asetelmaa voisi hyödyntää valtionhallinnossa. Se tarjosi opiskelijoillemme poikkeuksellinen tilaisuuden osallistua tutkimukseen, jossa muokattaisiin päätöksentekoa ja sen menettelytapoja”, Lee toteaa.

Projektin loppuraportissa ehdotettiin uutta, nopeasti käyttöönotettavaa toimintamallia, jonka avulla kokeiluja ja käyttäytymisperusteista tietoa voitaisiin hyödyntää suomalaisessa päätöksenteossa – toteutettaisiin ihmiskeskeisestä hallintoa kokeilujen avulla.

Kokeileva Suomi

Yksi Suomen nykyhallituksen kärkihankkeita on niin sanotun kokeilukulttuurin vahvistaminen. Tavoitteena on löytää innovatiivisia keinoja kehittää yhteiskuntaa ja palveluja.

”Edistämme kokeilevaa kulttuuria valtakunnallisesti”, kertoo valtioneuvoston tiedeasiantuntija, tohtori Kaisa Lähteenmäki-Smith.

”DfG-projekti, johon Aallon oppilaat antoivat hyvin onnistuneen panoksen, oli tavallaan aloituspiste meille valtioneuvoston kansliassa. Tartuimme sen jälkeen toimeen. Projekti tarjosi meille kokonaisvaltaista tietoa mahdollisuuksista sekä käytännön ideoita keinoista, joilla päätöksentekoa voidaan tehdä käyttäjäystävällisemmäksi, kohdistetummaksi ja tehokkaammaksi”, Lähteenmäki-Smith sanoo.

”Yksi keskeisistä projektin myötä ymmärtämistämme asioista oli se, että meidän on tarjottava päätöksentekijöiden työn tueksi tietoa ruohonjuuritason kokeiluista. Olemme tähän asti keskittyneet näyttöön perustuvaan päätöksentekoon: mikä toimii? Se on ja tulee jatkossakin olemaan erittäin tärkeää, mutta sen lisäksi tarvitsemme käyttäjälähtöistä päätöksentekoa: mikä innostaa ihmiset toimintaan?

Lähteenmäki-Smith mainitsee DfG-opiskelijoiden ideoiman ratkaisun esimerkkinä: ”Suomessa maanviljelijöiden on täytettävä lukuisia lomakkeita saadakseen erilaisia tukia. Aallon opiskelijat tutkivat asiaa maanviljelijän näkökulmasta. He tunnistivat keinoja, joilla prosessista voidaan tehdä käyttäjäystävällisempi ja tehokkaampi – ja samalla saattaa viranomaiset vastuuseen luomistaan lomakkeista palautemahdollisuuden avulla.”

Vaikka Lähteenmäki-Smith on hyvin innostunut kokeilevan kulttuurin mahdollisuuksista, hän korostaa, ettei Suomessa olla lainkaan niin pitkällä käyttäytymistieteellisten oivallusten hyödyntämisessä kuin muissa maissa usein luullaan.

”Kun kysytään, mikä on visioni Suomen kokeilukulttuurista, minulla on tapana vastata, että toivon meidän pääsevän siihen pisteeseen, jossa meidän jo kuvitellaan olevan”, sanoo Lähteenmäki-Smith.

”Mutta vaikka emme olekaan niin pitkällä kuin jotkut luulevat, olemme niittäneet kansainvälisesti huomiota rohkeudellamme, ja siinä olemme ehdottomasti maineemme veroisia. Edistämme nyt ennakkoluulottomasti kokeilevaa kulttuuria. Yksi ensimmäisiä isoja hankkeita on perustulokokeilu.”

 

Yhteistä tulevaisuutta rakentamassa

Professor Ramia MazéProfessori Ramia Mazé johtaa Design for Government -kurssia. Hänen määrittelee ohjelmallisen visionsa 'meidän kaikkien yhteisen tulevaisuuden muotoiluksi':  ”Tutkijana, opettajana ja muotoilijana olen erikoistunut kriittisiin ja osallistuviin lähestymistapoihin, joiden kautta muotoilun menetelmät ja tuotteet voivat muuttaa sosiaalisia käytäntöjä ja julkista elämää. Vaikka muotoilun määritellään perinteisesti liittyvän teollisuuteen, tässä tutkitaan sen muuttuvia ja laajentuvia muotoja yhteiskunnassa."

Ennen professuuriaan Aallossa Ramia Mazé työskenteli Ruotsissa Konstfackissa sekä KTH:ssa. Hän on johtanut lukuisia monitieteisiä ja kansainvälisiä tutkimusprojekteja sekä työskennellyt muotoilijana Euroopassa ja Yhdysvalloissa. 

Professori Mazé kannustaa sekä mahdollisia yhteistyökumppaneita että opiskelijoita hakeutumaan DfG-kurssille: ”Jos työskentelet valtion virassa ja olet kiinnostunut hyödyntämään muotoiluajattelua työssäsi – tai jos olet opiskelija ja kiinnostunut julkisesta sektorista, tutustuthan verkkosivuihimme ja otathan meihin yhteyttä."

dfg-course.aalto.fi

Artikkeli on alun perin julkaistu englanniksi Aalto University Magazine 18 -lehdessä (issuu.com).