Aalto on the Move -näyttely kokoaa yhteen Aalto on Tracks, Aalto on Waves ja Aalto in Africa -hankkeiden hedelmiä. Näyttely koostuu Timo Idänheimon ja Tuure Laurinollin valokuvista, Jyri Tuuloksen ja Tuomas Saikkosen julisteista sekä Anna Bergin, Dmitri Pailen ja Johannes Söderströmin ohjaamista videoista. Näyttely on Aalto Media Factoryn tuottama ja se oli esillä Media Factoryn galleriassa tämän vuoden maaliskuussa.

Näyttelyn avajaisia vietetään perjantaina 17.5. kello 17.00 alkaen. Tervetuloa!

Lisätietoja näyttelystä Media Factoryn sivuilla (mediafactory.aalto.fi, englanniksi)
Näyttelyn avajaisten Facebook-tapahtuma (facebook.com)
Aalto in Africa (aaltoinafrica.com)

Toisen vaiheen kilpailuaika päättyi 15.5. Mukana oli kuusi ehdotusta nimimerkeillä stay strong sweetie, HIPSTERKASBAH, 492700, VÄRE, AINOA ja NOLLI.

Avoimen ja kansainvälisen Campus 2015 -arkkitehtuurikilpailun tarkoituksena on suunnitella Otaniemen kampusalueelle vetovoimainen ja elävä toiminnallinen keskus. Palkintolautakunta julkistaa kilpailun tuloksen 27.9.

Näyttely

Kaikille avoin Campus 2015 -näyttely on avoinna 17-20.6. ja 24.-28.6., klo 10.00-17.00, Otakaari 1 (opastus pääovelta), 3. krs., Espoo.

Kommentointi verkossa

Kilpailutyöt ovat nähtävillä ja kommentoitavissa Campus 2015.aalto.fi -verkkosivustolla  ma 17.6.--ke 24.7.  Kaikki sivustolla annetut kommentit toimitetaan palkintolautakunnan käyttöön.

Tervetuloa näyttelyyn ja kommentoimaan!

Mobiilielektroniikasta on tullut välttämätön osa nykyajan elämää vain muutamassa vuodessa.  Komponenttien pienentymisen myötä kannamme taskuissamme matkapuhelimia, jotka pitävät sisällään enemmän laskentatehoa kuin supertietokoneet joitakin vuosikymmeniä sitten.  Jatkossa samanlainen kehityssuuntaus vaatii uusia materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä fysikaalisten prosessien tuntemista entistä paremmin.  Viime vuosina eniten huomiota paremman nanoelekroniikan kehitystyössä ovat saaneet matalaulotteiset hiilimateriaalit, s.o. hiilinanoputket ja grafeeni.

Kehitystyön haasteena on saada aikaan elektronisia komponentteja, jotka hyödyntävät materiaalien poikkeuksellisia ominaisuuksia.  Laitteiden täysi suorituskyky on mahdollista vapauttaa muuntelemalla tällaisten komponenttien geometriaa nanomittakaavassa.  Kehittämällä eteenpäin puolijohdelaitteille olemassa olevia standardoituja mikro- ja nanovalmistusprosesseja, pystyttiin tässä työssä mukauttamaan näitä menetelmiä myös hiilielektroniikan valmistukseen.  Tätä kautta onnistuimme luomaan hiilinanoputkilaitteita, joilla pystytään ultraherkkään signaalien havaitsemiseen mikroaaltotaajuuksilla.  Nämä laitteet ovat varteenotettavia vaihtoehtoja hyödynnettäviksi nopeammassa elektroniikassa tai parempina sensoreina lääketieteen sovelluksissa.

Varsinainen läpimurto saavutettiin soveltamalla näitä hiilelle kehitettyjä hybridimuotoilutekniikoita metallisiin materiaaleihin: käyttämällä fokusoitua ionisuihkuleikkausta alumiinikalvossa saatiin aikaan mekaanisia resonaattoreita, jotka on erotettu ainoastaan n.10 nm:n levyisellä raolla hilaelektrodistaan.  Tällä tavoin valmistettu nanomekaaninen resonaattori toimii 100 kertaa paremmin kuin perinteisesti valmistetut laitteet. Tämä mahdollisti uudentyyppisten mekaanisten ilmiöiden tutkimisen kvanttirajalla. Lisäksi nämä laitteet ovat sovellettavissa kvanttilaskennassa ja kvantti-informaation käsittelyssä.

Vastaväittäjä: Dr. Vincent Bouchiat, Institut Néel CNRS-Grenoble, Ranska

Valvoja: professori Pertti Hakonen, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, O.V.Lounasmaa –laboratorio

Väitöstiedote (pdf)

Elektroninen väitöskirja: http://otalib.aalto.fi/en/collections/e-publications/dissertations/

Magnetismi on osa jokapäiväistä elämää. Sitä hyödynnetään esimerkiksi puhelimissa, tietokoneissa ja navigaattoreissa. Haasteena on kuitenkin näiden komponenttien vaatima energian kulutus ja sen myötä lämmöntuotto. Eräs lupaava lähestymistapa on siirtyminen perinteisestä ohjausmenetelmästä, sähkövirrasta, sähkökenttään, mikä on mahdollista moniferroisissa materiaaleissa.

Tässä väitöskirjassa tutkitaan kytkeytymistä ferrosähköisten ja –magneettisten materiaalien ominaisuuksien välillä. Tämän aiheuttaa näiden välille muodustuva jännitys. Ensimmäistä kertaa havaittu ferrosähköisten ja –magneettisten alueiden välinen kytkeytyminen todennettiin kokeellisesti uudella optisella mikroskopiamenetelmällä, magneto-optisella Kerr-mikroskopialla. Käytetyllä menetelmällä kyettiin osoittamaan, että magnetoituman ohjaamiseen vaaditaan ainoastaan sähkökenttä.

Vastaväittäjä: Dr. Neil Mathur, University of Cambridge, Iso-Britannia

Valvoja: professori Sebastiaan van Dijken, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, Teknillisen fysiikan laitos

Väitöstiedote (pdf)

Elektroninen väitöskirja: http://otalib.aalto.fi/en/collections/e-publications/dissertations/

Tyhjiöpakattua MEMS-elementtiä käyttävä uusi kiihtyvyysanturi yhdistää tarkkuuden ja luotettavan toiminnan pienoiskoossa

Kiihtyvyysantureiden tarkkuus on yksi niiden tärkeimmistä suorituskykyparametreista,
samoin kuin muilla mittalaitteilla. Tarkkaa kiihtyvyysanturi voi mahdollistaa tarkkojen navigointijärjestelmien rakentamisen.

Yksi este tarkkojen kiihtyvyysantureiden toteuttamiseen on kohina, jonka mikromekaanisen anturielementin Brownian liike aiheuttaa. Yleisessä tiedossa on, että anturielementin hyvyyslukua, Q-arvoa, voidaan lisätä kohinan vähentämiseksi. Anturielementin Qarvoa voidaan lisätä käyttämällä sitä tyhjiössä. Toisaalta, anturielementti, jolla on korkea Q-arvo, voi aiheuttaa stabiiliusongelmia ja lisätä tarkan mittauksen suorittamiseksi tarvittavaa aikaa.

Tässä väitöskirjassa esitellään kaksi kiihtyvyysanturirajapintaa, jotka käyttävät korkean Q-arvon anturielementtiä. Väitöskirjassa pohditaan miten yllä mainitut ongelmat voidaan ratkaista. Antureiden mittaustulokset vahvistavat sen, että on mahdollista sekä vaimentaa korkea Q-arvo että saavuttaa nopea luotettava toiminta. Toinen anturirajapinta on toteutettu uudenlaisella hybridirakenteella, jolla on mahdollista myös vähentää anturin riippuvuutta jännitelähteen kohinasta ja jännitevaihtelusta.

Vastaväittäjä on professori Michael Kraft, Fraunhofer-Institut für Mikroelektronische Schaltungen und Systeme. Valvoja on professori Kari Halonen, Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun mikro- ja nanotekniikan laitokselta.

Lisätiedot:

Väitöskirja verkossa (otalib.aalto.fi)

Väitöstiedote, Yucetas Mikail (.pdf)

Meillä on ilo kutsua kaikki Ranskassa asuvat alumnit Suomi-Instituuttiin (60 Rue des Écoles 75005 Paris) torstaina 27 kesäkuuta alkaen kello 19.00. Aalto-yliopiston Alumni- ja Yrityssuhteet tarjoaa osallistujille kevyttä purtavaa ja juotavaa.

Rekisteröidythän tämän linkin kautta:
alumninet.aalto.fi/Portal/Public/Event/Apply.aspx?EventID=285

Lue lisää Aallon kansainvälisestä Alumni Chapter verkostosta täältä.

Lisätietoa:
Petri Rajahalme
Aalto-yliopiston alumni- ja yrityssuhteet

Tulevaisuuden langattomien tietoverkkojen suorituskyvyn rajojen jäljillä

Langattomien päätelaitteiden määrä on nopeassa kasvussa. On ennustettu, että lähitulevaisuudessa jopa kymmenet miljardit laitteet voivat kommunikoida keskenään muodostaen niin kutsutun esineiden internetin (Internet of Things). Osansa tästä muodostavat langattomat monihyppyverkot, jotka ovat verkkoja, joilla ei ole kiinteää rakennetta. Verkkoon kuuluvat laitteet viestivät käyttäen hyväkseen mahdollisuutta tavoittaa kohde toisten laitteiden välityksellä. Esimerkkinä voidaan mainita langattomat sensoriverkot, joiden käyttötarkoitukset vaihtelevat lämpötilan ja ilmanlaadun mittauksista esineiden ja henkilöiden paikannukseen.

Useiden langattomien laitteiden yhtäaikainen viestintä tekee lähetysten välisten häiriöiden analysoimisesta vaikeaa. Suurten verkkojen maksimikapasiteetti onkin säilynyt arvoituksena. Väitöskirjassa kysymykseen pyritään vastaamaan tutkimalla suuren langattoman monihyppyverkon paikallisen tason välityskapasiteettia. Se rajoittaa sen tietoliikenteen määrää, joka tietylle verkon osalle voidaan reitittää. Tasaamalla verkon kuormaa reitityksen avulla ja toteuttamalla välitys mahdollisimman tehokkaasti voidaan verkon suorituskyky maksimoida.

Työssä esitetään arvio välityskapasiteetista ja tutkitaan sen riippuvuutta liikenteen suuntajakaumasta. Näin voidaan määrittää erisuuntaisten liikennevirtojen yhdistämisestä saatava hyöty, jota ei tähän asti ole huomioitu kuormantasausongelmassa. Työssä myös havainnollistetaan, kuinka välityskapasiteetille tuotetut tulokset voidaan yhdistää kuormantasaukseen liittyvien reititystulosten kanssa suuren langattoman verkon kokonaiskapasiteetin määrittämiseksi. Tulokset siis paitsi valottavat kapasiteetin muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä myös mahdollistavat numeerisen arvion laskemisen kokonaiskapasiteetille.

Vastaväittäjä on professori Thomas Bonald (Télécom ParisTech, Ranska). Valvojana on professori Samuli Aalto, Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu, tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos.

Lisätiedot:

Väitöskirja verkossa (otalib.aalto.fi)

Väitöstiedote

Virallisen avajaistilaisuuden jälkeen pidetään Aalto Party -jatkot myös Otaniemessä. Jatkot on tarkoitettu kaikille aaltolaisille avoimeksi tapahtumaksi, ja Töölön ja Arabian kampuksilta järjestetään bussikuljetus Aalto Partyyn.

Tervetuloa juhlimaan lukuvuoden alkua yhdessä!

Lisätiedot koskien lukuvuoden avajaisia:

Minna Lönnqvist
minna.lonnqvist@aalto.fi
050 597 2465

Lisätiedot koskien Aalto Partyä:

Katri Winqvist
katri.winqvist@aalto.fi
050 1591 4314

Ohjelma ja muut lisätiedot (yktt.fi)

Näitä kysymyksiä Tulevaisuusseminaarissa käsittelevät muun muassa seuraavat puhujat:

TkT, KTM Merja Fischer, Aalto-yliopisto

puheenjohtaja Sture Fjäder, Akava

CEO, Senior Partner Markku Kaijala, Pro-Source Oy

Dazzle Oy aktivoi yleisöä ja valmentaa ihmisiä ja organisaatioita kestävään menestykseen - oivalluttaen, voimaannuttaen ja käytännön työkaluja tarjoten. Tulevaisuusseminaarissa dazzlelaiset aktivoivat yleisöä omaehtoiseen tulevaisuuden visiointiin.

Ilmoittaudu tilaisuuteen täällä.

 
Tulevaisuusseminaari on Aalto-yliopiston alumnisuhteiden ja HEKOn IT-Ekonomien jo kolmatta kertaa järjestämä vuosittainen seminaari tulevaisuuden liike-elämän aiheista ja avoin kaikille Aalto-yliopiston alumneille, opiskelijoille ja Ekonomiliiton jäsenille.

Lisätietoja: 
Aalto-yliopiston alumni- ja yrityssuhteet
alumni-events at aalto.fi 

Tervetuloa kuulemaan professoreiden tervetuliaisluentoja keskiviikkona 11.12.2013 kello 14. Tilaisuuden luennoitsijat ja juhlapaikka julkaistaan marraskuun aikana.

Luennot ovat yleistajuisia ja englanninkielisiä. Tilaisuus on avoinna kaikille.

Luentojen jälkeen on avoin rehtorin vastaanotto.

Tervetuloa!

Vuoden 2013 tervetuliaisluennot pidetään 6.3., 29.5. ja 11.12. kello 14.