Väitös vesi- ja ympäristötekniikan alalta, FM Julia Talvitie

2018-05-18 12:00:06 2018-05-18 23:59:23 Europe/Helsinki Väitös vesi- ja ympäristötekniikan alalta, FM Julia Talvitie Mikroroskat – haaste jätevedenpuhdistamoille. http://www.aalto.fi/fi/midcom-permalink-1e8521ad26cc75c521a11e8a257656f45f557135713 Maarintie 8, 02150, Espoo

Mikroroskat – haaste jätevedenpuhdistamoille.

18.05.2018 / 12:00
Tuas-talo, TU1-sali, Maarintie 8, 02150, Espoo, FI

Filosofian maisteri Julia Talvitie väittelee 18.5.2018 klo 12 Aalto yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, rakennetun ympäristön laitoksella, aiheesta Jätevedenpuhdistamot mikroroskan kulkureittinä vesistöihin. Väitöskirjan nimi on englanniksi Wastewater treatment plants as pathways of microlitter to the aquatic environment. Väitöksen ala on vesi- ja ympäristötekniikka.

Mikroroskaksi kutsutaan yleisesti alle 5 mm:n kokoista roskaa. Mikroroskat ja erityisesti mikromuovit ovat viime aikoina yhä suurempaa huomiota saanut ympäristöongelma. Mikroroskia päätyy ympäristöön useista eri lähteistä kuten suuremmista roskista niiden jauhautuessa pieniksi hiukkasiksi, liikenteestä, tekstiileistä ja kosmetiikasta.

Jätevedenpuhdistamoita on epäilty yhdeksi merkittävimmistä mikroroskien kauttakulkureiteistä vesistöihin, sillä nykyisiä puhdistustekniikoita ei ole suunniteltu erityisesti mikroroskien poistoon. Kuitenkin hyvin vähän on ollut tietoa siitä, kuinka hyvin jätevedenpuhdistamot todellisuudessa poistavat mikroroskia ja kuinka paljon niitä päätyy vesistöihin jätevesien mukana.

FM Julia Talvitien Aalto yliopistossa tarkastettava väitöskirja osoittaa, että suurin osa (~ 99 %) läpimitaltaan yli 20 µm kokoisesta mikroroskasta saadaan poistettua suomalaisissa jätevedenpuhdistamoissa tavallisilla jätevedenpuhdistusmenetelmillä. Puhdistetusta luonnonvesiin päätyvästä jätevedestä löytyy kuitenkin edelleen mikroroskia, kuten mikroskooppisen pieniä tekstiilikuituja ja kosmetiikassa käytettyjä muovirakeita. Jätevedenpuhdistamot voivat olla merkittävä mikroroska- ja mikromuovikuormittaja, koska niiden kautta johdetaan suuria määriä jätevettä vesistöihin. Talvitien tutkimuksen mukaan Suomessa noin 480 miljardia mikromuovia kulkee vuosittain jätevesien mukana vesistöihin.

Jätevedenpuhdistamot tarjoavat kuitenkin ratkaisuja kuormituksen vähentämiseksi. Soveltamalla uusimpia puhdistusmenetelmiä kuormitusta pystyttäisiin huomattavasti vähentämään nykyisestä. Tutkimuksen mukaan, perinteisesti puhdistetusta jätevedestä voitiin edelleen poistaa mikroroskia erilaisten kehittyneempien jälkikäsittelyiden avulla. Membraanisuodatustekniikkaan perustuva membraanibioreaktori poisti lähes kaikki mikroroskat (99.9 %). Myös jäteveden tertiäärikäsittelyt kuten hiekkasuodatin, flotaatio ja kiekkosuodatin poistivat tehokkaasti mikroroskaa.

Työssä tarkasteltiin myös mikroroskien esiintymistä jätevesiä vastaanottavassa vesiympäristössä. Itämeren sinisimpukoissa havaittiin korkeampia mikroroskamääriä, etenkin tekstiilikuituja, jätevesiä vastaanottavalla merialueella kuin verrokkialueella. Havaitut korkeammat mikroroskamäärät saattavat johtua jätevedenpuhdistamoiden kuormittavasta vaikutuksesta. Muiden mahdollisten mikroroskan lähteiden ja reittien vaikutusta tuloksiin ei kuitenkaan pystytty sulkemaan tutkimuksessa pois.

Vastaväittäjä: Dr. Rachid Dris, University of Bayreuth, Saksa, englannin kielellä

Valvoja: Professori Riku Vahala., Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, rakennetun ympäristön laitos

Väitöskirjan verkko-osoite: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/49

Väittelijän yhteystiedot: Julia Talvitie, julia.talvitie@aalto.fi tai julia.talvitie@ymparisto.fi