Tutkimus rahan liikkeestä Reilun kahvin kaupassa herätti keskustelua
18.1.2011
Tunnettu sertifiointijärjestelmä Reilu kauppa luotiin joskus 1980-luvulla parantamaan kehitysmaiden, usein entisten siirtomaiden, pienviljelijöiden ja myös suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisen kaupankäynnin melskeissä.
Tutkimus rahan liikkeestä Reilun kahvin kaupassa herätti keskustelua
Tunnettu sertifiointijärjestelmä Reilu kauppa luotiin joskus 1980-luvulla parantamaan kehitysmaiden, usein entisten siirtomaiden, pienviljelijöiden ja myös suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisen kaupankäynnin melskeissä.
Reilun kaupan myyntiluvut maailmalla ovat kasvaneet huomattavasti 2000-luvun aikana, myös Suomessa. Reilu kauppa on helppo tapa antaa apua ja ottaa kantaa.
Nicaraguan ja Suomen välistä Reilun kahvin kauppaa tutkineet Aalto-yliopiston kansainvälisen talouden professori Pertti Haaparanta ja tutkija Niina Niemi yhdessä Helsingin yliopiston kehitysmaatutkija Joni Valkilan kanssa saivat reilusti huomiota mediassa vuoden vaihteen molemmin puolin.
Suomen ulkoministeriön tilaama Nicaraguassa kenttätutkimuksena, Suomessa kaupan tilastoista tehty tutkimusraportti Can Fair Trade Certification promote sustainable Agriculture? julkaistiin joulun alla. Yleinen keskustelu aiheesta heräsi heti, kun melko kriittisesti rahan liikkeisiin Reilun kahvin kaupassa suhtautuva tutkimus julkistettiin.
Tutkimuksen päätuloksena tutkijat täräyttivät, että tuottajamaihin päätyvä Reilun kaupan kahvin suhteellinen osuus kahvin hinnasta on pienempi kuin markkinahintaisen kahvin kohdalla, ja siis suurin hyöty Reilun kahvin kaupasta tässä koituukin Suomen välittäjäportaalle eli kaupalle.
Lisäksi tutkimuksessa esitettiin epäilys, että Reilun kaupan kahvin hinta aiheuttaisi maailmanmarkkinoilla yleistä epävakautta.
Kuluttajien kannalta tiedot ovat hämmentävä, sillä Reilusta kaupasta ei tällaisia tietoja ole julkisuudessa aiemmin ollut.
Reilu kahvi edellyttää reilua peliä
Reiluun kaupankäyntiin kuuluu muun muassa takuuhintajärjestelmä, jonka avulla kehitysmaiden pienviljelijöitä suojataan maailmanmarkkinoiden vaihteluilta tietyn vähimmäishinnan avulla.
Kun tuotteiden, siis esimerkiksi kahvin, hinnat maailmalla nousevat ylitse tämän minimihinnan, lisätulon toivottaisiin tietysti tuovan reilusti ylimääräistä hyötyä yhteisölle.
Nyt tehty tutkimus kohdistui tilanteeseen, jossa kahvin hinnat nousevat yli minimihinnan.
- Yleinen kahvin hinnannousu ei nyt meidän mielestämme kerrytä tätä lisätuloa, vaan iso osa rahasta kertyy ostajamaan välittäjän pussiin. Kansantaloustieteilijänä näkisin myös, että itse vähimmäishintajärjestelmä säätelee alueiden kaupankäyntiä väärällä tavalla, professori Pertti Haaparanta toteaa.
Julkisessa keskustelussa tutkimusraportin esittämistä tuloksista päällimmäisenä nousi esille kauppapelin reiluus. Jos raha ei mene kehitysmaihin, missä on vika?
- Kyllähän kaupan väliportaan toimintaa pitäisi toki tutkia. Nyt sellaista tutkimusta ei ole”, Haaparanta toteaa.
- Toinen asia on mielestäni sitten Reilun kaupan järjestelmän kyky toimia alueiden kehittäjänä.
Keskustelussa nousi esiin myös koko tutkimuksen oikeutus.
- Meidän pyrkimyksemme on tieteen keinoin selvittämään Reilun kaupan sertifikaatin vaikutuksia ja mahdollisuuksia toimia köyhien alueiden kehittäjänä. Saimme kritiikkiä siitä, että tutkimuksemme yleensä pyrkii selvittämään ja tulkitsemaan Reilun kaupan yhtä osa-aluetta, kahvia, ja siellä vain rahaa. Mutta, ovi on auki muille tutkimuksille, ja myös tekemäämme tutkimusta saa kritisoida, siinähän on tieteellisen tiedon perusta, Haaparanta kiteyttää.
Tutkimuksen tekijät, jokainen omilla hyvin erilaisilla arvoillaan tutkimusta tekevä tutkija, eivät sinänsä halua teilata Reilun kaupan toimintaa, jossa inhimillisillä, eettisillä arvoilla ja yhä enenevässä määrin ympäristökriteerejä asettavalla toiminnalla on vähintään yhtä näkyvä osa kuin rahalla.
Teksti: Eeva Pitkälä
Tutkijat kirjoittivat aiheesta artikkelin Journal of Business Ethicsiin:
Volume 97, Number 2, 257-270, DOI: 10.1007/s10551-010-0508-z Empowering Coffee Traders? The Coffee Value Chain from Nicaraguan Fair Trade Farmers to Finnish Consumers Joni Valkila, Pertti Haaparanta and Niina Niemi
Keskustelua artikkeleista:
Ulkoministeriön kehitysviestintä Reilu kauppa kannattaa – vai kannattaako?
Tutkimus:
Reilu kauppa lisää tavallisen kahvin hintaheilahteluja
Reilua kauppaa arvostetaan – ja arvostellaan
