Tulevaisuuden kampus on muuntuva ja avoin kohtaamispaikka
14.10.2010
Aalto-yliopisto pyrkii maailmanluokan yliopistojen joukkoon vuoteen 2020 mennessä. Vireällä tutkimus- ja oppimisympäristöllä on osansa maailmanluokkaan nousemisessa. Aalto-yliopisto käy parhaillaan kampuskeskustelua tulevaisuuden kampusratkaisustaan. Kysyimme johtaja Andrew Harrisonilta (DEGW) tulevaisuuden oppimisympäristöistä ja kampuksista. Harrison on lukuisissa kansainvälisissä tutkimus- ja konsultointihankkeissa tutkinut uuden teknologian ja oppimiskäsitteen murroksen vaikutuksia oppimisympäristöihin sekä ollut mukana useiden yliopistojen kampussuunnittelussa.
Millaisia tulevaisuuden oppimisympäristöt ovat?
- Oppiminen muuttuu: perinteisestä opettajakeskeisestä oppimisesta siirrytään opiskelijakeskeisyyteen. Yliopistot eivät ole enää paikkoja, joissa opettajat ohjaavat oppimista, vaan joissa tuotetaan yhdessä oppimista. Opiskelijakeskeisyydellä on vaikutus yliopiston tiloihin. Tulevaisuuden oppimisympäristöt ovat muuntuvia, avoimia ja aina avoinna. Ne mahdollistavat yksilölliset, erilaiset tavat oppia ja opettaa, Harrison summaa.
- Laadukas oppimisympäristö huomioi oppimisen kokonaisvaltaisesti. Oppiminen ei tapahdu vain luokkahuoneissa vaan yhtä lailla epävirallisissa kohtaamissa. Siten tilojen tulisi tuoda ihmisiä yhteen: kannustaa yhteistyöhön, keskusteluun ja vuorovaikutukseen. Monet yliopistot suunnittelevatkin nykyään tilansa siten, että ne mahdollistaisivat mahdollisimman paljon kohtaamisia.
Olet ollut mukana useissa uusien kampusten suunnittelussa.
Mikä näitä yhdistää?
- Pohdin tulevaisuuden kampuksia tehokkuuden, vaikuttavuuden ja ilmeikkyyden näkökulmasta. Tehokkuus tarkoittaa sitä, että tiloja hyödynnetään maksimaalisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tehokkuus vähentää luonnollisesti kiinteistökuluja. Tehokas ei kuitenkaan saa olla tutkimuksen ja opetuksen eli yliopistojen perustehtävien kustannuksella. Vaikuttava ympäristö vaikuttaa positiivisesti tutkimiseen ja oppimiseen. Hyvät tilat edesauttavat, että yliopistolaiset voivat olla parhaimmillaan siinä mitä tekevät.
Ilmeikäs ympäristö heijastaa yliopiston brändiä ja saavutuksia. Se viestii yliopistosta mielenkiintoisella tavalla sekä yliopistolaisille että vierailijoille ja yhteistyökumppaneille. Tilat heijastavat aina yliopiston arvoja ja päämääriä.
- Tiloja suunnitellaan yhä vähemmän suoraan tietyille yliopiston tiedekunnille tai oppialoille. Sen sijaan luodaan joustavia, tutkimuksen ja oppimisen paikkoja, jotka ovat yhteisesti eri tiedekuntien ja oppiaineiden käytössä. Tilat voivat toimia katalyyttina pedagogiseen, akateemiseen ja kulttuuriseen muutokseen, Harrison sanoo.
Mikä on kaikkein tärkeintä tulevaisuuden yliopistokampuksien suunnittelussa?
- Tilat tulee suunnitella muunneltaviksi. Kukaan ei voi tietää, millainen yliopisto on vuosikymmenien päästä, Harrison painottaa.
- Yliopisto on akateeminen yhteisö, ei vain työ- tai opiskelupaikka. Tilojen tulee heijastaa tätä yhteisöllisyyttä ja antaa yliopistolaisille tilojen "omistajuus". Yliopiston tilat eivät rajoitu pelkästään rakennuksiin ja virallisiin opiskelu- ja työskentelytiloihin. Yliopistoa on yhtä kaikki puutarhat, aulat, kahvilat ja ravintolat, jotka ovat avoimia kaikille yliopistolaisille. Epäviralliset tilat ovat erittäin tärkeitä.
- Suunnittelussa on varmistetava, että yliopisto tarjoaa innostavia ja luontevia kohtaamispaikkoja. Tavoitteena on paikka, joka juhlii tietoa, ideoita ja arvoja jokaisella neliömetrillään.
Andrew Harrison avoin luento aiheesta Cutting-Edge Campus Design tiistaina 19.10. klo 14-15.30, Dipoli, sali 4.
