Suomi autoriippuvaisuudesta öljyriippuvaisuuteen?
3.10.2011
– Suomessa on autoriippuvainen kaupunkirakenne, totesi professori Raine Mäntysalo syyskuun lopulla Dipolissa pidetyssä viidennessä Suomi-Kiina Innovaatiofoorumissa.
– Mutta täytyykö siitä seurata myös riippuvaisuus öljystä? hän kysyi heti perään.
Mäntysalo pohti puheessaan, miten innovatiiviset kaupungit tunnistavat öljyriippuvuuden ja kuinka tietävät, miten siitä pääsee eroon niin, että kaupunki oikeasti edustaa kestävää, hiilidioksidipäästöistä vapaata kehitystä.
Riippuvaisuuspolku vie vain yhteen suuntaan.
Riippuvaisuus autoista on tehnyt suomalaiset riippuvaiseksi myös öljystä. Öljyalan keskusliiton mukaan Suomen öljytuotteista suurin osa, 47 prosenttia, kulutetaan polttoaineena liikenteessä. Toisaalta ns. peak oil, öljyntuotannon huippukausi on monen tutkijan mielestä jo selvästi takanapäin.
Suomen kaupungistuminen ja kaupunkien hajoaminen yhä pienempiin ja toisistaan etäällä oleviin yksiköihin on osaltaan aikaan saanut tilanteen, jossa arkipäivien matkat kasvavat jatkuvasti ja yksityisautoiluun on mukaan hyvää vauhtia sopeutumassa koko yhteiskunta.
Ikävä kyllä, julkisen liikenteen käyttöä pidetään hitaana, joustamattomana, epämukavana, jopa vaativana ja erittäin turhauttavana, ja kun esimerkiksi kehäteiden varsille rakennetaan jatkuvasti uusia suuria ostoskeskuksia, joihin palvelut kasautuvat, autoilijat seuraavat perässä, ja näin oman auton käyttö lisääntyy.
Tilanteesta on syntynyt tutkijoiden tuntema ns. riippuvaisuuspolku, jossa yksi asia vääjäämättä johtaa seuraavaan. Mäntysalon tutkijat ovat YTK:ssa tutkineet riippuvaisuuspolkujen konseptia, ja huomanneet, kuinka itse itseään ruokkivia ne ovat.
– Asiat ikään kuin vain lukittuvat kulkemaan tiettyyn suuntaan, Mäntysalo totesi.
– Yksityisautoilun lisääntymiseen vaikuttavat monet tekijät: poliittiset ja viranomaisten toimenpiteiden vaikutukset, yleisestä tapakulttuurista johtuvat asiat, asioiden symboliarvot, ajoneuvojen kehitys, poliittinen ja taloudellinen tavoitteenasettelu sekä jopa myös kulttuurinen aikakäsitys.
– Meillä kaikki nämä osaltaan edistävät yksityisautoilua.
Irti öljystä? Autojen Suomessa?
Tutkijan loppupäätelmä on, että autoriippuvaisuudesta seuraavasta öljyriippuvaisuudesta täytyy tavalla tai toisella päästä eroon. Siihen voidaan hakea erilaisia ratkaisuja muun muassa Eco Urban Living -hankkeessa
Esimerkkinä viimeaikaisista pohdinnoista maailmalla Mäntysalo esitti yhdysvaltalaisten tutkijoiden, Dennisin ja Urryn vuonna 2009 esittämiä skenaarioita aiheesta: mitä auton jälkeen?
Dennisin ja Urryn mukaan yksi mahdollisuus, ainakin metropolialueilla, voisi olla uudet öljyttömät liikkumismuodot, toinen digitaalisesti välitetyin tiedoin toimiva älykäs suunnittelu pyörien, autojen, bussien ja metron yhdistely kulkemisessa. Kolmantena mahdollisuutena tutkijat näkevät sosiaalisuuteen kannustavien nykyistä tiheämpien yhdyskuntarakenteiden suunnittelun.
– Etteivät nämä jäisi utopioiksi, erilaisten kokeilujalustojen merkitys on suuri. Jokainen eko-kaupunkihanke tuo asioita lähemmäs todellisuutta, Mäntysalo totesi.
Teksti ja kuvat: Eeva Pitkälä
---
Professori Raine Mäntysalo Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta puhui viidennessä Suomi-Kiina Innovaatiofoorumissa ” Low Carbon City Development World Forum.”
Tilaisuuteen osallistui Eco Urban Living -hankkeen perustajaorganisaatioiden lisäksi kaupunkien virkamiehiä ja tutkijoita Aasiasta ja Euroopasta.
Eco Urban Living on vuonna 2010 Espoon kaupungin, Fortumin, Nokian, Valmet Automotive n ja Synocuksen aloittama hanke.
Katso myös
Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK (ytk.tkk.fi)
Eco Urban Living (eco-urbanliving.com)
