Sujuva rautatieyhteys luo kestävää kasvua
14.6.2011
Rail Baltica Growth Corridor -hankkeen aloituskonferenssi järjestettiin Helsingissä 9. kesäkuuta. Hanke tähtää raideliikenteen kehittämisen avulla itäisen Itämeren alueen saavutettavuuden parantamiseen ja kilpailukyvyn edistämiseen.
Pitkän tähtäimen tavoitteena hankkeessa on sujuva ja ympäristöystävällinen rautatieyhteys, joka ulottuu Berliinistä Varsovan, Kaunasin, Riian, Tallinnan ja Helsingin kautta Pietariin. Samalla kun parannetaan junaliikennettä, kehitetään myös toimijoiden yhteistyötä ja palvelukokonaisuuksia.EU-hankkeen pääpartneri on Helsingin kaupunki ja hanketta koordinoi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT.
Ensin rakennetaan yhteinen ymmärrys
Konferenssin pääpuhuja, Euroopan komission varapresidentti ja liikennekomissaari Siim Kallas painotti poliittisen tahdon merkitystä Rail Baltica -liikenneverkoston syntymisen edellytyksenä.
‒ Ilman poliittista tahtoa ei löydy riittävästi rahoituslähteitä, joita tämän mittakaavan hankkeeseen tarvitaan sekä EU:sta että muualta. Kokonaisuuden koordinoimiseksi tarvitaan myös pysyvä yhteistyöalusta, joka työstäisi teemaa itsenäisesti ja konkreettisesti. Meidän pitää siirtyä sanoista tekoihin, Kallas sanoi.
Hankepäällikkö Malla Paajanen CEMATista iloitsee Kallasin lausunnosta.
‒ Lausunnon perusteella Rail Baltica Growth Corridor -projektiin tekemämme linjaus on kohdallaan. CEMAT on alusta asti pyrkinyt olemaan nimenomaan sidosryhmien yhteistyön tukija, jonka avulla hanketta edistetään koko alueen näkökulmasta yhteisen tahtotilan saavuttamiseksi, Paajanen kertoo.
‒ Tämä valtioiden, kaupunkien, alueiden ja asukkaiden näkemysten yhteen sovittaminen on hankkeen kiinnostavimpia puolia. Tutkimmekin hankkeessa myös päätöksentekomalleja julkisella ja yksityisellä sektorilla. Tutkimuksesta saatua tietoa hyödynnämme hankkeen ensimmäisissä pilottiprojekteissa, joista toinen liittyy logistiikkakeskusten kehittämiseen ja toinen taas on nettipohjainen tietopalvelu, joka sisältää ajantasaista aikataulu- ja reittitietoa alueen maantie- rautatie- laiva- ja lentoyhteyksistä, Paajanen jatkaa.
Kiskotuntumaa halki Baltian
Käytännön näkökulman Rail Baltica -aiheeseen toi valokuvaaja Mikko Itälahti, joka oli toukokuussa matkustanut Berliini-Helsinki-reitin nykyisillä yhteyksillä ja dokumentoinut matkansa.
Matkaan tarvittiin 7 junaa ja 3 yötä, kun vielä 1930-luvulla matka-aika oli alle puolet tästä. Itälahden valokuvat asemien kirjosta, mitä erilaisimmista junista sekä hauska kerrontatapa saivat konferenssin osallistujat hymyilemään, ja toisaalta herättivät ajatuksia.
‒ Tämä matkaraportti on hyvä osoitus siitä, että kaikki uudistukset eivät vaadi suuria rahallisia panostuksia, vaan paljon voidaan tehdä esimerkiksi aikatauluja yhteisesti koordinoimalla ja muulla organisoinnilla, myhäilivät Berliinin kaupunkisuunnittelun johtaja Jürgen Murach ja Liettuan rautateiden johtaja Antanas Zenonas Kaminskas.
teksti: Tiina Jakobsson
Kuvat: Mikko Itälahti/ Rail Baltica -matkaraportti, tilaajana Helsingin kaupunki ja Rail Baltica Growth Corridor -hanke
