Olla nätti, mitä se on?
8.3.2011
Mitä on sievä, nätti? Onko se huijausta, yritys naamioitua, luonnoton nukke? Onko se oleellinen osa naista, ja jos on niin miksi? Kuka sen määrittelee ja miksi sievä usein on rationaalisen vastakohta?
Onko miehen osa olla ylevä, naisen kaunis? Onko koristelematon nainen rehellinen? Mitä on pukeutuminen, sukupuolten naamiaiset? Mikä on miehen sievä? Mitä merkitsevät naisille kuuluviksi luetut siisteys, virheettömyys ja kauneus?
Taiteen maisteri, kuvaamataidonopettaja Pirjo Seddiki tutki väitöksessään hyvän maun käsitteeseen liittyviä merkityksiä 1800-luvun lopulta tähän päivään saakka. Samalla hän tuli kirjoittaneeksi kirjan, joka on hyvä esitellä oikeastaan kaikille näin naistenpäivän kunniaksi.
Frederika Wetterhoffin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen vaatetus- ja tekstiilialan ammatillisen koulutuksen historia on laaja pohdinta, miten kaunis ja taiteellisesti arvokas suhteutuu nättiin ja naiselliseen.
Nätin ongelma kohdistui kirjoittajaan jo nuorena tyttönä, kun vihaiset nuoret miestaiteilijat ilmoittivat, että ainakaan nättiä taide ei saanut olla.
Nätin nitistämisestä syntyi kuvaamataidon ja kuvataiteiden opettajan pohdinta siitä, mitä tässä oikeasti ollaan nitistämässä. Syntyi kertomus nättiyden olemuksesta, sen määrittelystä, asemasta historiassa, filosofiassa sekä tarpeista ja mahdollisuuksista selvitä siitä huolimatta tai sen kanssa.
Kirjoittaja marssittaa esille naiskysymyksiä pohtineita ja naiseutta määritelleitä aikalaiskirjoittajia ja filosofeja. Väitöskirja nostaa myös esille kysymyksen, olisiko naisen löydettävä omat esteettiset arvostelmansa riippumatta miesten vuosisatoja tarjoamista määrittelyistä?
Mikä oikeastaan on naisen pukeutumisen ja koristautumisen, tai koristautumattomuuden historia? Ja mitä oikeastaan on kaunis? Kuka sanoo, kuka määrittelee?
Mitä viime vuosisadan alussa opetettiin, kun opetettiin tytöt tekemään kurinalaisesti käsitöitä? Itsenäisyyttä, siveyttä?
Maailmansotien välinen nainen muuttui toisen maailmansodan aikaan tapahtumien aktiiviseksi toimijaksi ja sankariksi. Mutta alistuvatko naiset kauneuden myytin alle? Miten suhteutuvat toisiinsa hyvä maku, tyylitaju ja valta? Kuka käyttää valtaa ja miten?
Entä miten nyt suhtaudumme pukeutumiseen? Mitä on camp? Mitä se kertoo meistä meille itsellemme?
Kertoessaan, tutkiessaan ja pohtiessaan Wetterhoffin käsityöopiston historiaa, Seddiki kertoo palan sievän, ja naisen, naiseuden kulttuurihistoriaa.
Hän kommunikoi paitsi lähteittensä, myös lukijan kanssa, joka tarinasta nopeasti löytää myös oman historiansa, äitinsä ja äidin äitinsä historian. Mukana ovat myös isät, äidinisät ja äidinäidinisät.
Ainakin seitsemänteen polveen…
teksti: Eeva Pitkälä
Pirjo Seddikin väitöskirja ”Naisen kuvia, sievän ja koristeellisen merkityksiä” tarkastettiin Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa viime joulun alla.
Teosta saatavilla Taideteollisen korkeakoulun kirjakaupasta:
Naisen kuvia
