Laskennallisen valokuvauksen kurssi Pikseliähkyssä
28.3.2011
Hyvällä mielikuvituksella ja laskennallisen valokuvauksen avullla digitaalikamerasta saa monimuotoisen ohjelmointivälineen, sen sijaan että sillä otettaisiin vain valokuvia.
- Laskennallisessa valokuvauksessa, englanniksi Computational Photography, kameraa ja kuvaa voidaan muunnella ja hakkeroida tee-se-itse –hengessä, kertoo Aalto- yliopiston Media Factoryn laskennallisen valokuvauksen kurssia vetävä Markku Nousiainen.
Kurssi esitteli lopputyönsä maaliskuun alkupuolella Pikseliähkyssä Galleria Augustassa Suomenlinnassa. Pikseliähky on kansainvälinen sähköisen taiteen ja sen alakulttuurien yhteinen festivaali.
- Laskennallinen valokuvaus on meille taiteellinen lähestymistapa, joka eroaa siitä, mitä esimerkiksi valokuvausteollisuus pyrkii kehittämään, kertoi Markku Nousiainen.
- Lähestymistapa antaa mahdollisuuden uudenlaiseen ilmaisuun. Kuvaamisen ja ohjelmoinnin ennakkotietoja tosin tarvitaan. Opiskelijoista suurin osa onkin Taideteollisen korkeakoulun Media Labista, mutta myös muutama tekniikan alan opiskelija oli tullut mukaan kurssille.
Opiskelijoiden käsissä pikseleistä syntyy taidetta
Opiskelijat voivat varustaa kameransa esimerkiksi paikkatietoa jäljittävillä sensoreilla tuottamaan reaaliaikaista, paikkatietoon perustuvaa kuvamateriaalia.
Opiskelijoiden käsissä video- tai näyttökuvan ”virhe” muuntuu taiteelliseksi kuvaksi, joka haastaa katsojien esteettiset ennakko-odotukset hyvin hauskalla, jopa ilkikurisella tavalla.
Yhdessä tarkoitusta varten kehitettyjen kuvaohjelma-algoritmien kanssa ne tuottavat hauskan leikillisiä ja odottamattomia tuloksia, kuten esimerkiksi varjokuvan, joka jäljittää hienosti jäälläkulkijoiden liikkeet.
Tai kuvittele photoshopin lassotoiminnon liikkuvakuvaversio: voit erikseen rajata irti videolla näkyvän miehen silmän räpyttelemään ja kääntyilemään johonkin ihan muuhun yhteyteen, ja vaikka laatia kollaaseja liikkuvan kuvan paloista.
Yksi katsojista pääsee kokeilemaan Instantvalokuvagallerian luomista: hän kuvaa vieressä seisovan poikaystävänsä ja nostaa ohjelman avulla kuvat saman tien näyttöruudulle avautuvaan kolmiuloitteiseen tilaan. Sitten hän ripustaa kuvat näyttelyksi pitkin ja poikin juuri luotua näyttögalleriaa ja kääntelee näkymää edessämme kuin nukketaloa.
Ja, jos onnistuisin tekemään samanlaisen alogoritmin, kuin näyttelyn työ, jossa pikselit valuvat sattumanvaraisesti pitkin näyttöä kuin märkä maali, voisin todennäköisesti haastaa itse Salvador Dalin surrealistisen maailmankuvan.
Kuvat ja teksti: Eeva Pitkälä
Lisätietoja:
2011 laskennallisen kurssi ja opiskelijoiden töiden kuvaukset kurssiblogissa
Pikseliähky, sähköisen taiteen ja sen alakulttuurien festivaali
