Aalto-yliopisto juhlistaa nimellään monimuotoisuutta ja toisin tekemistä
Aalto-yliopisto on kunnianosoitus yhdelle kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista, Alvar Aallolle. Nimi kuvaa erinomaisella tavalla uuden yliopiston ideaa, henkeä, arvomaailmaa ja pyrkimyksiä. Se on kaunis suomalaisperäinen sana, jonka voi yhdistää vaikkapa uuden ajattelun aaltoon, kehityksen aallonharjalla tai samalla aaltopituudella olemiseen.
Nimen englanninkielinen versio on Aalto University ja ruotsinkielinen Aalto-universitetet.
Alvar Aalto, kosmopoliitti renessanssi-ihminen
Alvar Aallon työtä leimasi ennakkoluuloton luova tutkimuksellinen ote. Hän pureutui ongelmiin syvällisesti, vältti tyytymistä tavanomaiseen ja löysi asioille uusia ratkaisuja – tekemällä toisin. Aalto-yliopisto pyrkii murtamaan raja-aitoja tieteen- ja taiteenalojen välillä. Viimeisimmät luovuus- ja innovaatioteoriat tukevat ajatusta siitä, että erilaisten ihmisten vuorovaikutus ruokkii ideoiden syntyä. Viisaus ja voima syntyvät vastakohdista.
Alvar Aallon elämäntyö kattaa uuden yliopiston toiminta-alueet laajasti. Hän perehtyi teknologian saloihin ja oli vahvasti mukana kehittämässä teollista tuotantoa sekä yritystoimintaa. Hänen työnsä sisälsi kuvataiteet, muotoilun, huonekalut, pientalot, asuinalueet, suuret julkiset rakennukset ja aluekaavat. Laajasti sivistyneenä humanistina Aalto painotti työssään kestäviä ratkaisuja ja ihmisläheisyyttä. Aalto on Teknillisen korkeakoulun alumni sekä Otaniemen asemakaavan ja Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen luoja.
Aallon perintö edustaa ehdotonta kansainvälistä huippua – tavoite, johon uuden aallon yliopistokin tinkimättömästi pyrkii tutkimuksen, koulutuksen, tieteen, tekniikan, talouden ja taiteen keinoin. Aalto verkostoitui poikkeuksellisen kansainvälisesti ja toimi muun muassa MIT:n professorina Yhdysvalloissa. Sama suvereeni kansainvälisyys on uuden yliopistonkin pyrkimyksenä.
Yhteistyöllä ideoita ihmisten tarpeisiin
Myös Aallon tunnettu empatia- ja yhteistyökyky liittyy korkeakoulujen yhteistyöprojektiin. Hän kykeni työskentelemään kaikkien kanssa tasavertaisesti "vuorineuvoksesta työmieheen". Alvar Aallon tärkeitä, tasavertaisia kumppaneita olivat Elissa ja Aino Aalto, joiden panos Aallon tuotannossa oli keskeinen.
Aalto kirjoittaa arkkitehtuurista ja luovuudesta artikkelissaan "Taimen ja tunturipuro". Hänen mukaansa arkkitehtuuri ja sen detaljit ovat kuin lohet tai taimenet. Ne eivät synny täysikasvuisina, vaan "siellä missä joet kapenevat puroiksi tunturien välisissä kirkkaissa pikkuvesissä jäätiköitten ensimmäisten vesipisaroiden alla, yhtä kaukana normaalista elämästään kuin ihmisen tunne- ja vaistoelämä on jokapäiväisestä työstämme". "Aivan kuin taimenen kehittyminen vaatii aikaa, niin tarvitaan myös aikaa kaikkeen siihen, joka ajatusmaailmassamme kehittyy ja kiteytyy", Aalto kirjoittaa. Aalto-yliopisto haluaa tarjota paikan ja aikaa luovuudelle. Yliopistosta valmistuu ihmisiä, jotka säilyttävät ennakkoluulottoman uteliaisuutensa läpi koko elämän.
Alvar Aallon CV
- 1898 syntyi 3. helmikuuta Kuortaneella
- 1916 ylioppilas Jyväskylän Lyseosta
- 1921 arkkitehti Suomen Teknillisestä korkeakoulusta
- 1923–27 oma arkkitehtitoimisto Jyväskylässä
- 1924 avioliitto arkkitehti Aino Marsion (1894–1949) kanssa
- 1927–33 arkkitehtitoimisto Turussa
- 1933– arkkitehtitoimisto Helsingissä
- 1943–58 Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtaja
- 1946–48 Massachusetts Institute of Technology (Cambridge, USA) professori
- 1952 avioliitto arkkitehti Elissa Mäkiniemen kanssa
- 1955– Suomen Akatemian jäsen
- 1963–68 Suomen Akatemian esimies
- 1976 kuoli Helsingissä 11. toukokuuta
(Lähde: Alvar Aalto -säätiö)
