Aalto-kampuksen historia: Näin Otaniemeen kasvoi tekniikan, talouden ja taiteen keskus

Huippututkimuksen ensimmäinen keskittymä, modernin arkkitehtuurin suunnannäyttäjä, Etykin näyttämö ja Suomen ensimmäisen satelliitin synnyinkoti – Otaniemen Aalto-kampuksesta on ollut moneksi. Seuraavaksi kampuksesta rakentuu Aalto-yliopiston yhteinen kotipesä ja kaikille avoin yhteisö.

1949 Toisen maailmansodan jälkeen Suomeen tarvittiin lisää insinöörejä, kun teollisuus ja teknisen tutkimuksen tarve kasvoivat. Teknillinen korkeakoulu ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus tarvitsivat lisää laboratoriotilaa, joten valtio osti Otaniemen kartanon ja sen laajat viljelyalueet Espoon maalaiskunnasta TKK:n ja VTT:n uudeksi kampusalueeksi. Alueen yleissuunnitelman laati Alvar Aalto.

1949 Otaniemen Teekkarikylää alettiin rakentaa keskelle metsää. Heikki Siren ja Matti Melakari suunnittelivat yhdeksän opiskelijataloa, joiden rakentamisen yhteydessä nähtiin maailman suurin opiskelijatempaus. Teekkarit puhdistivat talkoilla opiskelijakämppiensä rakennusaineiksi 800 000 tiiltä, jotka oli saatu jatkosodan pommituksissa tuhoutuneesta Neuvostoliiton suurlähetystöstä.  

Aalto-yliopistoOlympiasoihtu lähti Otaniemen kisakylästä 12.7.1952. Neuvostoliiton joukkueen majapaikan seinää komistivat Neuvostoliiton tunnukset ja Josef Stalinin kuva. Kuvat: Urheilumuseo, Kansan Arkisto ja Helsingin kaupunginmuseo.

1952 Teekkarikylä oli vuoden 1952 olympialaisten kisakylä, jossa majoittuivat Neuvostoliiton johtaman itäblokin urheilijat. Myös Alvar Aallon suunnittelema liikuntakeskus Otahalli rakennettiin olympiakisoja varten. Samana vuonna avautui Heikki ja Kaija Sirenin toimiston suunnittelema opiskelijaravintola Servin Mökki.

1955 Ensimmäiset Teknillisen korkeakoulun toiminnot siirtyivät Otaniemeen.

1956 Heikki ja Kaija Sirenin suunnittelema Otaniemen kappeli valmistui jouluksi.

1958 Teekkarikulttuuri jäynineen sai oman polyteekkarimuseonsa.

1964 Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen, Otakaari 1:n, ydinosa nousi Otaniemen kukkulalle.  Otakaari 1 oli Alvar ja Elissa Aallon suunnittelema. 1700-luvulta peräisin ollut vanha kartano sai väistyä sen alta.

1965 Opiskelijat saivat oman ostoskeskuksen, joka oli Alvar Aallon käsialaa. Muita hänen suunnittelemiaan rakennuksia kampuksella ovat muun muassa sahalaboratorio (1955), lämpövoimala (1962), kesähotelli (1964), VTT:n paloteknillinen laboratorio (1966), urheilukentän pukusuoja (1972) ja vesitorni (1972).

1965 Kylmälaboratorio perustettiin. Nykyään se on yksi maailman johtavista kylmälaboratorioista ja siellä tutkitaan matalien lämpötilojen fysiikkaa ja nanoelektroniikkaa sekä tehdään aivotutkimusta. Otaniemessä on saavutettu maailman kylmin lämpötila: 0,1 nanokelviniä eli 0,000 000 0001 Celsius-astetta.
 

Dipoli Käpy

Heinäkuussa 1975 ravintola Dipolin ulkoilmaterassi kylpi auringonvalossa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

1966 Reima ja Raili Pietilän suunnittelema männystä, kuparista ja luonnonkivestä tehty ylioppilastalo Dipoli valmistui. Sitä rahoitettiin erilaisin varainkeruutempauksin, jotka olivat mediassa esillä näyttävästi. Dipolin hyväksi myytiin muun muassa Wäinö Aaltosen Aino-patsaita ja Dipoliina-saunavaatteita. Lisäksi insinöörejä innostettiin rahoitustalkoisiin Päivän palkka Dipolille -projektilla.

1966 Pääkaupunkiseudun ensimmäinen disko näki päivänvalon, kun juomasarven mallinen ruotsinkielisen osakunnan (Teknologföreningen) talo avasi ovensa. Rakennuksessa ei ole yhtään suoraa kulmaa.Aalto-yliopisto OtaniemiTKK:n päärakennuksen peruskiven muuraus oli juhlallinen tilaisuus. Otakaari 1 on kampusalueen tunnetuin maamerkki. Kuvat: Aalto-yliopiston arkisto ja Helsingin kaupunginmuseo.

1966 Alvar ja Elissa Aallon suunnittelema Teknillisen korkeakoulun päärakennus Otakaari 1:ssä vihittiin. Rakennuksen valmistuminen vei kuutisen vuotta – ensimmäiset päärakennuksen työpiirustukset pariskunta hahmotteli keväällä 1960.

1966 Opiskelijat saivat lisää asuntoja. Aallon suunnittelema V:n muotoinen asuntola Jämeräntaival 1:ssä valmistui.

1969 Suomen ensimmäinen – ja edelleenkin suurin – tekniikan alan kirjasto valmistui. Sekin on Alvar Aallon käsialaa.
 

EU-konferenssi Dipolissa 1972

Ety-konferenssia valmisteltiin Dipolin juhlasalissa marraskuussa 1972. Kuva: Lehtikuva.

1972 Dipolista tuli puoleksi vuodeksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin ensiaskelten näyttämö, kun Suomen ulkoministeriö vuokrasi koko rakennuksen Etykin valmistavia neuvotteluja varten. Paikalla olivat muun muassa osallistujamaiden suurlähettiläät. Turvajärjestelyjen vuoksi rakennus eristettiin verkkoaidalla.

1976 Otaniemen kappeli tuhopoltettiin ja rakennettiin uudestaan lähes alkuperäiseen asuunsa pari vuotta myöhemmin. Sen alttariseinä – ikkunasta avautuva metsänäkymä ja peruskallioon pystytetty risti – on yksi Otaniemen suosituista nähtävyyksistä.

1983 Otamöly-nimellä aloittanut Ota-Radio muuntui televisioksi, kun teekkarit halusivat tarjota yleisurheilun MM-kisojen aikana Otaniemessä asuville urheilijoille mahdollisuuden seurata tapahtumia suoraan kisapaikalta sekä katsella satelliittikanavia.

1986–87 Teekkarikylä sai tietokoneverkkoyhteydet.

2005 Uusia opiskelija-asuntoja valmistui ja Otaniemestä tuli jälleen kisakylä, kun yleisurheilun MM-kisaajat majoittuivat alueelle. Kisakylävuosia ovat olleet vuoden 1952 olympialaisten lisäksi 1971 (yleisurheilun EM), 1983 (yleisurheilun MM) ja 1994 (yleisurheilun EM).
 

Aalto-yliopiston synnyn vahvistanut säädekirja allekirjoitettiin Helsingissä 25. kesäkuuta 2009. Kuva Lehtikuva.

Aalto-yliopiston synnyn vahvistanut säädekirja allekirjoitettiin Helsingissä 25. kesäkuuta 2009. Kuva: Lehtikuva.

2007 Taideteollinen korkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu päätettiin yhdistää uudeksi Aalto-yliopistoksi. Tavoitteena oli tuoda yhteen tieteen, taiteen, tekniikan ja talouden alojen huipputason opiskelijat ja osaajat sekä vahvistaa Suomen innovaatiokykyä.

2010 Aalto-yliopisto aloitti toimintansa ja monialainen tiede- ja taideyhteisö syntyi. Alvar Aallon elämäntyön kunniaksi nimetty yliopisto toimi aluksi kolmella pääkampuksella: Kauppakorkeakoulu Helsingin Töölössä, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Helsingin Arabiassa sekä Insinööritieteiden korkeakoulu, Kemiantekniikan korkeakoulu, Perustieteiden korkeakoulu ja Sähkötekniikan korkeakoulu Espoon Otaniemessä.

Aalto-2-satelliitti, Aalto-yliopistoOtaniemessä rakennettu Aalto 2 -satelliitti laukaistiin avaruuteen 18. huhtikuuta 2017. Kuvat: Aalto-yliopisto.

2010 Suomen ensimmäisen satelliitin – Aalto-1:n – rakentaminen aloitettiin Sähkötekniikan korkeakoulun radiotieteen ja -tekniikan laitoksella. Mukana on ollut satakunta Aalto-yliopiston avaruustekniikan opiskelijaa.

2011 Aalto-yliopiston hallitus päätti, että Otaniemestä tulee Aallon pääkampus.

2013 Mikro- ja nanoteknologian huippututkimusympäristö OtaNano starttasi. Se on niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin opiskelijoiden, tutkijoiden ja high-tech-yritysten käytössä. OtaNanosta vastaavat Aalto-yliopisto ja VTT.

2013 Aalto-yliopiston ja yritysten yhteistyöhön suunniteltu Open Innovation House valmistui. Se kokoaa yhteen Aallon eri alojen tutkijoita ja yksityisiä ja julkisia toimijoita.

2015 Otaniemen uuden ydinkampuksen ja uudisrakennuksen Campus 2015 -arkkitehtuurikilpailun voitti Verstas Arkkitehdit Oy ehdotuksellaan Väre.

2015 Kauppatieteiden kandidaattiopiskelijat muuttivat Helsingin Töölöstä Otaniemeen.

2015 Ensimmäinen Aalto Festival järjestettiin: tarjolla oli kymmeniä tapahtumia, seminaareja ja näyttelyjä.

Harald Herlin Oppimiskeskus, Aalto-yliopistoAlvar Aallon suunnittelema, 1969 valmistunut kirjasto sai uuden elämän Harald Herlin -oppimiskeskuksena vuonna 2017. Kuvat: Aalto-yliopisto.

2016 Alvar Aallon suunnittelema kirjasto peruskorjattiin moderniksi Harald Herlin -oppimiskeskukseksi. Uudella nimellä haluttiin kunnioittaa suomalaista insinööriä, yrittäjää ja teollisuusmiestä, Kone Oy:n omistajaa Bror Harald Herliniä (1874–1941). Hänen elämäntyössään yhdistyivät samat asiat kuin Aalto-yliopistossa: teknologia, talous, suunnittelu ja yrittäjyys.

2016 Aalto-yliopisto sijoittui sijalle 28, kun akateemisen maailman nousevia tähtiä eli nuoria yliopistoja ympäri maailmaa rankattiin paremmuusjärjestykseen.

2017 Opiskelijavoimin suunniteltu ja tehty Aalto 2 -satelliitti laukaistiin maata kiertävälle kansainväliselle avaruusasemalle 18. huhtikuuta.

2017 Dipolista tuli Aalto-yliopiston päärakennus. Se on nyt kaikille avoin keskus, jossa on monimuotoisia tiloja opiskeluun, työntekoon sekä vapaa-ajan viettoon.

2017 Metro alkaa kulkea Otaniemeen. Aseman on suunnitellut ALA Architects. Sama toimisto suunnitteli Dipolin muuttamisen Aalto-yliopiston päärakennukseksi.

2018 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu muuttaa Arabiasta Aalto-kampukselle.

Vuonna 2018 ovensa avaava Metrokeskus tuo kampukselle laajan valikoiman palveluita. Väre-rakennukseen muuttaa myös Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Vuonna 2018 ovensa avaava Metrokeskus tuo kampukselle laajan valikoiman palveluita. Väre-rakennukseen muuttaa myös Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Kuva: Aalto-yliopisto.

2019 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu muuttaa Töölöstä kampukselle.

2021 Kaikki Aalto-yliopiston ydintoiminnot sijaitsevat kampuksella vuoteen 2021 mennessä.

 

Sivusta vastaa: | Viimeksi päivitetty: 04.01.2018.